Jyväskylän yliopisto teki opetusministeriölle
esityksen teknistieteellisen koulutuksen aloittamisesta lokakuussa
2002. Asiaperustelut ovat vahvasti Jyväskylän
DI-koulutuksen puolella. Myös Keski-Suomen elinkeinoelämän
kanta koulutuksen tarpeesta on yksiselitteisen puoltava.
Jyväskylän yliopisto on jo vuodesta 1986 al-kaen
rakentanut järjestelmällisesti teknistieteellistä koulutusta
osana soveltavien luonnontieteiden kehittämisohjelmaa,
joka on suuntautunut tietotekniikkaan, soveltavaan fysiikkaan, soveltavaan
kemiaan ja ympäristöteknologiaan.
Tässä yhteydessä on perustettu noin
20 uutta professuuria ja rakennettu teknistieteellisen koulutuksen
edellyttämät toimitilat sekä laboratoriot.
Tutkimuksen taso on korkea ja monipuolinen. Kyseessä olevat
koulutusohjelmat vastaavat muiden yliopistojen vastaavia ohjelmia
sisällöltään ja laajuudeltaan.
Teknisen alan koulutuksen aloittaminen lisäisi Jyväskylän
yliopiston vetovoimaisuutta sekä parantaisi ja monipuolistaisi
yliopiston mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön
ja sitä kautta alueelliseen kehittämiseen. Teknisen
alan yliopistollinen tutkimus ja koulutus parantaisivat maakunnan
teollisen toiminnan edellytyksiä.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on myös edistää Keski-Suomessa
sellaisen teknistieteellisen osaamisen kompetenssipohjan kehittymistä, jonka
avulla pystytään kytkeytymään
kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistamaan yritysten
kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Näin ollen DI-koulutuksen aloittaminen tukisi Keski-Suomen
osalta selvitysmies Jorma Rantasen edellyttämää innovaatiotoiminnan
profiloitumista, selvitysmies Markus Koskenlinnan esittämää välittäjäorganisaatioiden
tehostamista sekä Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän
tavoitteita.
Opetusministeriölle on toimitettu Keski-Suomen maakuntaliiton,
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän
seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Jyväskylän
Teknologiakeskuksen, Keski-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen Yrittäjien,
Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin sekä Jyväskylän
yliopiston ylioppilaskunnan lausunnot, jotka kaikki puoltavat koulutuksen
käynnistämistä Jyväskylässä ja
joista alan koulutuksen strateginen merkitys ilmenee.
Lisäksi opetusministeriölle on toimitettu
Keski-Suomen tärkeimpien vientiyritysten haastatteluun
perustuva muistio yritysten näkemyksistä oman
henkilökuntansa koulutuksen, henkilökunnan rekrytoinnin
sekä tutkimus- ja kehitystoimintojen näkökulmasta.
Yritysten näkemyksiä on laajennettu 30 muun yrityksen
haastatteluilla.
Keski-Suomen avainyritykset ja edellä mainitut tahot
näkevät teknistieteellisen koulutuksen strategisesti
tärkeäksi Keski-Suomen kehittämisessä ja
koulutuksen aloittamisen Jyväskylässä välttämättömäksi
ja kiireelliseksi toimenpiteeksi.
Opetusministeriön asettama selvitysmies, professori
Paavo Uronen, linjoitti 24.8.2004 raportissaan seuraavasti: "Jyväskylän
yliopistolle annetaan oikeus kouluttaa diplomi-insinöörejä toisen
vaiheen ohjelmilla esitetyn suunnitelman pohjalta kuitenkin siten,
että tutkintotavoite alennetaan 50:een ja pääaineet
ovat informaatiotekniikka ja teollinen fysiikka mukaan luettuna
nanoelektroniikka."
Valmiudet koulutuksen aloittamiseen ovat olemassa, joten Jyväskylän
yliopiston osalta teknistieteellisistä tutkinnoista annettu
asetus olisi saatettava voimaan mahdollisimman pian.