Perustelut
Teknologia- ja innovaatiopolitiikka
Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan määrärahojen
painopiste kohdentuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Suurimmat
tämän sektorin määrärahalisäykset
kohdistuvat Tekesin ja VTT:n määrärahoihin.
Teknologia- ja innovaatiopolitiikan painopisteinä ovat
erityisesti huippuosaamiskeskittymät, sektoritutkimuksen rakenteellinen
uudistaminen ja strategisen ohjauksen tehostaminen. Tukimäärien
kasvu edellyttää myös tehokasta valvontaa.
Tähän liittyen ministeriössä ovat
valmisteltavina tukien mahdolliseen takaisinperintään
liittyvät kriteerit.
Talousvaliokunta pitää teknologia- ja innovaatiopolitiikan
yleistavoitteita ja budjettirahoituksen kasvusuuntaa kannatettavina.
Tavoitteissa tulevat hyvin esille myös valiokunnan aiemmissa
kannanotoissa tehdyt painotukset, kuten innovaatioiden hyödyntämisen
parantaminen, kansainvälistymisen lisääminen
sekä tukiorganisaatioiden välisen koordinaation
ja yhteistyön kehittäminen.
Kasvavan budjetin myötä tulee myös
tavoitetason nousta. Talousvaliokunta painottaakin toiminnan ohjauksen
ja tuloksellisuuden seurannan merkitystä. Asetettujen poliittisten
painopisteiden tulee näkyä myös konkreettisina
tuloksina. Valiokunta haluaa tässä yhteydessä nostaa erityisesti
esille energia- ja ilmastosektorin ja siihen liittyvän
tutkimus- ja kehitystyön tärkeyden.
Energiapolitiikka
Talousvaliokunta on käsitellyt laajasti energiapoliittisia
painopisteitä valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittista
selontekoa koskevassa mietinnössään (TaVM
8/2006 vp). Mietinnön pohjalta annetussa
eduskunnan kirjelmässä (EK 17/2006 vp)
eduskunta edellytti, että hallitus muun muassa huolehtii
siitä, että energiatuotanto pidetään
monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena eikä mitään
päästötöntä, vähäpäästöistä taikka
päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja
kustannusrakenteen kannalta kannatettavaa tuotantomuotoa suljeta
pois. Hallituksen edellytettiin erilaisin toimin edistävän
uusiutuvien energialähteiden käytön sekä energian säästön
ja energiatehokkuuden lisäämistä. Samoin
eduskunta selkeästi edellytti, että energiateknologioiden
tutkimukseen, kehittämiseen, kaupallistamiseen sekä investointeihin
ja muihin edistämistoimiin varataan riittävät
määrärahat, jotta muun muassa uusiutuvan
energiankäytön lisäämiselle
asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja edistää ympäristöteknologian
vientiä.
Momentin 32.60 selvitysosassa kuvataan energiapolitiikan tavoitteenasetantaa,
mutta valiokunta katsoo, että tältä osin
tarvitaan vielä lisää käytännön
toimia. Suurimmat määrärahalisäykset
kohdistuvat Kioton mekanismien käyttöön,
jota valiokunta pitää sinänsä nykytilanteessa
perusteltuna. Niillä ei kuitenkaan millään tavalla
edistetä Suomen pidemmän aikavälin energiaomavaraisuuden
ja energiateknologian kehittämistä. Tähän
tarvittavat lisäpanostukset talousarviosta puuttuvat lähes
täysin.
Talousvaliokunta katsoo, ettei talousarvioesitys tältä osin
heijasta eduskunnan yksimielisesti asettamia vaatimuksia. Eduskunnan
painottama tarve pitää energiapaletti laaja-alaisena,
mahdollisimman omavaraisena ja uusiutuviin energialähteisiin
enenevässä määrin painottuvana
ei tule esille määrärahojen painotuksissa.
