Suomen eduskunnan perustamalle Ulkopoliittiselle instituutille (UPI) myönnetään nettomäärärahaa 3 594 000 euroa verovaroista. Sen hallinnon johdossa on poliitikkoja ja asiantuntijoita, jotka päättävät kyseisen määrärahan käytöstä. UPI:ssa on suuri määrä tutkijoita ja asiantuntijoita, joita myös Yleisradio ja kaupalliset yhtiöt käyttävät ohjelmissaan kommentaattoreina. Asiantuntijoiden näkemykset vaikuttavat järjestelmällisesti edustavan yhtä ja samaa ulkopoliittista koulukuntaa. Virallisesti UPI:n pitäisi "tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun". Tutkimuslaitos ei nykytoiminnallaan palvele yhteiskuntaa niin kuin sen pitäisi. Poliittiset mielipiteet eivät saa paistaa raporteista läpi, eikä asenteellisuus ole eduksi tieteellisesti korkeatasoiselle kansainvälisen politiikan tutkimukselle. 

Kansainvälistä politiikkaa tulee tutkia useasta eri teoreettisesta viitekehyksestä. Yleensä tutkijat kuuluvat eri koulukuntiin, joissa kussakin painotetaan omanlaistaan teoreettista viitekehystä ja näkökulmat vaihtelevat. UPI:sta puuttuu normaaliin tiedeyhteisöön kuuluva moniarvoisuus ja moniäänisyys. Tästä on seurauksena, että UPI:n tuotto poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun on hyvin yksipuolista. Olisi tarpeen tehdä selvitys, onko UPI:n tutkimuksista todellista hyötyä eduskunnan toiminnalle.