TALOUSARVIOALOITE 43/2013
         vp
      
      TAA 43/2013
            vp - Christina Gestrin /r 
      
      Tarkistettu versio 2.0
      Suomennos
      Määrärahan osoittaminen vesistöjen
         ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poistokalastuksella 
      
    
   
   
      
Eduskunnalle
   
   
   
      
      Itämeren suurin uhka on rehevöityminen.
         Rehevöityminen vaikuttaa veden laatuun, ekosysteemin toimintaan
         sekä vesistöjen virkistyskäyttöön.
         Vesistöjen kalakannoissa on tapahtunut muutoksia särkikalojen
         ja lahnan tuntuvan lisääntymisen vuoksi, mikä on
         vaikeuttanut muiden lajien kalastusta. Tämä on
         vaikeuttanut ammattikalastajien toimintaedellytyksiä ja
         vähentänyt vesistöjemme virkistyskäyttöä.
      
      
      Poistokalastuksen tavoitteena on vähän käytetyn
         kalan kalastaminen ja tällä tavalla fosforin ja typen
         poistaminen rehevöityneiltä vesialueilta. Poistokalastusjärjestelmä otettiin
         käyttöön 31.5.2011 sen jälkeen,
         kun Euroopan komissio oli hyväksynyt sen. Tarkoituksena
         on ollut, että poistokalastuksen tuki olisi määräaikainen
         tavoitteena pääseminen 3—5 vuoden kuluessa markkinavetoiseen
         tilanteeseen.
      
      
      Poistokalastus asettaa vaatimuksia niin pyydyksille kuin logistiikkaketjullekin.
         Poistokalastuksen infrastruktuurin rakentaminen on vienyt aikansa,
         ja toiminnan harjoittamisen edellytykset alkavat olla olemassa.
         Markkinavetoiseen tilanteeseen pääsemiseksi tukijakson
         on ulotuttava viiteen vuoteen, mikä noudattaa poistokalastustuelle
         asetettua aikarajaa.
      
      
      Vuotuinen määräraha tekisi mahdolliseksi poistaa
         vuodessa vähintään 5 000 tonnia vähemmän
         arvokasta kalaa poistokalastuksella rannikon saaristolahdista. Tämä vastaa
         vähintään 38 tonnia fosforia.
         Tänä vuonna on mahdollistettu kalastaa noin 4
         miljoonaa kiloa särkikaloja, minkä vuoksi noin
         24 tonnia fosforia poistuu Itämerestä. Suomi on
         Helcomin Itämeren toimintaohjelman (BSAP) mukaisesti sitoutunut
         vähentämään Suomenlahden fosforipäästöjä 150 tonnia vuodessa.
         Poistokalastuksella voitaisiin saavuttaa 25 prosenttia tästä tavoitteesta.
         Moniin muihin vesistöinvestointeihin verrattuna poistokalastus
         on hyvin kustannustehokas toimenpide.
      
      
      Komissiolle osoitetun tukea koskevan notifikaation mukaan poistokalastustuen
         oikeusperusta päättyy 30.6.2014. On tärkeää,
         että Suomi toimii aktiivisesti tukijärjestelmän
         soveltamiskauden pidentämiseksi vuoden 2015 loppuun. Poistokalastuksen
         kehittäminen ja keskeytymättömän
         rahoituksen turvaaminen on välttämätöntä järjestelmän
         tehokkaan toteuttamisen kannalta. Ammattikalastajille on taattava
         riittävä rahoitus siten, että he voivat
         suunnitella toimintaansa ja tehdä tarpeelliset investoinnit.
         Pitkän aikavälin tavoitteena on vähempiarvoisen
         kalan markkinahinnan vakauttaminen siten, että näitä lajeja
         kalastetaan markkinavoimien ansiosta jatkuvasti. Särkikaloista
         voidaan valmistaa terveellisiä ja herkullisia tuotteita
         kuten esim. kalapyöryköitä. Lisäksi
         särkikaloja voidaan käyttää bioenergian tuotannossa. 
      
      
    
   
   
      
      
      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
      
      että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon
         momentille  30.40.62 lisäyksenä 500
         000 euroa vesistöjen ravinteiden vähentämiseen
         poistokalastuksella. 
      
      
      
    
   
   
      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta
         2013
      
      
         - Christina Gestrin /r
- Thomas Blomqvist /r