Jotta suomalaisille voitaisiin turvata hyvä työelämä koko työuran ajan, valtion on oltava tukemassa aikoina, jolloin työnteko eri syistä keskeytyy. Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi lisää ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja. Tämä edellyttää nyt työttöminä olevien parempaa kuntoutusta ja lisäkoulutusta. 

Suomen työmarkkinat ovat kärsineet parin vuosikymmenen ajan tarjonnan ja kysynnän välisestä epätasapainosta. Tietyillä koulutusalueilla on osittain koulutettu liian suuria vuosikursseja teollisuuden ja tuotannon työpaikkojen vähentyessä 2000-luvulla. Haasteena on ollut päästä tilanteeseen, jossa työnhakija ja työnantaja kohtaavat tehokkaammin. 

Pitkäaikaistyöttömien pallottelu eri viranomaisten välillä on saatava loppumaan ja ryhdyttävä konkreettisiin työllistämistoimiin. Työllisyyspalveluita ja työnvälitystä on tehostettava ja saatava ne tuloshakuisemmaksi. Nykyisellään meillä on suuri määrä vapaita työpaikkoja ja suuri määrä työttömiä. Kuitenkaan nämä kaksi ryhmää eivät kohtaa. Työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava enenevässä määrin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Lisäkoulutus on keskeisessä asemassa työntekijän houkuttelevuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla. 

On ilmiselvää, että edellä mainittuja toimenpiteitä ei voida sovittaa nykyiseen tapaamme hoitaa työnvälitystä. Rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi vaaditaan laaja uudistus, jossa mahdollistetaan enenevästi työvoimapalvelujen kilpailuttaminen. Kannatamme tätä samalla kun katsomme, että julkisten työvoimapalvelujen vähentäminen on tarkoituksenmukaista.