Pienyritykset muodostavat valtaosan Suomessa toimivista
yrityksistä, ja niissä työskentelee tulevaisuudessa
enenevä osa työvoimasta. Tilastokeskuksen tietojen
mukaan vuonna 2000 Suomessa toimi 222 774 mikroyritystä (alle
10 henkilöä). Suomen Yrittäjen ja Finnveran
keväällä 2003 tekemän pk-yritysbarometrin
mukaan suhdannenäkymät ennakoivat myönteisen
työllisyyskehityksen jatkuvan pk-sektorilla.
Pientyöpaikkojen merkitys kasvaa työelämässä,
ja niiden osalta työterveyshuollon kattavuutta ja toiminnan
laatua tulee parantaa. Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan työelämän
kehittämisohjelmien laajentamista ottaen huomioon erityisesti
pientyöpaikat. Vuoden 1999 Kelan tilastoista ilmenee, että työterveyshuollon
korvauksia haki vain 16 % alle 10 hengen yrityksistä,
kun taas 10 henkeä tai enemmän työllistävien
yritysten keskuudessa vastaava luku oli 90 %.
Työterveyshuolto Suomessa -kyselyaineiston perusteella
voidaan laskea, että alle viiden henkilön yrityksistä 65 % oli
työterveyshuollon ulkopuolella vuonna 2000. Vuoden 2000
Työ ja terveys -haastattelun tulosten perusteella voidaan
arvioida, että vain kolmannes mikroyrityksissä työskentelevistä työntekijöistä on
työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto
on perinteisesti tavoittanut huonoimmin pienimmät ja usein
varsin lyhytikäiset työpaikat.
Periaatteessa työterveyshuolto on toimija, joka voi
tavoittaa pienimmätkin työpaikat ja auttaa niitä työolojen,
terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Työterveyslaitoksen
Pientyöpaikkaohjelmassa (1995—2000) saatiin hyviä kokemuksia
kehittämistyöstä pientyöpaikoilla.
Myös Työterveyslaitoksen käynnistämien
"Työsuojelun tuki" ja "Työympäristö 2005"
-toimintaohjelmien tavoitteena on ollut pientyöpaikkojen
omaehtoisen työturvallisuustyön kehittäminen
yhdessä työsuojeluviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen
kanssa. Pientyöpaikat ovat toimintaympäristöltään
ja kulttuuriltaan erilaisia, ja siksi kehittämistyön
toimintamalleja joudutaan räätälöimään
yrityskohtaisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Keskeinen
periaate kehittämistyössä on pientyöpaikkojen
ja niiden henkilöstön aktiivisen osallistumisen
kannustaminen ja mahdollistaminen.
Uuden hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on myös
selvittää työterveyshuollon kokonaistilannetta
ja kehittämistarpeita. Hallitus kohdistaa kehittämispanoksia
työelämässä mm. henkiseen työsuojeluun
ja hyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työkykyä ylläpitävään
toimintaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kansalaisten täysipainoinen
osallistuminen työelämään ja työssäoloajan
pidentyminen. Sekä työterveyshuolto- että työturvallisuuslainsäädäntö korostavat
yrittäjän velvollisuutta edistää työntekijöiden
terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri
vaiheissa sekä tapaturmien ja työstä johtuvien
terveyshaittojen vähentämistä työpaikalla.
Työterveyslaitos suunnittelee käynnistettäväksi
uuden Pientyöpaikkaohjelman. Tavoitteena on eri yhteistyötahoja
aktivoimalla saada pienyritykset työterveyshuollon palvelujen
hyödyntäjiksi niin, että aloite yhteistyön
käynnistämiseksi tulisi yrityksiltä itseltään.
Koulutuksen, interventioiden ja tiedotuksen tavoitteena on saada
pienyrittäjät ymmärtämään,
että työterveyden ja työturvallisuuden
kehittäminen toimii myös kilpailutekijänä.
