Rautatieliikenne ottaa huomioon elinkeinoelämän
ja joukkoliikenteen kuljetustarpeet kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti. Ratahankkeilla luodaan entistä paremmat
toimintaedellytykset sekä henkilö- että tavaraliikenteelle.
Kansainvälisessä liikenteessä kehittynyt
rataverkko on keskeisenä linkkinä idän
ja lännen välillä.
Rataosuuksien Niirala—Säkäniemi ja
Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämisellä on
mittava aluetaloudellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Alueella
sijaitsevat suuret työnantajat, puuteollisuuden yritykset,
kuljettavat rautateitse suuria määriä raakapuuta
ja valmiita tuotteita (Stora Enso Enocell Oy Enon Uimaharjussa,
Stora Enso Pankakoski Oy ja Vapo Timber Oy Lieksassa sekä Vapo
Timber Oy Nurmeksessa). Kun otetaan huomioon mm. Lieksassa tehdyt
uudet teollisuusinvestoinnit, kuljetettava tavaramäärä tulee
kasvamaan kaikkia ennusteita nopeammin. Tavarankuljetus on edullisinta
suorittaa sähköistetyllä radalla.
Radan merkitys puutavaran kuljetuksissa on voimakkaassa kasvussa,
erityisesti välillä Uimaharju—Kontiomäki.
Liikennemäärien kasvu johtuu pääosin
Venäjän tuonnin, lähinnä metsä-
ja metalliteollisuuden raaka-ainekuljetusten sekä Suomen
kautta kulkevien transitokuljetusten lisääntymisestä.
Uimaharjun sellutehdas on jo lähtökohtaisesti rakennettu
Venäjältä tuotavan raakapuun varaan.
Vuosittain on ollut nähtävissä ne epävarmuustekijät,
jotka liittyvät raakapuun kumipyöräkuljetuksiin
Venäjän muuttuvien painorajoitusten ja muiden
vastaavien määräysten vuoksi. Toimivanakaan
kumipyöräliikenteen kapasiteetti ei tule koskaan
riittämään Pohjois-Karjalan raakapuutuonnin
tarpeiden tyydyttämiseen.
Rataosuus Niirala—Säkäniemi kuuluu
Suomen TEN-verkkoon. Euroopan unionin asettamien tavoitteiden
mukaisesti TEN-verkkojen kehittämisellä pyritään
mm. edistämään sisämarkkinoiden
toimintaa sekä varmistamaan henkilöiden ja tavaroiden
kestävä liikkuminen yhteiskunnan, ympäristön
ja turvallisuuden kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.
Rataosuuden sähköistäminen tukee varsin
hyvin myös em. yhteisön tavoitteita. Värtsilä—Niiralan
raja-asema on Suomen itäisen liikenteen kannalta merkittävä rajanylityspaikka.
Joensuu on alueen vahva teollisuus-, koulu- ja hallintokaupunki,
jonka toimintojen edellytyksenä on vilkas yhteydenpito
muun maailman kanssa. Alueen monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä,
opiskelupaikkojen lisääntyminen ja jatkuva väestönkasvu
muodostavat junamatkoille selvän kasvupotentiaalin. Näiden
seikkojen valossa on todennäköistä, että myös
henkilöliikenteen matkustajien lukumäärä kasvaa,
jos tarjontaa parannetaan nopeampien aikataulujen muodossa. Lisäksi
sähköistys tukee sekä kansallisten että kansainvälisten
liikenneyhteyksien parantamista, kehittämistä ja
laajentamista.
Vaikutusselvityksen perusteella voidaan todeta, että rataosuuksien
sähköistys on merkittävä ympäristöinvestointi,
sillä sen avulla voidaan huomattavasti vähentää liikenteen
päästöjä ja meluhaittoja ja
parantaa huomattavasti rata-alueiden pienilmaston ilmanlaatua.
Sähköistysinvestoinneilla voidaan vähentää junaliikenteen synnyttämiä kasvihuonekaasuja
ja tukea näin kasvihuoneilmiön rajoittamiseen
pyrkivää toimintaa.
Siirryttäessä sähköjunaliikenteeseen
junaliikenteen liikennetuotantokustannukset pienenevät
huomattavasti, ja myös sen laatu- ja palvelutaso paranevat.
Rataosuuksien sähköistämisen hyödyt
kohdistuvat henkilö- ja tavaraliikenteelle ja hyödyntävät
täten sekä henkilöliikenteen matkustajia
että erityisesti maamme kauppaa ja teollisuutta. Ratahallintokeskuksessa
on laadittu kannattavuusselvitys vielä sähköistämättömistä radoista.
Selvitys osoittaa kannattavaksi investoinniksi rataosuuksien Säkäniemi—Niirala
ja Joensuu—Uimaharju sähköistämisen.
Joensuusta pohjoiseen suuntautuvan radan peruskorjaus ja sähköistäminen
on kiireellinen, ja mm. Enon, Lieksan ja Nurmeksen suurille teollisuuslaitoksille
rata on elinehto.
Toimivat liikenneyhteydet ovat perusta myös uskottavalle
aluepolitiikalle, alueelliselle ja maaseudun kehitykselle.