Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Elokuun alussa 2022 voimaan astunut varhaiskasvatuslain muutos vahvistaa lapsen oikeutta varhaiskasvatuksen tukeen ja lisää inklusiiviset toimintaperiaatteet varhaiskasvatuksen tavoitteisiin lain 3 §:ään. Lakimuutoksella pyritään lisäämään tuen oikea-aikaisuutta ja lasten yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksen tukea koskien. Jatkossa tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä yleisen tuen tukipalveluista tehdään hallintopäätös varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa olevassa kunnassa. Sekä uudistunut laki että siihen pohjautuva valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin inklusiivisuutta sekä lasten oikeutta saada tukea varhaiskasvatuksessa viipymättä. Erilaisten selvitysten (Heiskanen et al.: Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13) mukaan varhaiskasvatuksen tukitoimien saatavuuden ja laadun vaihtelevuus on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Lisäksi käytössä olevia tuen malleja sovelletaan alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla harvoin, vaikka ennaltaehkäisevän ja varhaisen luonteen mukaisesti tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen aloittaminen tulee tehdä heti, kun sille todetaan olevan pienikin tarve.
Oikea-aikaisella, lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Tukitoimet varhaiskasvatuksessa on aloitettava välittömästi, kun tuen tarve huomataan. Tuen saannin ehtona ei saa olla lapsen mahdollinen diagnoosi, lausunto tai tutkimukset.
Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Inklusiivisen arvoperustan mukaisesti pedagogisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ensisijaisesti käyttää toimintatapoja, joissa lapsen tarvitsema tuki toteutuu osana vertaisryhmää.
Varhaiskasvatuslain muutosten mukaisen tuen vahvistaminen on käytännössä vaikeaa johtuen varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta ja liian suurista ryhmäkoista. Varhaiskasvatuksen ammattilaisia on ryhmissä liian vähän lasten tuen tarpeisiin nähden. Ryhmien käyttöaste nousee liian suureksi, eikä edes varhaiskasvatuslain mukainen suhdeluku (aikuinen/lapsi) aina toteudu. Varhaiskasvatuslain muutoksen myötä hallinnollinen työ on niin ikään lisääntynyt, mikä osaltaan vähentää kasvatustyöhön ja tukeen käytettävissä olevaa resurssia lapsiryhmissä. Lapsen tarpeiden mukaisen tuen toteuttamiseksi varhaiskasvatuksessa tarvitaan lisärahoitusta varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkaamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,