TOIMENPIDEALOITE  87/2006 vp

TPA 87/2006 vp - Riikka Moilanen-Savolainen /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Kuurojen lapsien varhaiskasvatus

Eduskunnalle

Perustuslaissa todetaan, että viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Lisäksi perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Päivähoitolain 11 §:n mukaan "Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä." Laissa ei ole erikseen mainittu viittomakieltä. Kuuron lapsen kehityksen kannalta olisi erityisen tärkeää, että päivähoitoa annettaisiin hänen äidinkielellään, joka on viittomakieli. Kuuron lapsen luonnollinen kielenkehitys viittomakielessä että mahdollisuus kaksi- ja monikielisyyteen sekä -kulttuurisuuteen on turvattava. Oman äidinkielen eli suomalaisen viittomakielen käyttö luo pohjaa lapsen sosiaalisten, emotionaalisten ja kognitiivisten kykyjen luontaiselle kehittymiselle. Viittomakielen puuttuminen kuuron lapsen ensi vuosina johtaa myöhemmin vuorovaikutustaitojen puuttumiseen ja syrjäytymiseen.

Tällä hetkellä, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, kuten kuuro lapsi tarvitsee, hänestä tulee hankkia lääkärin lausunto, ja päiväkodin on huomioitava asia joko hoidettavien lasten tai hoitohenkilökunnan lukumäärässä. Lapselle tehdään kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa, ja sen toimenpiteet ja ohjeet vaihtelevat tilanteittain. Kuuron lapsen kanssa toimivalle henkilöstölle on lisättävä koulutusta, ohjausta sekä tiedotusta kuuroudesta ja viittomakielisyydestä. Viittomakielen asema varhaiskasvatuksessa tulisi taata lainsäädännöllä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuurojen lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi viittomakielellä.