TALOUSARVIOALOITE 720/2010 vp

TAA 720/2010 vp - Johanna Ojala-Niemelä /sd 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen luontopalvelujen turvaamiseen

Eduskunnalle

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet pitkään kovassa kasvussa. Vuonna 2008 yli 1,7 miljoonaa suomalaista tutustui kansallispuistoihin. 2000-luvulla kansallispuistojen määrä on kasvanut viidellä, 30:stä 35:een. Samaan aikaan niiden kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet. Ympäri maata sijaitsevilla kansallispuistoilla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohella suuri merkitys retkeily- ja virkistysalueina.

Suomen suurimmat ja samalla suosituimmat kansallispuistot löytyvät Lapista. Vuonna 2009 Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa kävi kaikkiaan yli 600 000 retkeilijää. Lapin kansallispuistojen erikoisuus on kaikille avoimet, ilmaiset erämaakämpät eli autiotuvat, joita ylläpidetään valtion varoilla. Lisäksi kansallispuistojen palveluihin kuuluu varaustupia, laavuja, kotia, tulentekopaikkoja ja luontokeskuksia.

Kansallispuistojen laajan ja monipuolisen virkistyskäytön uhkana tällä hetkellä ovat puistoista vastaavan Metsähallituksen luontopalvelujen rahapula ja tuottavuusohjelman vaikutukset. Tämän vuoksi Metsähallitus joutuu keskittämään Lapin kansallispuistojen retkeilyrakenteiden, kuten tupien ja tulipaikkojen, kehittämisen Saariselän ja Levin kaltaisten matkailukeskusten tuntumaan ja jättämään etäämpänä erämaassa olevat retkeilykohteet perusylläpidon varaan. Rahapulan ohella linjauksen perusteena on suurimpien kävijämäärien keskittyminen matkakeskusten ympäristöön.

Pelkona kuitenkin on, että samalla ajetaan alas nykyisenkaltaista retkeilyn palvelurakennetta. Ylä-Lapin pitkien etäisyyksien vuoksi kansallispuistojen kunnossapito ja kunnostus on aikaa ja siten myös rahaa vievää työtä. Kansallispuistojen suuren virkistysarvon vuoksi kansallispuistojen syrjäisimpienkin alueiden palvelut tulee pitää kunnossa.

Luontopalveluihin kohdistuvat hallituksen säästösuunnitelmat kohdistuvat pahimmin syrjäseuduille, joissa luontopalvelut työllistävät suoraan ja välillisesti kymmeniä henkilöitä. Samalla Metsähallitus menettäisi myös mahdollisuuden käyttää työllisyysmäärärahoja lomautusten tai irtisanomisten aikana. Metsähallituksen luontopalveluilla on paikallistaloudellisesti suuri merkitys. Esimerkiksi Käsivarren ja Kilpisjärven luonto tuottaa Enontekiössä paikallistalouteen vuosittain 4,3 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille  35.10.52 lisäyksenä 5 000 000 euroa Metsähallituksen luontopalvelujen turvaamiseen.

Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010

  • Johanna Ojala-Niemelä /sd