Suomi on pääosiltaan onnistunut säilyttämään
ihmisten perusturvallisuuden, jossa laaja-alaisella ja ennalta estävällä toiminnalla
on ollut keskeinen sijansa. Eri viranomaisten vastuuta ja toimia kansalaisten
turvallisuuden takaamiseksi on tehostettu ja yhteistyötä viranomaisten
välillä kehitetty. Eri poliittiset tahot tekevät
tärkeää työtä sosiaalisesti
oikeudenmukaisemman ja turvallisemman yhteiskunnan puolesta, jossa
kansalaisjärjestöt ja muut yksityiset toimijat
ovat laajasti mukana. Suomessa on laadittu ja toteutettu useita
erilaisia rikoksentorjuntaohjelmia ja -menetelmiä, kuten
esimerkiksi kuntien turvallisuussuunnitelmat. Maassamme on kiinnitetty
huomiota perhe- ja sosiaalipolitiikkaan, lasten ja nuorten hyvään
kasvuympäristöön ja mahdollisuuteen kasvaa
turvallisesti aikuisuuteen. Erityisen tärkeässä roolissa
ovat mm. koti ja koululaitos, joiden mahdollisuuksia kasvatustyöhön
on vuosikymmenien aikana pyritty kehittämään.
Edellä todetuista yksittäisistä toimista
huolimatta yhteiskuntamme sisäinen turvallisuustilanne,
ainakin väkivallan esiintymisen osalta, on heikentynyt.
Yksilöihin kohdistunut väkivalta on raaistunut
ja väkivallantekoihin on tullut aiempaa enemmän
suunnitelmallisuutta sekä ennalta arvaamattomia ja hallitsemattomiakin
piirteitä.
Nopeat nettiyhteydet ja muu informaatiotulva mahdollistavat
mm. lapsille ja nuorille rajattomat mahdollisuudet käsitellä ja
omaksua kaikkea tietoa, jota eri lähteistä on
saatavilla. Tiedämme hyvin, että saatavissa on
myös sellaista aineistoa, jossa yllytetään
rikoksiin tai opetetaan keinoja rikoksen tekemiseen. Raakoja väkivallantekoja
sisältävien filmien ja kuvien esittäminen
ja niistä tehdyt vääränlaiset
johtopäätökset voivat myös olla
yllykkeinä väkivaltarikoksiin. Koska yhteiskuntamme
ei voi vaikuttaa saatavan tiedon määrään,
laatuun ja sen turvallisuusvaikutteisiin, on syytä vakavasti
pohtia, miten voimme vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka herkimmin saavat
väkivaltaiseen toimintaan suuntautuvia vaikutteita ja voivat
omaksua vääriä tai jopa väkivaltaisia
käyttäytymismuotoja. Nyt on syytä laaja-alaisesti
pohtia myös sitä, miksi Suomessa kasvava määrä ihmisiä päätyy
ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi väkivallan käyttöön
ja miten voimme yhteiskunnassamme vahvistaa väkivallan
ehkäisyä ennalta ja vähentää uhrien
kärsimyksiä ja muita väkivallan seuraamuksia.
Joissakin tutkimuksissa on todettu, että eräänlainen
henkinen tai muu osattomuus yhteiskunnassamme yleistyy. Puhutaan
myös sukupolvet ylittävästä syrjäytymisestä.
Vuosien kuluessa nuorten ja aikuisten henkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat
ovat lisääntyneet ja perheiden kasvattava harmonia
on järkkynyt. Perheiden tilaa ja sen kehityssuuntaa kuvaa
hyvin se tosiasia, että myös lasten ja nuorten
huostaanotot ovat voimakkaasti lisääntyneet.
Viimeistään Jokelan järkyttävät
tapahtumat toivat kaikkien tietoisuuteen Suomen sisäisessä turvallisuudessa
vuosien kuluessa tapahtuneet muutokset aiempaa huonompaan suuntaan.
Suomessa on jo pitkään tapahtunut sellaisia henkirikoksia
tai törkeitä väkivallantekoja, joissa
kohteeksi on voinut joutua kuka tahansa alueella ollut ihminen tai
ihmisryhmä. Myyrmannin kauppakeskuksessa räjäytetty
pommi oli yksi niistä. Emme voi ohittaa myöskään
sitä tosiasiaa, että Suomi on Länsi-Euroopan
väkivaltaisimpia maita. Suomessa kuolee ihmisiä henkirikoksen
uhrina 2,5kertaisesti Länsi-Eurooppaan verrattuna. Lähes
joka toinen päivä joku kuolee henkirikoksen uhrina,
joka toinen viikko kuolee nainen perheväkivallan uhrina
ja lapsi samasta syystä lähes joka viides viikko.
Pahoinpitelyt ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisten
kymmenen vuoden aikana ja muutoinkin erilaiset väkivallan
muodot ovat yleisempiä Suomessa kuin länsimaissa yleensä.
