TOIMENPIDEALOITE 47/2009
vp
TPA 47/2009
vp - Pertti Hemmilä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Liikennerikkomusten virhepistejärjestelmän käyttöönotto
Eduskunnalle
Liikenteeseen liittyvä rikosseuraamusjärjestelmä ei
ota riittävästi huomioon rikkeen luonnetta ja
rikkeen todellista vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Samoin nykyisellään
joissain tilanteissa annettavat rangaistukset suhteessa tekoon ovat kohtuuttomat.
Erityisesti ammattiautoilijoille rangaistuksen seuraukset saattavat
olla merkittävät. Kansalaisten oikeustajua osittain
koettelevat tilanteet, joissa vähäpätöisemmästä rikkeestä seuraa
kovempi rangaistus kuin vakavammasta, liikenneturvallisuuteen enemmän
vaikuttavasta rikkeestä. Esimerkiksi rattijuopumuksesta
saattaa selvitä ehdollisella tuomiolla, mutta esimerkiksi
ammattiautoilijalle puolestaan vähäpätöisemmästä rikkeestä seuraa
suuremmat sakot ja työnteon estävä ajokielto.
Nykyinen rikosseuraamusjärjestelmä on eräänlainen
virhepistejärjestelmä, jossa yksi rikkomus vastaa
yhtä virhepistettä ja kolmen tai neljän
rikkomuksen jälkeen seuraa ajokielto. Järjestelmä on
kaikkia muita virhepistejärjestelmiä ankarampi
siinä suhteessa, että kaikki päiväsakoilla
rangaistavat kuljettajan liikennerikkomukset sekä lisäksi
rikesakollakin rangaistavat ylinopeusrikkomukset ovat saman yhden
pisteen arvoisia. Esimerkiksi liikenteeseen soveltumattoman ajoneuvon
kuljettamisesta voi selvitä rikesakolla ilman ajokiellon
vaaraa, mutta ylinopeus 10 km/h tuottaa yhden
pisteen.
Useissa maissa on käytössä virhepistejärjestelmiä.
Esimerkiksi Islannissa on käytössä virhepistejärjestelmä,
jonka mukaan esimerkiksi turvavyön laiminlyönnistä seuraa
1 virhepiste, ylinopeudesta ylityksen suuruudesta riippuen 1—4 virhepistettä ja
liikennevalorikkomuksesta 4 virhepistettä. Kun 12 virhepistettä on
koossa, seuraa kolmen kuukauden ajokielto. Australiassa joissain
osavaltiossa on käytössä virhepistejärjestelmä,
jossa ensimmäiset 12 pistettä tuottavat 3 kuukauden
ajokiellon, jonka sijasta kuljettaja voi valita (vapaaehtoisesti)
koulutuksen. Jos kuljettaja koulutuksen jälkeen syyllistyy
uudelleen liikennerikkomukseen, ajokielto pannaan täytäntöön
kaksinkertaisena (6 kk). Myös Saksassa virhepistejärjestelmä on
ollut käytössä jo pitkään varsin
hyvin tuloksin.
Suomen nykyisessä rangaistusjärjestelmässä keskimäärin
2—3 rikkomusta vuodessa aiheuttaa ajokiellon.
Kahden vuoden kuluttua voi jälleen syyllistyä uuteen
rikkomukseen. Liikennerikkomusten päiväsakkoihin
liittyvä rangaistusjärjestelmä on Suomessa
varsin ankara.
Useat tutkimukset osoittavat, että rangaistuksen ankaruuden
sijasta koettu kiinnijäämisriski vaikuttaa tehokkaimmin
rikkomuksia ennalta ehkäisevästi. Näin
ollen seuraamusjärjestelmän jonkin osan lieventäminen
ei lisäisi liikennerikollisuutta, kunhan riittävän
suuri kiinnijäämisriski säilyy. Esimerkiksi
kameravalvonnan lisääntyessä kiinnijäämisriskikin
lisääntyy, joten pelotevaikutus on sama, vaikka
sanktiointi joltakin osin lievenisi. Jos virhepistejärjestelmä tulisi hienojakoisemmaksi,
antaisi se selvästi nykyistä suuremman painoarvon
esimerkiksi ajamiselle ilman turvavyötä tai puhelimeen
puhumiselle ajon aikana ja täten parantaisi liikenneturvallisuutta.
Erityisesti Saksassa kiinteä osa virhepistejärjestelmää on
pakollinen koulutus. Etenkin rattijuoppojen suhteen koulutuksella
on saavutettu hyviä tuloksia. Suomessa rattijuopumus on
suuri liikenneturvallisuusriski ja kohtuullisen iso ongelma, jonka
kitkemiseksi pitäisi käyttää kaikkia mahdollisia
keinoja. Suomessakin on hyvät edellytykset vastaavanlaisten
koulutusten järjestämiseen poliisin, Liikenneturvan
ja nyt jo alalla olevien muiden toimijoiden toimesta. Pakollinen koulutus
olisi tehokas korjaava toimenpide myös esimerkiksi nuorten
asennevammaisten kuljettajien liikennekäyttämisen
parantamiseksi.
Liikennerikkomusten virhepistejärjestelmällä pystyttäisiin
luomaan oikeudenmukaisempi ja johdonmukaisempi rangaistusjärjestelmä.
Virhepistejärjestelmä vastaisi paremmin kuljettajien oikeustajua
ja siten osaltaan parantaisi myös liikenneturvallisuutta
ja liikenteen sujuvuutta. Virhepistejärjestelmän
rinnalle tulisi kehittää vielä koulutusjärjestelmä,
joka tehostaisi entisestään virhepistejärjestelmän
vaikuttavuutta. Virhepistejärjestelmän käyttöönottoa
on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä pitkään
ja useaan kertaan. Muun muassa vuonna 2006 uutisoitiin, että mallia
valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä.
Varauksellisesti järjestelmään ovat suhtautuneet
aiemmin mm. oikeusministeriö ja liikkuva poliisi. Sen sijaan
monet ammattimaisesti liikenteessä toimivat tahot ovat
puoltaneet virhepistejärjestelmän käyttöönottoa.
Niissä maissa, joissa virhepistejärjestelmään
on siirrytty, kokemukset ovat olleet erittäin hyvät
ja on saavutettu positiivisia tuloksia sekä liikenneturvallisuuden
että tiellä liikkujoiden moraalin parantumisen
suhteen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että liikennerikkomusten
virhepistejärjestelmä otetaan Suomessa käyttöön.
Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta
2009