Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 669/2003 vp - Päivi Räsänen /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
1990-luvulla vankeusrangaistuksen uusijoiden suhteellinen määrä pysyi melko vakaasti vajaassa 60 %:ssa. Vuoden 2002 tilastojen mukaan noin 90 % vapautuneista nuorisovangeista päätyy uudestaan vankilaan. Puolet uusijoista aloittaa uuden vankeusrangaistuksensa jo yhden vuoden sisällä. Lähes kaikki vankeusrangaistuksen uusineet (97 %) uusivat rikoksensa viiden vuoden sisällä. Vankeusrangaistuksen uusiminen on Suomessa hieman yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa vankeusrangaistuksen uusii noin 45 % vapautuneista, Norjassa ja Islannissa noin 50 % ja Tanskassa vain noin 30 %. Suomessa vapautuville vangeille tarvittavista koordinoiduista tukitoimista on valtava pula.
Vain erittäin harvalla vangilla on vapautuessaan työpaikka, ja useilta puuttuu myös vakituinen asunto. Arkielämän perusasioiden kuntoon saattaminen on edellytyksenä negatiivisen kierteen loppumiselle. Askel takaisin rikolliseen elämäntapaan on erittäin todennäköinen, mikäli vankilajakson jälkeiseen elämään ei löydy riittävää tukea perusasioiden järjestämisessä. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.
Maassamme toimii lukuisia kansalaisten perustamia yhdistyksiä, jotka täydentävät julkisia palveluja monien vaikeuksissa ja syrjäytymässä olevien väestöryhmien osalta. Tällainen tilanne on sietämätön, mutta siihen on mahdollista vaikuttaa. Sosiaalista työtä tekevien yhdistysten rahoituksen järjestyminen on suuri ongelma, koska säästösyiden vuoksi vain harva kunta myöntää tarvittavat maksusitoumukset. Kristillisdemokraatit pitävät välttämättömänä, että valtio tukee aiempaa enemmän kansalaisjärjestöjen tekemää työtä vapautuvien vankien parissa. Tämä aloite on osa Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia ja kriminaalipoliittista toimenpideohjelmaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2004 talousarvioon momentille 33.92.50 lisäyksenä 2 000 000 euroa vapautuvien vankien tukemiseksi tehtävään työhön.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2003