Aloitteessa ehdotetaan, että valtion televisio- ja radiorahastolle suoritettavan rahoituksen määräraha olisi 419 134 000 euroa vuonna 2021. Nykylinjausten mukaan määräraha on 543 286 000 euroa. Ehdotuksessa vuoden 2019 tason määrärahasta vähennetään 100 000 000 euroa ja poistetaan siihen vuosille 2020 ja 2021 tehdyt indeksitarkistukset. 

Yleisradiosta on esitetty huomattavasti arvostelua. Etupäässä epäkohtana on pidetty Yle-veroa. Yle-veron lakkauttamista koskien pantiin vireille myös kansalaisaloite (Yle-vero on lakkautettava 15.5.2016, OM 15/52/2016). Kansalaisaloite keräsi 22 670 kannatusilmoitusta. Toisaalta vuonna 2016 Yle-vero poistui 300 000 pienituloisimmalta (Ylen rahoitusta ja asemaa miettineen yleisparlamentaarisen työryhmän yhteisymmärrys 30.6.2016). 

Arvostelu on kohdistunut myös siihen, ettei Yle ole poliittisesti sitoutumaton. Tämä ilmenee mm. poliittisesti valitusta hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Tästäkin syystä myös Yleisradion ohjelmistoa on pidetty epätyydyttävänä. Toisaalta Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ään sisältynyt säännös julkisen palvelun ohjelmatoimintaa koskeneesta "monikulttuurisuuden edistämisestä" muutettiin lailla (28.6.2017/436) suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Keskeistä on, että tiedotusvälineet vaikuttavat aktiivisesti siihen, mistä keskustellaan. 

Yleisradiota on pidetty nykyaikana myös tarpeettomana, koska Internetin käyttö tärkeimpänä viestintävälinenä on kiistaton. Erityisesti sosiaalinen media on varsinkin nuorten käytössä ja sen kattavuus on maailmanlaajuinen. Myös kaupallinen media on laajentunut merkittävästi. Yleisradiota ylläpidetään verorahoilla ja sitä koskevaa sääntelyä selittävät merkittävällä tavalla myös taloudelliset taustatekijät.