Keuruun kaupungin Haapamäen taajamassa toimii
Haapamäen yhteiskoulun yläaste ja lukio. Koulu
saavuttaa tällä vuosikymmenellä sadan vuoden
iän ja on eräs vanhimpia maaseudun oppikouluja.
Koulun alkuaikoina rautateiden risteysasemapaikkakunnalle sijoitettu
yhteiskoulu palveli Keuruun ohella myös Vilppulan, Ruoveden,
Multian, Ähtärin, Virtain ja muidenkin kuntien
oppikoulunkäyntitarvetta. Sittemmin näihin kuntiin
ovat tulleet vastaavat koulumuodot. Keuruun keskustaajamassa alkoi
lukiokoulutus vuonna 1963, ja täten Keuruun kaupungissa
on kaksi lukiota, toinen perinteisesti Haapamäellä ja
toinen, nykyään oppilasmäärältään
suurempi Keuruun keskustaajamassa. Viimeksi mainittu palvelee myös
Multian kunnan lukiokoulutustarvetta. Tällä hetkellä Haapamäen
yhteiskoulun lukio palvelee Keuruun kaupungin läntisten
osien, ennen muuta Haapamäen, Pihlajaveden ja Valkealahden
kylien, aluetta ja naapurikunnan Vilppulan osien, Kolhon ja Pohjaslahden,
aluetta. Vilppulan kunnassa ei ole lukiota, koska tämän
koulutustarpeen on todettu toteutuvan sekä Haapamäen
lukion että Mäntän lukion toimesta. Haapamäen
lukio on perinteinen koulu, jossa saavutetaan edelleen hyviä opillisia
tuloksia: mm. keväällä 2001 kaikki ylioppilaskirjoituksiin
osallistuneet tulivat hyväksytyiksi.
Kuitenkin laskennallisesti Keuruun kaupungin omistamat lukiot
ovat tähän asti saaneet valtionosuutta vain alimman
tunnusluvun, 100,00, mukaisen yksikköhinnan mukaan, koska
lukiolaisten määrä ylittää kaksisataa
osaltaan sen vuoksi, että nämä lukiot
palvelevat tarkoituksenmukaisella tavalla myös naapurikuntia.
Jos Haapamäen lukion käytössä oleva
opiskelijoiden asuinalue olisi oma kuntansa, tunnusluku yksikköhinnan
määrittämiseksi olisi ainakin 160,00
ja lukio saisi 120 000 euroa valtionosuutta nykyistä perusosuuden
tasolle jäävää valtionosuutta enemmän.
Keuruun kaupunki on tehnyt tästä laskelmat ja
oikeutetusti myös anonut harkinnanvaraista valtion rahoitusavustusta
tuon rahasumman verran jo kuluvalle vuodelle. Jos Haapamäen
lukio olisi teknisesti Vilppulan kunnan omistama, vaikka se sijaitsisikin
Haapamäellä Keuruun kaupungin rajojen sisällä,
se saisi tuon korotetun yksikköhinnan mukaisen valtionavun, koska
Vilppulan kunnassa ei ole omaa lukiota, kuten edellä on
todettu.
Pian sata vuotta täyttävän yhteiskoulun
lukion tulevaisuus on kuitenkin juuri nyt vakavasti uhattuna oppilaskohtaisten
korkeiden kustannusten vuoksi, noin 7 000 euroa/oppilas.
Lukion omistajalla, Keuruun kaupungilla, ei ole mahdollisuutta ylläpitää Haapamäen
lukiota, ellei sen valtionosuus tule olemaan se, mikä sille
tosiasiallisten syiden perusteella kuuluisi teknislaskelmallisten valtionosuuksien
asemesta. Lukion oppilasmäärä on tällä hetkellä 52,
ja syyslukukauden 2003 alussa lukion aloitti 17 opiskelijaa. Tulevan
vuoden lukion aloittavan ikäluokan ennakoidaan olevan tätä suurempi,
mutta Keuruun kaupunki joutuu tekemään talouden
tasapainottamisen mukaisen lukioratkaisun jo ennen tätä.
Jos Haapamäen lukio lakkautetaan, niin myös yläasteen
toiminnan jatkuminen on epätodennäköistä,
koska nämä yhdessä muodostavat toimivan
kokonaisuuden. Näin radikaali koulupalvelujen alasajo olisi
tuhoisaa Haapamäen yhdyskunnan hyvään alkuun
lähteneelle kehitykselle taajamassa, joka on valtion rautatiesektorin
toimesta menettänyt yli 700 työpaikkaa alun perin
3 000 hengen yhdyskunnassa. Siksi nyt jos koskaan tarvitaan
valtion toimia juuri siinä, missä tarve on nyt
suurin, eli koulutoimessa lukion toiminnan jatkamiseksi.
