Valtion talousarvioesitykseen 2020 sisältyy liikennepolttoaineiden veron 250 miljoonan euron korotus. Veronkorotus tekee liikkumisen kalliimmaksi ja osuu etenkin niihin kaupunkikeskusten ulkopuolella asuviin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta kunnollisiin joukkoliikennepalveluihin. Myös joukkoliikenne, ja nimenomaan linja-autoliikenne, kallistuu veronkorotusten seurauksena. 

Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO:n avulla laskettu arvio on, että valtakunnallisesti linja-autoliikenteen kustannukset nousevat noin 12,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten nousu aiheuttaa paineen nostaa asiakasmaksuja eli joukkoliikenteen lippujen hintoja. Hinnankorotukset taas johtavat joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrän vähenemiseen. Näin polttoaineveron kiristys vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöä vähentävästi.  

Esimerkiksi Turun isännöimän seudullisen joukkoliikenneviranomaisen, Fölin, toimintaan veronkorotus aiheuttaa noin 450 000 euron lisäkustannuksen. Sen kattaminen edellyttää lippujen hinnankorotuksia niin, että joukkoliikenteen matkamäärän arvioidaan laskevan jopa 250 000 matkalla.  

Näyttäisi siltä, että hallituksen ilmastoperusteilla korottama polttoainevero osuu liikenteen päästövähennystavoitteita vastaan. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää joukkoliikenteen matkamäärän kasvattamista, ei sen vähentämistä.