Vanhuspalvelulakiin lisättiin vuonna 2020 velvoite vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Vanhuspalvelulakia muutettiin keväällä 2023 siten, että 0,7 henkilöstömitoitusta sovelletaan 1.12.2023 lukien. Sitä ennen henkilöstömitoituksen oli oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti ja 1.4.2023 alkaen vähintään 0,65 työntekijää asiakasta kohti.  

Orpon hallitusohjelman mukaisesti ympärivuorokautisen hoivan 0,7 henkilöstömitoituksen voimaantuloa siirrettiin alkamaan 1.1.2028, ja tällä perusteella hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoitusta leikattiin 89 miljoonalla euroa. Kehysriihessä 2024 hallitus päätti edelleen heikentää henkilöstömitoitusta siten, että 1.1.2025 alkaen toteutuneen henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti nykyisen 0,65:n sijasta. Tällä päätöksellä hyvinvointialueilta leikataan vielä 45 miljoonaa euroa vuoden 2025 budjetissa. 

Viime kaudella säädetyllä henkilöstömitoituksella on ollut valvovien viranomaisten mukaan merkittävä vaikutus asiakasturvallisuuteen ja palveluiden laatuun. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitukset ovat nousseet selvästi henkilöstömitoituksen säätämisen jälkeen syksystä 2020 ja yksiköt ovat pääasiassa saavuttaneet tämänhetkisen lakisääteisen vähimmäismitoituksen 0,65. 

Nyt hallitus myöntää omassa esityksessäänkin, että hoidon laatu tulee leikkauksen myötä heikentymään. Riittämätön hoito aiheuttaa ikäihmisille inhimillistä kärsimystä. Leikkauksen kohteena on nyt erittäin haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä, joka ei esimerkiksi muistisairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen takia pysty itse puolustamaan oikeuksiaan. Henkilöstömitoituksen leikkaaminen uhkaa johtaa myös työvoimapulan pahenemiseen, kun työhyvinvointi heikkenee ja väki pakenee alalta.