Äärioikeiston ja uusnatsismin nousu Euroopassa ja muualla maailmassa on luonut turvattomuutta Turun juutalaisessa seurakunnassa. Juutalaisiin kohdistuneet sekä muut rasistiset viharikokset ovat yleistyneet useissa Euroopan maissa. Myös Suomen juutalaisten huoli omasta turvallisuudestaan on kasvanut yhteisön sisällä kuluvalla vuosikymmenellä. Tämän vuoksi sekä Helsingin että Turun juutalaisen seurakunnan on täytynyt varautua turvallisuusmenoihin oman ilmoituksensa mukaan useita satoja tuhansia euroa.  

Turun juutalainen seurakunta huolehtii 100-prosenttisesti sekä synagogasta että hautausmaasta ja vastaa yksinään näistä syntyneistä kuluista. Kumpaankin kohteeseen on kohdistunut antisemitistisiä ilkivallantekoja/kiihottamista kansanryhmää vastaan. Synagoga joutui ilkivallan/kiihottamisen kansanryhmää vastaan kohteeksi tammikuussa 2020. Kustannuksia rakennuksen palauttamisesta entiseen kuntoonsa syntyi n. 70 000 euroa. Oikeuskäsittely alkaa 8.12.2022. 

Synagoga on suojelukohde ja yhteisön jäsenmäärä vajaat 100 henkilöä. Turvallisuudesta huolehtimisesta on tullut viime vuosina seurakunnan suurin kustannuserä. Seurakunta on investoinut turvajärjestelmiin 2021—2022 noin 70 000 euroa ja lisäksi työn alla on parhaillaan aidan uusiminen turvallisuuden parantamiseksi. Investointi on runsaat 80 000 euroa. Tämän päivän tilanne on turvallisuusnäkökulmasta sellainen, että toimintaa synagogan tiloissa ei saisi olla ilman vartiointia. 

Jumalanpalvelusten ja suurten pyhien lisäksi synagogaa esitellään kymmenille koululaisryhmille vuosittain. Lisäksi synagogassa vierailee runsaasti muitakin ryhmiä. Turun juutalainen seurakunta on ainoa juutalainen seurakunta Pohjoismaissa, jolla ei ole poliisin, armeijan tai turva-alan ammattilaisten resursseja käytettävissä. Turvallisuuden ylläpitäminen vaatii jatkossakin entistä enemmän panostusta. Laitteiston ylläpito, koulutus, uudet investoinnit ovat edessä tulevinakin vuosina ja tällä hetkellä ollaan pelkästään vapaaehtoisten, ei ammattilaisten suojauksen varassa. Tilaisuuksissa pitäisi olla turva-alan ammattilaisen näkemysten mukaan vähintään kaksi vartijaa. Karkea arvio on, että vuositasolla vartiointihenkilön tuntimäärän tarve tällä hetkellä on n. 500—700 tuntia. 

Ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä. Perustuslain 7 §:n mukaan jo- kaisella on oikeus turvallisuuteen. Mikäli jollakin ihmisryhmällä on erityinen syy pelätä turvalli- suutensa puolesta, on valtiolla velvollisuus erityistoimiin heidän turvallisuutensa takaamiseksi. Lisäksi juutalaisyhteisön toiminnan turvaaminen on perustuslain 11 §:n mukaisen uskonnonvapauden turvaamista. Suomen juutalaiset saivat täydet kansalaisoikeudet vasta sata vuotta sitten, tammikuussa 1918. Näitä oikeuksia on yhä vaalittava. 

Talousarvioesityksessä on määräraha Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen, mikä onkin aivan oikein, mutta myös Turun juutalaisyhteisö kohtaa samat uhkat ja joutuu panostamaan turvallisuuteensa.