TALOUSARVIOALOITE 344/2003 vp

TAA 344/2003 vp - Esa Lahtela /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen

Eduskunnalle

Tohmajärvellä susilauman uhkaava käytös sekä karhun hyökkäys ihmistä kohtaan osoittavat, että suurpetopolitiikkamme tulos saattaa hetkellä millä hyvänsä poikia ikäviä seurauksia jopa ihmisiin kohdistuvana vahinkona.

Hiljattain sudet ovat Tohmajärven Tuupovaaran alueella tappaneet useita vasikoita ja koiria. Esimerkkinä susien röyhkeydestä on se, että 5—6 suden lauma tappoi metsästämässä olleen henkilön koiran eivätkä sudet poistuneet metsästäjän ympäriltä ennen kuin pelottelumielessä ammuttujen laukausten jälkeen. Kysyä vain saattaa, mitä olisi tapahtunut, jos kyseisessä tapauksessa henkilöllä ei olisi ollut asetta, tai entäpä, jos kyseessä olisi ollut täysin puolustuskyvytön lapsi.

Tapaus on välittömästi vaikuttanut lähiseudun ihmisiin. Lapsia ei uskalleta enää laskea yksin koulutaipaleelle ilman kuljetusta, eivätkä enää läheskään kaikki uskalla lähteä edes marjametsään. Kyseinen tapaus on myös nostanut vahvan vastarintaliikkeen koko nykyistä petopolitiikkaa kohtaan. Miksi ministeriö nöyristelee Brysselin suuntaan ja jättää oman maan ihmiset suurpetojen armoille? On tullut jo esille puheita kansalaistottelemattomuuden lisääntymisen uhasta: jos ei kerran saada riittävästi lupia petojen harventamiseen, niin oikeudet otetaan omiin käsiin. Annetaanko susien terrorisoida syrjäseutujen ihmisten elämää samanaikaisesti, kun maailmanlaajuisesti jahdataan ihmisterroristeja? Meillä taas suden muodossa olevat terroristit ovat suojelun kohteina kaiken maailman "viherpiipertäjien" mieliksi, joilla ei ole mitään käsitystä todellisesta syrjäisten metsäseutujen ihmisten elämästä. Talkoovoimin odotetaan myös rakennettavan aitoja, jotta sudet eivät pääsisi ihmisten pihapiireihin. Ihmiset siis ikään kuin linnoittautuvat omiin aitauksiinsa, jotta kotieläimet ja ihmisetkin voivat liikkua ilman suurpetouhkaa. Jotkut korven eläjät ovatkin kyselleet että, eikös asian pitäisi olla päinvastoin, eli vaaralliset pedot pitäisi aidata tietylle alueelle ja muualla pitää kanta niin harvana, että pedon kunnioitus ihmistä kohtaan säilyy.

Valtio maksaa vuosittain suurpetojen aiheuttamista vahingoista 2,3 miljoonaa euroa. Osan tästä rahasta voisi järkevällä kaatolupien määrällä siirtää vaikkapa lapsilisien indeksitarkistuksen tekemiseen tai vanhusten hoitoon. Kyse on tahdosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta vähentää valtion vuoden 2004 talousarvion momentilta  30.41.42 1 000 000 euroa suurpetojen vahinkojen korvaamiseen ehdotetusta määrärahasta ja samalla edellyttää hallituksen ryhtyvän välittömästi toimiin suurpetojen määrän puolittamiseksi.