Valiokunta pitääkin talousarvioesitystä tältä osin
riittämättömänä.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota
siihen, että energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi
tarvittavien selvitysten teko on tarkoitus rahoittaa ministeriön
yhteiseltä toimintamenomomentilta 32.10.21. Momentille
on siirretty aiemmin omana momenttina ollut ministeriön
sisäiseen tutkimus- ja selvitystoimintaan tarkoitettu määräraha.
Samalla määrärahasta on leikattu yli
puolet. Vastaavalla tavalla on ilmeisesti leikattu myös
muiden ministeriöiden omaan selvitystoimintaan tarkoitettuja
määrärahoja. Valiokunta katsoo, että tältä osin
talousarviossa säästetään väärässä paikassa.
Ministeriöiden päätöksenteon
tueksi varatut, hyvin kohtuullisella tasolla olleet tutkimusmäärärahat
ovat palvelleet hyvin tarkoitustaan. Nyt kauppa- ja teollisuusministeriön
osalta tehty säästö voitaisiin käyttää esimerkiksi
tuulivoiman jatkokehittämisen kannalta keskeisen koko maan
kattavan tuuliatlaksen päivittämiseen.
Yrityspolitiikka
Yrityspolitiikalla pyritään vahvistamaan yritysten
kilpailukykyä ja parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä.
Tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja
yritysten kasvua. Tavoitteet ovat keskeisiä Suomen kilpailukykyä ja
myös työllisyyden kehitystä ajatellen.
Tätä taustaa vasten talousvaliokunta haluaa kiinnittää huomiota
valtionrahoituksen yleisempiin painotuksiin. Yrityspolitiikan toteuttamiseen
varatut määrärahat ovat vain murto-osa
siitä, mitä talousarviossa esitetään
varattavaksi työttömyyden hoitoon. Lisäpanostuksilla
yrittäjyyteen voitaisiin osaltaan edistää työllisyyttä ja vähentää painetta
työvoimakustannuksia kohtaan.
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka sekä velkaneuvonta
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka on toimivien markkinoiden kannalta
keskeinen politiikkalohko. Valiokunta painottaa tässä yhteydessä erityisesti
aktiivisen kuluttajapolitiikan merkitystä ja katsoo, että kuluttajanäkökulman
tulisi nykyistä selvemmin näkyä päätöksenteossa.
Kuluttajien puhemiehinä kuluttajaviranomaisilla ja -järjestöillä tulee
olla riittävät resurssit ottaa kantaa myös
perinteisten kuluttaja-asioiden, kuten kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden,
ulkopuolelle meneviin, mutta kuluttajia koskettaviin ajankohtaisiin
kysymyksiin.
Yksittäisenä kysymyksenä valiokunta
kiinnittää huomiota talous- ja velkaneuvonnan
määrärahakehitykseen. Vaikka velkahallinto-ohjelma on
päättynyt, ei palvelun kysyntä ole vähentynyt.
Uusien asiakkaiden määrä on vakiintunut 15 000—20 000
henkilöön vuodessa. Nykyisen määrärahan
turvin ei ole kyetty hoitamaan ennaltaehkäisevää työtä,
ja odotusajat velkaneuvojille ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Myös
erot palvelun saatavuudessa ja laadussa eri puolilla Suomea ovat
kasvaneet. Talousarviossa esitetään, että velkaneuvontaan
liittyvää määrärahaa
korotettaisiin 200 000 eurolla. Korotus on valiokunnan
näkemyksen mukaan täysin riittämätön.
Esitetyn kokonaismäärärahan turvin kyetään
kattamaan noin 94 neuvojatyövuoden kustannukset, kun arvio
todellisesta tarpeesta on lähes kaksinkertainen. Valiokunta
painottaa, että taloudessa on tällä hetkellä nähtävissä useita
ylivelkaantumiseen mahdollisesti johtavia piirteitä, kuten
huomattavan suuret asuntoluotot ja kulutusluottojen voimakas markkinointi.
Näiden ilmiöiden vuoksi on tärkeää,
että ennaltaehkäisevää työtä voidaan
tehdä täysipainoisesti ja samalla varautua riskien
mahdolliseen toteutumiseen.