Vuodesta 2005 alkaen opiskelu on kerryttänyt eläkettä. Samoin eläkettä kerryttävät muun muassa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, useat vanhempainetuudet  sekä vuorotteluvapaakorvaukset. Alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista. Varusmiespalvelus on jäänyt näiden ulkopuolelle. Perusteluna on ollut mm. se, että varusmiespalvelusta ei katsota ansiotyöksi. Nykyisellä mallillaan varusmiespalvelus jättää eläkkeen karttumatta keskimäärin 8,5 kuukauden ajalta. Varusmiespalvelus ja siviilipalvelus ovat erittäin tärkeää työtä isänmaan turvallisuuden puolesta. Tämän tärkeän työn on näyttävä myös isänmaata palvelleiden eläkekertymässä. 

Reformilla ei olisi välittömiä kustannuksia. Kustannuksia muodostuu silloin, kun eläkekertymän piiriin tulevat varusmiehet jäävät eläkkeelle 2070—2080-luvulla. Tällöin varusmiespalvelus ja siviilipalvelus nostavat valtion menoja vuoden 2017 hintatasossa arvioituna noin 56 miljoonalla eurolla vuosittain. 

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2020.