Erilaiset verovähennykset rapauttavat veropohjaa ja harvoin tuottavat tehokkaasti toivottua tulosta. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta. Muidenkaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Esimerkiksi kirkkojen jäsenet eivät tällaista verovähennystä saa, vaikka jäsenmaksu on usein samaa luokkaa kuin palkansaajajärjestöillä. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi. 

Valtion velkaantuessa useita miljardeja euroja vuodessa kaikki verovähennykset tulee tarkistaa. Ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden purkaminen kokonaan tuottaisi eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 205 miljoonaa euroa lisätuloa valtiolle. Näin suurta muutosta ei ole syytä tehdä kerralla, vaan asteittain puolittamalla ensin verovähennysoikeus. Tämä toisi valtiolle verotulojen lisäystä 102,5 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Jotta työmarkkinajärjestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti, on työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta myös luovuttava. Sen vaikutusta verotuloihin ei ole helppo laskea, mutta se voidaan arvioida ainakin 25 miljoonaksi euroksi. 

Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.