Opettajien täydennyskoulutus on ensiarvoisen tärkeää opettajien ja opetusalalla työskentelevien jatkuvalle osaamisen kehittämiselle sekä koulutuksen laadun ylläpitämiselle. Leikkaus vaarantaa sekä koulutuksen laadun että opettajien ammatillisen kehittymisen edellytykset, mikä voi heikentää oppimistuloksia ja koulutusjärjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. 

Opetushallituksen ja aluehallintovirastojen (AVI) koulutusten kautta opettajien ammattitaitoa on voitu ylläpitää ja päivittää vastaamaan nykyisiä opetuksen haasteita ja oppijoiden tarpeita. Vuonna 2023 Opetushallituksen koulutuksiin osallistui noin 25 000 opettajaa, ja AVI:n koulutukset tavoittivat noin 40 000 opettajaa. Leikkausten toteutuessa jopa yli 60 000 opettajaa ja opetusalalla työskentelevää voi jäädä ilman täydennyskoulutusta. 

Suuri osa Opetushallituksen rahoituksesta kohdistuu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, vuonna 2024 noin kaksi kolmasosaa suuntautui korkeakouluihin. Leikkaus lisää korkeakoulujen painetta etsiä vaihtoehtoisia rahoituskanavia, mikä lisää työkuormaa ja sirpaloittaa täydennyskoulutusten kokonaisuutta. Opettajien täydennyskoulutusrahoituksen loppuminen heikentää korkeakoulujen ja kentällä työskentelevien opettajien välistä vuorovaikutusta. Tämä johtaa tiedon siirron vaikeutumiseen ja heikentää olennaisesti ajankohtaisen tutkimustiedon siirtymistä oppilaitosten arkeen. 

Leikkausten konkreettiset vaikutukset ovatkin laajat ja pitkäkestoiset, ja niillä on vaikutuksia niin opettajien työssä jaksamiseen kuin oppimistuloksiinkin. 

Leikkaukset uhkaavat opettajien mahdollisuutta ylläpitää ammattitaitoaan. Täydennyskoulutuksen puute heikentää opettajien kykyä vastata nykypäivän oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Leikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia opettajien työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Jotta oppimistuloksia voidaan parantaa, on opettajien jatkuva osaamisen kehittäminen välttämätöntä. 

Samalla kyseessä on investointi aineettomaan pääomaan, kun osaamistaso nousee.