Suunnitelmana on kuntatason verkoston rakentaminen, jonka tavoitteena
on edistää yrittäjien tietämystä työterveyshuollon
ja työsuojelun toiminnasta, lisätä työterveyshuollon
kattavuutta sekä tuottaa materiaalia sekä pienten
yritysten että työterveyshuollon käyttöön
työsuojeluun ja työterveyteen liittyen. Samalla
pyritään tarjoamaan pienyrityksille kehittyneitä toimintakäytäntöjä yleisemminkin.
Toiminnan tavoitteena on luoda yhden kunnan alueella toimiva
malli, jossa testataan uusi kehitettävä työterveyshuollon
toimintatapa ja jota huolellisen arvioinnin jälkeen voidaan
soveltaa valtakunnallisesti. Toisena keskeisenä tavoitteena
on työterveyshuollon toiminnan kehittämine niin,
että edellytykset palvelujen tarjoamiseksi lisääntyisivät.
Verkostoyhteistyöhön kutsutaan läänin
sosiaali- ja terveysosaston edustajat, kunnan edustajat, työsuojelupiiri,
Kelan paikallistoimisto, paikallinen yrittäjäyhdistys,
TE-keskus, työterveyshuollon palvelun tarjoajat, työmarkkinalaitosten
alueelliset edustajat sekä vakuutusyhtiöiden edustajat.
Hankkeen koordinaattorina toimii Turun aluetyöterveyslaitos
yhteistyössä Keskustyöterveyslaitoksen
asiantuntijaryhmän kanssa. Asiantuntijaryhmä hyödyntää tarvittaessa
asiantuntijoita eri organisaatioista, jotka toimivat pk-yritysten
kehittämisen tukena. Asiantuntijaryhmä arvioi
kehittämisprosessia sen eri vaiheissa ja tukee hankkeen
käytännön toteutusta.
Uuden toimintatavan keinoja ovat verkostotapaamisten, työterveyshuollon
toimintatapojen ja sisällön kehittämisen
ja tiedottamisen (materiaalituotanto) kautta lisätä pienyrittäjien
tietoisuutta työterveyshuollon hyödyistä ja
järjestämisvelvollisuudesta sekä työsuojelun
merkityksestä.
Lähestymisideologiana on, että työ luo
terveyttä ja työterveyshuolto ja työsuojelu
luovat työkykyä. Eri toimijoiden mukanaolo mahdollistaa
myös sen, että työterveyshuolto- ja työturvallisuuslakeihin
liittyvät velvoitteet tulisivat esille jo yrityskoulutuksessa,
esimerkiksi TE-keskuksissa. Työterveys ja työsuojelu
tulisi saada myös oppiaineiksi ammattiin johtavassa koulutuksessa.
Aikataulu: 1.1.2004—30.6.2006. Alustavat tulokset ovat
käytössä Suomen EU-puheenjohtajakaudella
2006.
Pienyritykset eivät kykene itse kustantamaan kipeästi
tarvitsemaansa työolojen kehitystyötä. Toisaalta
Työterveyslaitoksen budjetin valtionosuus on viime vuosina
jäätynyt paikalleen eikä vastaa väistämättä syntyvää kustannustason
nousua. Näin ollen laitoksen valtionavulla ei voida rahoittaa
uutta suurta hanketta. Siksi pientyöpaikkojen työterveyttä ja
työoloja kohentavien hankkeiden rahoittamiseksi tarvittaisiin
lisärahoitusta.
Työterveyslaitos tarvitsee pientyöpaikkojen interventiohankkeen
suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi lisäkehykseen
kolme tutkijaa eli 250 000 euroa vuosittain. Mikäli pienyritysten
työterveys- ja työympäristöolojen kehittämistä haluttaisiin
käynnistää nykyistä laajemmin,
se edellyttäisi noin miljoonan euron vuosipanosta vähintään
viiden vuoden aikana.