Keskustan talousvaliokuntaryhmä täydentää eriävällä mielipiteellään talousvaliokunnan kantaa.
Ensinnäkin on merkillepantavaa, että pääministeri Orpon hallituksen kaikki hallituspuolueet ovat yksituumaisesti sitoutuneet siihen, että vuodelle 2040 asetetaan unionin laajuinen ilmastotavoite varmistamaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen. Tämä 90 %:n nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 vahvistaisi EU:n puhtaan siirtymän johdonmukaista edistämistä.
Edelleen kaikki pääministeri Orpon hallituksen hallituspuolueet erikseen vieläpä korostavat talousvaliokunnan lausunnossa, että komission 90 prosentin nettopäästövähennyssuositus sijoittuu EU:n ilmastopaneelin (ESABCC) tieteellisen arvion haarukkaan ja tavoite täyttää EU:n ilmastolain vaatimuksen, jonka mukaan vuoden 2040 tavoitteen tulee perustua parhaaseen tieteelliseen tietoon.
Asiasta tekee merkillepantavan se, että vielä vuoden 2025 heinäkuussa toisen päähallituspuolueen, perussuomalaisten, puoluejohdosta käsin todettiin, että "Persuministeriöltä ei ole tullut mitään vihreän valon tapaistakaan eikä tule." Lisäksi perussuomalaisten ministeriryhmästä todettiin julkisuudessa suoraan, että "emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä."
Niin vain tuli ja niin vain kuitattiin. Ken pitkään eli, tämänkin takinkäännön näki.
Sinänsä on toki hieno asia, että eduskuntapuolueet ovat perussuomalaiset mukaan lukien sitoutuneet EU-laajuisiin ilmastotavoitteisiin. Tämä lisää elinkeinoelämän toimintaympäristön ennakoitavuutta ja investointivarmuutta sekä tukee osaltaan myös Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Näiden perussuomalaisten vielä kesällä antamien lausuntojen valossa keskustan valiokuntaryhmä pitää kuitenkin omituisena sitä, että hallituspuolueiden kansanedustajat eivät ole nostaneet talousvaliokunnan lausunnossa esille metsien merkitystä, vaikka tämä kysymys nousi esille valiokuntakuulemisissa.
Keskustan talousvaliokuntaryhmän mielestä U-kirjeeseen onkin välttämätöntä lisätä hallitusohjelman mukainen kirjaus, jonka mukaisesti Suomi katsoo, että EU:n 2040 ilmastotavoitteen saavuttaminen ei saa vaikuttaa metsien käyttöön rajoittavasti.
Nyt tällaista kirjausta ei ole Suomen kannassa.
Keskustan valiokuntaryhmän mielestä Suomen kantaan tulee lisäksi kirjata, että puun energiakäyttöä ei tule rajoittaa EU:n ilmastopolitiikalla sekä se, että EU:n ilmastopolitiikka ei saa johtaa teollisen toiminnan vuotoon EU:n alueen ulkopuolelle.
Suomen tulee nimittäin nyt aktiiviesti ennakolta estää kehitys, jossa EU pyrkisi rajoittamaan ilmastopolitiikan kautta metsien käyttöä Suomessa tulevaisuudessa, jolloin talous- ja työllisyyshyödyt valuisivat muualle.
Komissio on myös pidempään kiinnittänyt huomiota puun energiakäyttöön, joka on osa suomalaisen metsätalouden kokonaisuutta. Puun energiakäytössä on kyse muun muassa sahateollisuuden sivuvirtojen järkevästä hyödyntämisestä sekä huoltovarmuudesta, omavaraisuudesta ja uusiutuvasta energiasta. Suomen tulee tehdä selväksi EU:lle, että puun energiakäyttöön ei tule puuttua.
Suomen on tarpeen korostaa EU:lle huolta siitä, ettei EU:n ilmastopolitiikka saa johtaa hakkuuvuotoon eli teollisen toiminnan siirtymiseen EU:n ulkopuolelle. Erityisesti uhkana on sahateollisuuden siirtyminen, koska nyt jo Euroopan ulkopuolella toimivat USA, Kanada, Venäjä, Japani ja Kiina, joilla kaikilla on merkittävää sahateollisuustoimintaa. Tätäkään ei ole Suomen kannassa tuotu esille.
Lisäksi Keskustan talousvaliokuntaryhmän mielestä hallitus suhtautuu ylimalkaisesti suurta epävarmuutta koko Suomen metsä- ja maataloudelle aiheuttavaan nielukysymykseen.
Talousvaliokunnan lausunnossa todetaan nyt ainoastaan seuraavasti:
"Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston tavoin myös huomiota erityisesti maankäyttösektorin epävarmuuksiin ja tarpeeseen kasvattaa maankäyttösektorin nieluihin ja päästöihin liittyvää EU:n laajuista tietopohjaa, sen luotettavuutta ja edelleen kehittää seurantamenetelmiä. Eri maiden toisistaan poikkeavat päästöjen mittaus- ja ennakointimenetelmät ovat ongelmallisia sekä ilmastotavoitteiden toteutumisen että tasavertaisten kilpailuedellytysten kannalta."
Nykytilanne muuttuvine laskentamalleineen aiheuttaa merkittävää epävarmuutta Suomen kansantaloudelle, suomalaisille metsänomistajille, investoinneille, työllisyydelle. Ei ole riittävää, että hallituspuolueet ainoastaan toteavat lausunnossa tilanteen ongelmallisuuden, vaan Suomen pitää ryhtyä vaatimaan määrätietoisia toimia asiassa.
LULUCF-tavoitteen osalta olisikin tarpeen siirtyä suuntaa antavaan tavoiteasetantaan, jäsenvaltioita sitovan tavoiteasetannan sijasta, kuten valiokunnan kuulemisessa on tuotu esille.
Tällainen indikatiivinen tavoite olisi sitovaa tavoitetta loogisempi LULUCF-sektorin hallinnollisen monimutkaisuuden, inventaarioihin liittyvän epävarmuuden ja luonnon prosessien vaikean ennakoitavuuden ja merkittävien vaihteluiden näkökulmista.
Keskustan mielestä on erikoista, ettei pääministeri Orpon hallituksessa olevilla puolueilla ollut valiokunnan lausunnossa halukkuutta ohjata hallitusta vaikuttamaan EU-tasolla voimallisemmin nieluja koskevassa asiassa.
Keskustan esittämät huomiot tukisivat hallituksen esittämää paremmin perussuomalaisten ministeriryhmästä kesällä kuultua toivetta, että Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle. Nyt tästä ei ole maa- ja metsätalouden osalta pidetty kiinni.
Hallituspuolueilla on kuitenkin eduskunnan suuressa valiokunnassa vielä mahdollisuus tehdä ryhtiliike asiassa ja huomioida nämä keskustan talousvaliokuntaryhmän lisähuomiot talousvaliokunnan kantaan.