Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa todetaan mm., että päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Hallitusohjelma toteaa edelleen, että "myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia".
Suomen koulu on toistaiseksi maailman parhaita, minkä vuoksi meidän on panostettava siihen eikä ajettava sitä alas, mikä on seurauksena, jos hallituksen leikkaussuunnitelmat pannaan toimeen. Koulun maksuttomuus on paras tae yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle Suomelle, identiteetin luomiselle ja kulttuurin kannattelulle. Laaja yleissivistys, monipuolinen kielitaito ja monipuoliset sosiaaliset valmiudet ovat tärkeitä kansalaistemme ja maamme menestykselle. Maamme yliopistot ja korkeakoulut ovat kovassa globaalissa kilpailussa. Se edellyttää profiloitumista, yhteistoimintaa muun yhteiskunnan kanssa, kansainvälistä avoimuutta ja korkeaa laatua. 1990-luvun laman aikana ymmärrettiin varjella osaamispanostuksia säästöiltä, ja se oli viisasta. Tämä meidän olisi syytä pitää mielessämme myös nyt.
Jotta kaikille lapsille taattaisiin tasa-arvoinen koulunkäynti, haluamme korottaa valtionosuuksia ja -avustuksia yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 30 miljoonaa euroa. Hallitus päätti leikata 30 miljoonaa euroa, eli kaikki varatut rahat, ryhmäkoon pienentämisestä, minkä vaikutukset ovat alueellisesti ja paikallisesti eriarvoistavia. Haluamme sen sijaan panostaa lisää perusopetukseen.
Koulutussektorin ilmoitetut säästöt muodostavat todellisen uhan opetuksen ja tutkimuksen laadulle, mikä vaarantaa vakavasti maamme kilpailukyvyn ja kasvun ja kovin tarpeelliset talouden ja työllisyyden nousumahdollisuudet maassamme.
Suomelle panostaminen inhimilliseen pääomaan on elintärkeää maamme hyvinvoinnin kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
Ennen vaaleja annettiin lupauksia siitä, että koulutus ei joutuisi välttämättömien säästötalkoiden kohteeksi, mutta hallituksen suunnitelmat osoittavat, että näillä lupauksilla ei ole katetta sen harjoittamassa politiikassa.
Kun muut yhteiskunnan sektorit ovat säästöliekillä maassamme vallitsevan taloudellisrakenteellisen kriisin vuoksi, on erityisen lyhytnäköistä uhata entisestään sitä sektoria, jonka on sanottu olevan maamme valttikortti — korkealuokkaista ja kattavaa koulutusta.
On oikein, että Suomi panostaa osaamiseen ja koulutukseen, jotta pärjäisimme globaalissa taloudessa tavoitteenamme tulla yhdeksi maailman johtavista tiedon kansakunnista. Hallituksen suunnittelemat koulutusleikkaukset eivät vastaa hallituksen itse asettamia tavoitteita.