Väkivaltarikoksiin liittyy usein päihteiden väärinkäyttöä.
Noin 80 prosenttia henkirikoksista on tehty päihteiden
vaikutuksen alaisena ja yhä useammin henkirikoksiin ja
törkeisiin yksilöön kohdistuviin rikoksiin
liittyy huume- tai muu järjestäytynyt tai ammattimainen
rikollisuus.
Alkoholinkulutus Suomessa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.
Päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvat
haitat ovat lisääntyneet ja aiheuttavat yhteiskunnalle
kasvavia kustannuksia. Vuosittain alkoholin väärinkäyttöön
kuolee tuhansia ihmisiä. Huumeiden käyttäjien
hoidon tarve ja kustannukset nousevat voimakkaasti. Huumerikollisuuden
ammattimaistuminen on tuonut huumeet jokaisen nuoren ja aikuisen
saataville. Kukaan meistä ei voi sanoa, että omia
läheisiämme ei uhkaa vaara joutua huumeiden käyttäjäksi.
Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on päätetty
tehdä sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on viranomaislähtöinen
ja varmasti hyvin tarpeellinen. Yhteiskunnassamme sisäinen
turvallisuustilanne on kuitenkin muuttunut niin paljon, että tarvitaan
koko yhteiskunnan läpikäyvää keskustelua
ja keinojen etsintää kansalaisten turvallisuuden
takaamiseksi ja kehittämiseksi. Pelkän sisäisen
turvallisuuden ohjelman laatiminen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen
selonteon laajentaminen koskemaan osin myös sisäistä turvallisuutta
eivät riittävästi vastaa nykyisiin ja
tuleviin sisäisen turvallisuuden haasteisiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
on usein pohdittu parlamentaaristen selontekojen muodossa, joista
on ollut yhteiskunnallisesti pelkästään
hyviä kokemuksia. Laajat parlamentaariset selonteot ovat myös
lisänneet yhteiskunnallista keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme.
Vastaavanlainen parlamentaarinen sisäisen turvallisuuden selonteko
on tehty Suomessa viimeksi noin 25 vuotta sitten. Senkin vaikutukset
olivat hyvin positiiviset ja heijastuivat vuosia sisäisen
turvallisuuden linjauksiin ja ratkaisuihin. Erillisen selonteon
tekeminen sisäisestä turvallisuudesta on välttämätöntä,
koska ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä sitä ei
voida tehdä riittävän laajana ja poikkihallinnollisena.
Lisäksi sisäisen turvallisuuden ohjelma on viranomaislähtöinen,
eikä sen laatimisessa ole parlamentaarista ulottuvuutta.
Ihmisten turvallisuudentunnetta parantava ja turvallisia elämänvalintoja
tukeva sisäisen turvallisuuden keskustelu voi tehokkaasti
käynnistyä vasta parlamentaarisen selonteon laatimisella.
EU:n sisäisen turvallisuuden takaamiseksi tehdään
kasvavaa kansainvälistä yhteistyötä. Maailman
turvallisuustilanne ei osoita, että väkivalta
ja rajat ylittävä rikollisuus olisivat vähenemässä tai
että Suomi voisi poiketa tästä kehityssuunnasta
merkittävästi toiseen suuntaan. Kansainvälisesti
katsoen huumausainerikollisuus, muu ammattimainen rikollisuus sekä terrorismi ovat
viime vuosina entisestään lisääntyneet.
Suomen on oltava vahvasti mukana kansainvälisen rikollisuuden
torjumisessa ja myös siinä työssä tarvitsemme
uusia keinoja Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi.
Julkisen sanan toimintaa ja roolia erilaisten väkivaltatapausten
käsittelyssä on arvosteltu. Demokratian peruslähtökohta
on sananvapaus, jota tiedotusvälineetkin pitävät
yllä. Sisäisen turvallisuuden osalta julkinen
keskustelu on valitettavasti jäänyt liian paljon
julkisen sanan tehtäväksi tai yksittäisten
tapahtumien uutisoinniksi. Analyyttistä ja laaja-alaista
yhteiskunnallista keskustelua sisäisestä turvallisuudesta
tulisi käydä nykyistä enemmän.
Sananvapaudella ja tiedonvälityksellä on turvallisuusasioissakin
oma tärkeä roolinsa, yhteiskunnalla ja sen poliittisella
päätöksenteolla omansa.
Mielestämme Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne
on viime vuosikymmenen ja viime vuosien aikana muuttunut
niin merkittävästi, että kansalaisen
sisäisen turvallisuudentunteen säilyttäminen
ja turvallisuuden ylläpito edellyttävät edellä esitettyjä toimia,
joilla väkivaltainen kehityssuunta ehkä voidaan
vielä kääntää. Pelkästään yksittäisten
viranomaisten toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämisellä,
erilaisilla ohjelmilla sekä lainsäädännön
keinoin ei nykyistä kehityssuuntaa voitane riittävästi
muuttaa.