Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Siirtolaisuusmuseo on toiminut Peräseinäjoella 20 vuotta ja sen toimintaa ylläpitää Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry. Museolla on noin 14 000 esineen, kirjan, valokuvan ja asiakirjan kokoelma ja se on ainoa siirtolaisuuteen keskittynyt museo Suomessa. Sillä on kolmen hehtaarin ulkomuseoalue ja matkailukohde, jonka neljä asuinrakennusta kertovat suomalaissiirtolaisten elämästä eri puolilla maailmaa vuosina 1850—1950.
Museolla on aluksi keskitytty alueen rakentamiseen ja ulkomuseoon tuotu uusi rakennus onkin herättänyt aina laajasti kiinnostusta. Uusien tilojen rakentaminen tai rakennusten siirtäminen ei ole kestävän kehityksenkään kannalta tarkoituksenmukaista, joten painopistettä ollaan siirtämässä vaihtuvien näyttelyiden järjestämiseen. Viime vuosien aikana on samalla todettu, että digitaalisten palvelujen tarve on lisääntynyt, mikä on museoalalla ollut tavanomaista kehitystä.
Näyttelytoiminnan kehittämisessä kumppanina olisi Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti, joka tuottaisi materiaalia Siirtolaisuusmuseon näyttelyyn. Lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on tulevana vuonna merkittäviä tapahtumia siirtolaisuusteeman ympärillä, mikä mahdollistaa luontevan yhteistyön uusien tahojen kanssa, mutta sen hyödyntämiseen tarvittaisiin museolle lisää resursseja.
Siirtolaisuusmuseon ydintehtävänä on muuttoliikkeisiin liittyvän kulttuuriperinnön tallentaminen ja siitä viestiminen, mikä on käytännössä tarkoittanut pysyviä perusnäyttelyitä sekä asiakaspalvelua. Asiakkaille on etsitty tietoa heidän läheistensä elämänvaiheista siirtolaisina. Työskentelyä pyritään suuntaamaan enemmän tämän ajan ilmiöihin muistaen, että vain historiaa ymmärtämällä voi ymmärtää nykyisyyttä. Asiakaspalvelun tehostamiseksi ja viestinnän parantamiseksi lisätään digitaalisia palveluita museoalueelle ja nettiin. Perinteistä fyysisten esineiden tallentamista vähennetään ja lisätään nykydokumentointia, jotta päästään tallentamaan myös tämän ajan muuttoliikkeitä. Tähän näyttelytoiminnan kehittämiseen ja aktualisoimiseen pyydetään rahoitusta, jotta toiminta saadaan ekologisesti kestäväksi ja tiedonvälitys fyysistä museoaluetta laajemmaksi ja tehokkaammaksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,