Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on 43—61 % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7—25 %. 

Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen tärkeä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka- aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä, mikä kuormittaa tiestöä yhä enemmän.  

Itä-Suomen alueella tehtyjä tai alueelle vaikuttavia investointeja ovat esimerkiksi Metsä Group:in 1,1 miljardin euron investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen, jonka käyttämän kuitupuun hankinta-alue ulottuu Pohjois-Savoon. Varkauden Stora Enso on investoinut 110 milj. euroa tuotannon muutostöihin, jotka alkoivat syksyllä 2015 ja jatkuvat edelleen. Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos on käynnistynyt v. 2016, ja laitoksen yhdyskuntajätteen keräysalue ulottuu Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen saakka. Myös Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulp Oy:n sellutehtaan puunhankinnalle on alemmanasteisen tieverkon kunto olennaista. Ko. momentin määrärahasta on osoitettu 173 miljoonaa euroa Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyihin.  

Perusväylänpidon lisärahoituksella ja korjausvelkaohjelmalla on saatu hillittyä liikenneverkon korjausvelan kasvua ja korjattua joitakin pahempia puutteita myös alempiasteisella verkolla, mutta korjausvelkaa ei ole saatu pysyvästi vähenevälle uralle. Liikenneverkon kunnon turvaamiseksi myös tulevaisuudessa tarvitaan perusväylänpidon rahoituksen pysyvää nostamista ja siitä osan kohdentamista nimenomaan alempiasteisen tieverkoston käytettävyyden turvaamiseen priorisoiden elinkeinoelämän tarpeet.