Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Saaristomeren fosforikuormaa on viimeisten vuosikymmenten aikana pyritty vähentämään. Erilaisista toimista huolimatta talvi 2019—2020 oli valitettavasti Saaristomeren kohdalla ravinnevalumien ennätysaikaa. Valumien vähentämisen lisäksi tulevaisuudessa tulee ottaa käyttöön entistä tehokkaammin myös keinoja, joilla jo vesistöissä olevia ravinteita saadaan poistettua.
Yksi toistaiseksi varsin vähän hyödynnetty vaihtoehto ravinteiden vähentämiseksi vesistöistä on rannikoiden ruovikoiden oikea-aikainen niitto ja korjaus. Niittämätön ruovikko lisää ravinteita pohjasedimenttiin. Niitto parantaa vedenkiertoa ja vähentää hapenkulutusta. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti korjattu vihermassa voidaan hyödyntää. Tällä hetkellä ruovikoiden niittoa tehdään jonkin verran, mutta valitettavan usein vihermassa jää mätänemään rannalle. Hajotessaan ruokomassa synnyttää kasvihuonekaasuja metaania ja hiilidioksidia.
Toimet olisi tärkeää kohdistaa sinne, missä niillä voidaan saavuttaa tehokkaasti haluttuja tuloksia. Saaristomeri on Itämeren hotspot, eikä sen alueella ole tapahtunut fosforikuorman vähentymistä kuluneiden 25 vuoden aikana. Turun saaristosta löytyy kymmeniä tuhansia hehtaareita järviruokoa. Ruovikon määrä on kasvanut voimakkaasti. Oikea-aikaisella järviruo'on korjaamisella voitaisiin tehokkaasti poistaa ravinteita merestä ja saattaa ne uudelleen käyttöön.
Ruovikoiden niittämisellä saavutettaisiin myös muita etuja. Vuosikymmenten kuluessa karjan laiduntaminen rannikoilla on loppunut ja ruovikot ovat päässeet kasvamaan. Tämän takia aikaisemmin avoimet perinnemaisemat ovat alkaneet kasvaa umpeen. Merenrantaniityt ovat yksi Suomen uhanalaisista biotyypeistä. 1960-luvun avoimista merenrantaniityistä 90 prosenttia on sittemmin metsittynyt ja ruovikoitunut.
Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilanteen kohentamiseksi olisikin tärkeää, että Saaristomeren alueelle järviruokoa koskevaan pilottihankkeeseen varattaisiin miljoona euroa. Tämä mahdollistaisi tarvittavat laitehankinnat sekä yhteistyön koordinoinnin niin maanomistajien kuin ruo'on jatkokäyttäjien kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,