Suomalainen terveydenhuolto oli kriisissä jo ennen koronapandemiaa. Pandemian aikaan kiireettömien hoitojen hoitojonot kasvoivat entisestään, kun hoitohenkilökuntaa siirrettiin perustehtävistään vahvistamaan tehohoidon kapasiteettia, koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi sekä rokottajiksi. Pandemian alkuaikoina moni asiakas perui vastaanottoaikansa joko itse tai terveydenhuollon kehotuksesta. Seulontoja keskeytettiin, ja tutkimuksia ja leikkauksia lykättiin. Suun terveydenhuollossa syntyi jopa yli miljoonan käynnin vaje. Kuuden kuukauden hoitotakuun määräaika ylittyy edelleen tuhansilla potilailla, ja tilanne koettelee monin paikoin lainmukaisuuden rajoja.  

Hallitus vaikeuttaa hoitovelan purkamista päätöksellään leikata sairaanhoitovakuutuskorvauksia, eli ns. Kela-korvauksia, siitä huolimatta, että parlamentaarisessa työryhmässä vielä vuoden 2021 lopulla vallitsi yksimielisyys siitä, että hallituksen aiemmin kaavailemia leikkauksia Kela-korvauksiin ei toteutettaisi. Kela-korvaukset ovat poistumassa myös esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista sekä monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä. Päätös leikata Kela-korvauksia samanaikaisesti hyvinvointialueiden aloittamisen kanssa on ajoitukseltaan huono.  

Kela-korvattuja yksityislääkärikäyntejä on tehty noin kolme miljoonaa vuosittain. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti on tullut edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, sillä korvaukset ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Päätös Kela-korvauksen poistamisesta tilanteessa, missä sitä olisi erityisen paljon tarvittu, noussee periaatteellisesta vastustuksesta yksityisiä palveluita kohtaan.  

Kelakorvausten tasoa tulisi romuttamisen sijaan ainakin tilapäisesti vahvistaa, jotta jäljellä olevaa kiireettömän hoidon palveluruuhkaa saataisiin purettua. Hoitovelkaa on yhä koronan jäljiltä runsaasti eikä siitä selviydytä ilman yksityisen palvelutuotannon tukea. Sen lisäksi, että kansalaiset kärsivät hoitoon pääsyn pitkittymisestä, hoitovelka aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Kun sairauksia ei huomata ajoissa, on hoito vaikeampaa ja kalliimpaa, ja usein myös ennuste huonompi.  

Aloite sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.