Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomen työikäisen väestön määrä kääntyi vuonna 2022 ensi kertaa kasvuun maahanmuuton ansiosta. Vuonna 2023 nettomaahanmuutto Suomeen oli ennätyksellinen, lähes 59 000 henkilöä. Vertailun vuoksi syntyneitä oli lähes 18 000 vähemmän kuin kuolleita. On selvää, että tarvitsemme myös jatkossa merkittävän määrän maahanmuuttoa vuosittain, jotta ikärakenteemme oikenisi ja työvoimaa riittäisi.
Kotoutumisen edistäminen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen vaativat kuitenkin määrärahoja, joita hallitus valitettavasti leikkaa merkittävästi. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy vuoden 2024 alusta alkaen kunnille valmiiksi alijäämäisenä. Tämä on kestämätöntä tilanteessa, jossa meidän on varmistettava, että maahan saapuvat ihmiset kotoutuvat ja valtakunnassa on tarvetta kehittää ja levittää toimivia kotoutumisen malleja.
Tutkimukset osoittavat, että panostukset kotouttamispolitiikkaan hyödyttävät paitsi maahanmuuttajia perheineen, myös yhteiskuntia. Esimerkiksi OECD:n raportti vuodelta 2023 varoittaa, että epäonnistunut kotouttaminen ja työmarkkinoiden rakenteellinen rasismi johtavat työssäkäyvän väestön kutistumiseen sekä kasvavaan työvoimapulaan monissa maissa. Työmarkkinoiden rakenteellinen rasismi tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,