Haapamäen lukion kehittämiseksi on aloitettu audiovisuaalisen
opetuksen antaminen, ja vireillä ovat suunnitelmat ylimaakunnallisesta
aikuislukio- ja etälukiotoiminnasta, joka palvelisi myös
naapurikuntia ylimaakunnallisesti. Näistä olen
tehnyt myös toimenpidealoitteet kuluvilla valtiopäivillä, TPA
43/2003 vp ja TPA 38/2003 vp.
Haapamäen lukiolla ja yläasteella on runsaasti
koulutiloja 1960-luvulla valmistuneessa koulurakennuksessa, joka
on suunniteltu noin 500 oppilaalle. Tällä hetkellä oppilaita
on noin 200, joista vajaa kolmannes on lukion oppilaita. Vaikean
kuntatalouden vuoksi Keuruulla on jouduttu tarkastelemaan myös
kouluverkostoa, ja vaarana on Haapamäen lukion sulauttaminen
Keuruun lukioon, ellei koululle löydetä sellaisia
tehtäviä, jotka toisivat koululle lisää oppilaita.
Tämän vuoksi allekirjoittanut on tehnyt Keuruun kaupunginvaltuuston
kokouksessa heinäkuussa 2001 aloitteen Haapamäen
lukion muuttamiseksi elokuvalukioksi. Tämä aloite
on saanut runsaasti kiinnostusta osakseen elokuvaväeltä.
Mm. koulun entinen oppilas, elokuvaohjaaja Matti Kassila, on käynnistänyt
toimia asian kehittelemiseksi. Koulun osalta tarvitaan välineistöä,
opettajia ja tarvikkeita. Ttiukan kuntatalouden aikana Keuruun kaupunki
edellyttää valtion rahoitusta erikoislukiotoimintaan,
jotta elokuvalukiohanketta voidaan edistää ja
sen toiminta aloittaa. Ilman valtion erityistoimia ei ole mahdollisuuksia synnyttää
Haapamäen
yhteiskoulun lukioon audiovisuaalisen viestinnän, mediakasvatuksen
ja elokuvan opetusta. Keuruun kaupungin taloudelliset voimavarat
eivät riitä tähän. Kuitenkin
tällä hetkellä Haapamäen yhteiskoulun
lukiossa ovat jo suunnitelmat täysimittaisen lukion elokuvaopetuksen
järjestämisestä ja opetus on jo aloitettu
mm. kesäkurssitoiminnalla. Samoin on suunnitelmallisesti
toteutettu verkostoituminen Vantaan Tikkurilan lukion ja Sodankylän
yläasteen ja lukion elokuvaopetuksen kanssa. Edelleen Haapamäelle
suunniteltu elokuvaopetus on verkostoitunut lukuisten alueellisten
ja ylimaakunnallisten yhteistyötahojen ja muiden oppilaitosten kanssa.
Haapamäellä on myös elokuvien teon
perinnettä, ja vanha risteysaseman rautatiekulttuurin miljöö luonnonkauniilla
maaseudulla tarjoaa hyvät ja tunnustetut puitteet elokuvaopetukselle. Keuruun
kaupungin omistamassa Haapamäen Höyryveturipuistossa
ovat tallella Suomen uljaat höyryveturit, joita on yli
40 kappaletta. Haapamäen sijainti keskellä Suomea
hyvien juna-, linja-autoliikenne- ja tieyhteyksien varrella on mahdollisuus,
joka tulisi hyödyntää juuri aloitteen mukaisissa
elokuvalukion opetuksen järjestelyissä Haapamäen
lukiossa. Elokuvalukio on valmis ottamaan vastaan muilta paikkakunnilta
tulevia oppilaita jo vuoden 2004 syyslukukaudella. Keuruun kaupungin
ja seurakunnan yhteisesti omistamissa rivitaloissa on opiskelijoille
sopivia huoneistoja tarjolla. Asuntojen valvonta voidaan järjestää paikallisin
voimin. Mikäli näihin kustannuksiin voitaisiin
osoittaa valtion rahoitusta, se edesauttaisi hankkeen toteutusta.
Perusteena valtion panostuksille Haapamäen yhteiskoulun
toimintojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi aloitteessa
kuvatulla tavalla voidaan esittää se tosiasia,
että valtion toimien seurauksena on Haapamäen
yhdyskunta eri vuosikymmenien aikana menettänyt
yli 700 työpaikkaa VR:n eri toimintojen saneerauksien vuoksi.
