Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tarkoitus on kohdistaa päästövähennykset erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Jotta tavoitteet saavutettaisiin, niin valtion tulee huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit).  

Sähköautot ovat tämän hetken teknologioista ainoa, joka vähentää merkittävästi paitsi liikenteen kasvihuonepäästöjä myös energiankulutusta. Akkusähköauton hyötysuhde on 50—70 prosenttia, kun polttomoottoriauton luku parhaimmillaankin on alle 25 prosenttia. Suomen sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt ovat jo nyt hyvin matalat ja alenevat entisestään päästökaupan ohjaamina, joten sähköautoilun tuoma päästöjen lisäys päästökauppasektorilla on meillä suhteellisen pieni. Sähkön hyödyntäminen liikenteen käyttövoimana ei aiheuta merkittäviä tarpeita lisätä sähköntuotannon kapasiteettia, mikäli sähköautojen lataaminen ajoitetaan pääsääntöisesti sähkön kulutuksen hiljaisempiin aikoihin (lataus öisin).  

Sähköautojen määrä on Suomessa kasvussa. Liikennevirasto Trafin mukaan vuoden 2015 lopussa liikenteessä oli 614 sähköhenkilöautoa, mikä on 41 % eli 254 autoa enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Uudellemaalle näistä sähköhenkilöautoista on rekisteröity noin 61 % eli 377 autoa. Vähiten sähköhenkilöautoja on rekisteröity Kainuussa, josta löytyy vain yksi sähköhenkilöauto. Sähköpakettiautoja oli liikenteessä vuoden 2015 lopussa 124. Vertailukohtana voi todeta, että Norjassa oli vuoden 2015 lopussa jo yli 50 000 sähköautoa, mikä sekin on kaukana Suomen vuoden 2030 tavoitteesta.  

Sähköautojen määrä tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti. Jo seuraavien viiden vuoden kuluessa vähintään joka toisessa uudessa autossa on latausmahdollisuus ja sähkökäyttö ainakin toisena käyttövoimana. Kuitenkin yleisiä latauspisteitä on yhä melko harvassa etenkin isojen kaupunkien ulkopuolella. Sähköautoilijat asuvatkin nykyisin pääsääntöisesti omakotitaloissa, joihin latauspisteen saa asennettua kätevästi myös jälkiasennuksena toisin kuin kerrostalon asukaspysäköintipaikoille. Sähköautojen lataukseen onkin siis perusteltua varautua niin, että kerrostalossa asuvalla sähköautoilijoilla on mahdollisuus käyttää sähköautoa ja ladata se esimerkiksi öisin omalla asukaspysäköintipaikallaan. Tällöin 250 000 sähköauton tavoite vuoteen 2030 mennessä olisi hieman realistisempi.