Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koko maan kattava tieverkko on kansallisomaisuuttamme ja sen kunnossapitäminen on velvollisuutemme. Toimiva ja kunnossa oleva tieverkko on maaseudulle enemmän kuin elintärkeä. Maaseudun elinvoiman säilyminen on täysin tieverkon varassa. Suomi elää metsästä ja ilman kunnossa olevaa maaseudun tieverkkoa metsästä eläminenkin hankaloituu, puhumattakaan muista maalla toimivista elinkeinoista, asumisesta ja kausiturismista.
Maaseudun alemman tieverkon kunnossapitoa on laiminlyöty jo vuosikausia. Etelä-Savon taajamien ulkopuolisten alueiden päällystettyjen teiden ja sorateiden järkyttävän huono kunto on jo tienkäyttäjille vaarallinen ja hyvä esimerkki jo kauan kestäneestä maaseudun teiden kunnossapidon laiminlyönnistä.
ELY-keskus hoitaa tienpitotehtävää valtion budjettirahoituksen turvin Väyläviraston ohjauksessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella Itä-Suomessa käytetään vuosittain n. 70—80 miljoonaa euroa tienpitoon. Rahoituksesta n.1/3 kohdistuu Etelä-Savon alueelle. Kolmasosa tienpidon rahoituksesta on sidottu hoidon alueurakoiden toteutukseen. Väylänpidon merkittävin kustannuserä ovat päällystettyjen teiden ja siltojen korjaukset, jotka ohjelmoidaan vuosittain LVM:n ja Väyläviraston asettamien tavoitteiden pohjalta.
Nykyisellä rahoitustasolla väylästön kunto heikkenee jatkuvasti. Huonokuntoiseksi luokiteltujen päällystettyjen teiden määrä on viime vuosina lisääntynyt Itä-Suomessa keskimäärin 100 kilometrin vuosivauhtia. Samoin huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa jatkuvasti eikä sorateiden kunnostuksiin ole juurikaan mahdollisuuksia. Vuoden 2020 talousarvioesityksen lisärahoitus helpottaa tilannetta merkittävästi, mutta lisäpanostusta teiden ja siltojen korjauksiin vaaditaan, jotta korjausvelkaa pystytään vähentämään.
Edellä olevan perusteella ehdotan,