Sanna Marinin hallitus on tehnyt paljon hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi, kuten työkykyohjelma ja Työkanava Oy:n perustaminen. Mitkään yksittäiset toimenpiteet tai lakiesitykset eivät kuitenkaan auta ratkaisemaan kaikkia vammaisten työllisyyden haasteista. Vammaisten työllisyyttä on liian pitkään pyritty ratkaisemaan yksittäisillä toimilla, vaikka asia vaatisi kokonaisvaltaisuutta. 

Esimerkiksi vammaispalvelulakiuudistuksessa vammaisten työllisyys ei nouse juuri mitenkään esille, vaikka vammaispalvelut ovat avainasemassa vammaisten työnteossa. Sama koskee vammaisten apuvälineitä. Niistä puhutaan kuntoutuksen eri kehittämisryhmissä, mutta ne nähdään pelkästään terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen tai Kela-asioina, vaikka niillä ratkaistaan mitä suurimmassa määrin vammaisten työllisyyskysymyksiä. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, jotta saadaan kokonaiskuva vammaisten työllisyyttä koskevaan sääntelyyn. Tällä hetkellä sääntely on pirstaleista ja hajallaan eri hallinnonaloilla. Lopputulema on sotkuinen ja hajanainen kokonaisuus, jota ei hallitse kukaan. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuoden 2022 eduskuntakertomuksessaan nostanut yhdeksi suosi-tukseksi vammaisten työllisyyden tiekartan. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2020 yhdenvertaisuusvaltuutetun aloitteesta tehdyn selvityksen vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Selvityksen mukaan ongelmia on muun muassa vammaispalveluissa, tuki- ja palvelujärjestelmissä ja esteettömyydessä. Selvityksen jatkotyö, tiekartta esteiden raivaamiseksi, on kuitenkin jäänyt kesken. Tiekartta loisi selkeän yhtenäisen tavoitteen sekä selkeän suunnitelman sen saavuttamiseksi tiekartassa määriteltävin toimenpitein. Tiekartan valmisteluun ja toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit ja varmistettava kattava poikkihallinnollinen yhteistyö.