Tämä on ollut hyvin kohtalokasta noin 3 000
asukkaan yhdyskunnalle. Valtion toimin ei ole toistaiseksi tehty
mitään Haapamäen yhdyskunnan elinvoimaisuuden
parantamiseksi, joten nyt olisi aika ja erinomainen mahdollisuus
tähän osoittamalla keinot ja rahoitus Haapamäen
yhteiskoulun lukion elokuvaopetuksen järjestämiseksi.
Tähän Haapamäki tarjoaa myös
sijainniltaan ylimaakunnalliset ja valtakunnallisetkin mahdollisuudet.
Haapamäen yhteiskoulun perinteet yksityisoppikouluna, valtion
yhteislyseona ja nyt Keuruun kaupungin omistamana oppilaitoksena tarjoavat
erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuuteen, jos valtion toimesta
halutaan luoda tarvittavat edellytykset.
Keuruun kaupungin Haapamäen yhteiskoulussa ja sen lukiossa
on erinomaiset työtilat ja pätevä opettajakunta.
Koulu sijaitsee kolmen maakunnan solmukohdassa läntisessä Keski-Suomessa,
ja normaalitoiminnoissaan se on yhteydessä Pirkanmaalle,
koska osa lukion oppilaista perinteisesti tulee Vilppulan kunnasta.
Pirkanmaata edustavat kuntanaapureina myös Mänttä ja Virrat
sekä kohtuullisella etäisyydellä aikuisopiskelua
ajatellen myös Ruovesi ja Kuru. Kuntanaapurina pohjoisessa
Etelä-Pohjanmaalta on Ähtäri, ja aikuisopiskelun
kannalta kohtuullisella etäisyydellä ovat saavutettavissa
myös Alavus, Töysä, Lehtimäki
ja Soini. Keski-Suomesta aikuislukio-opiskelu palvelisi omaa kuntaa,
Keuruun kaupunkia ja Multiaa.
Kyseisellä maakuntien solmualueella Haapamäen
yhteiskoulun lukio voisi tarjota erinomaisen hyvät aikuislukion
käyntimahdollisuudet sekä myös mahdollisuudet
etälukiotoimintaan. Tällä hetkellä näistä on
puutetta. Haapamäki soveltuisi sijainniltaan aikuis- ja
etälukiotoimintaan erityisen hyvin kolmen maakunnan solmukohdassa,
ja maantieyhteydet sekä rautatieyhteydet ovat hyvät.
Vajaan tunnin automatkalla myös suhteellisen laajat alueet
kolmesta maakunnasta saavutettaisiin kätevästi.
Potentiaalisia aikuisia lukion oppimäärän
suorittamiseen varmasti löytyisi, jos opiskelumahdollisuudet
tähän olisivat olemassa ja tästä riittävästi
tiedotettaisiin. Keuruun varuskunta ja sen henkilökunta
puolisoineen sekä Ison Kirjan oppilaitos Keuruulla antaisivat
monia mahdollisuuksia.
Todettakoon tässä yhteydessä myös
se, että Haapamäen yhteiskoulussa on pitkään
ollut pätevien opettajien ohjauksessa erikoistunutta ympäristökasvatusta,
jota tultaisiin edelleen jatkamaan, jos koulun olemassaolo voitaisiin
turvata. Kyseisen aineen opettajina ovat olleet ja ovat edelleen
Pentti ja Risto Sulkava. Ympäristöopetuksestaan
koulu on tullut tunnetuksi laajalti, ja olisi suuri menetys, jos
tämä opetus lopetettaisiin. Keuruun kaupungin
mahdollisuudet ylläpitää Haapamäen
yhteiskoulun lukiota ilman valtion erityisrahoitusta puuttuvat,
koska koulu saa valtionosuutta vain perustunnusluvun mukaan yksikköhinnan
määrittelyssä. Tästä asiasta
olen jo tehnyt talousarvioaloitteen vuoden 2004 valtion talousarvioon
liittyen asian korjaamiseksi.
Koulun rehtorin arvion mukaan lukion audiovisuaalisen viestinnän,
mediakasvatuksen ja elokuvaopetuksen järjestämiseen
sekä edelleen sen rinnalla aikuislukio- ja etälukiotoiminnan
aloittamiseen ja järjestämiseen vuoden 2004 aikana
tarvittaisiin 120 000 euron valtionosuus sekä tiedotuskampanjaan
10 000 euron ja oppilasasuntojen järjestämiseen
ja asuntovalvontaan 10 000 euron valtionosuus.