Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 842/2006 vp - Pekka Nousiainen /kesk
Tarkistettu versio 2.0
Suomen metsämuseosäätiön ylläpitämä Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto avattiin yleisölle Punkaharjulla v. 1994. Lusto on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa. Tänä päivänä Lusto on suomalaisen metsätalouden näyteikkuna ulospäin ja metsämatkailun ehdoton kärkituote. Samalla Lusto täydentää itäsuomalaista ja itäsavolaista kulttuuritarjontaa. Lusto kertoo vaikuttavasti ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta menneisyydestä tulevaisuuteen, ja sillä on valtakunnallisena metsäalan museona asiantuntijavastuu metsätalouden osa-alueiden ja ilmiöiden tallentamisessa koko maassa.
Metsänkorjuun koneellistuminen on ollut metsätalouden yksi viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä ilmiöitä, ja Suomen vauraus onkin pitkälle myös metsätalouden koneellistumisen ansiota. Lusto käynnisti yhteistyössä alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa syksyllä 2001 tallennushankkeen, jonka tavoitteena on kerätä talteen koneellisen metsänkorjuun ja metsätalouden historian keskeisin aineisto. Tallennettava koneketju käsittää metsätyökoneet aina 1950-luvun metsäsovitteisista maataloustraktoreista nykypäivän moderneihin metsätyökoneisiin. Tämän osion tallentamiseen on rakennettu noin 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa, josta hankkeen ensimmäinen vaihe on valmis. Laajennuksen toisessa vaiheessa viimeistellään näyttelyhalli ja monitoimitilat ja tehdään vanhan puolen muutostyöt sekä yhdistetään rakennukset yhdyskäytävin.
Henkilöstö- ja kiinteistönhoitokulujen kasvukehityksessä suurin vaikuttava tekijä on museokiinteistön pinta-alan lähes kaksinkertaistuminen laajennuksen myötä ja koko kiinteistön ylläpidon suorittaminen rakennuslainsäädäntöön pohjautuvan elinkaariajattelun mukaisesti. Luston tavoitteena on säilyttää normaali ympärivuotinen museo- ja tietokeskustoiminta muuttuneessa toimintaympäristössä nykyisen tasoisena. Luston toimintaa ei ole laajennettu muutoin kuin laajempien näyttely- ja kokoelmatilojen osalta. Vaikka Luston fyysiset puitteet ovat laajentuneet, niin valtion avustus laajennuksen edellyttämiin henkilöstö- ja kiinteistönhoitokuluihin ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 30.60.50 lisäyksenä 150 000 euroa metsämuseo ja metsätietokeskus Luston laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen.
Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2006