VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Puolustusalan teollinen kehittämisohjelma perustetaan SEUT-sopimuksen 173 artiklan määräysten perusteella, ja sen yleisenä tavoitteena on edistää unionin puolustusalan kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia tukemalla kehittämisvaiheen toimia. Ohjelman tuensaajien tulee olla unioniin sijoittautuneita yrityksiä, ja ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisellä aikajaksolla.
Ohjelman tuki myönnetään avustuksina, rahoitusvälineinä tai julkisten hankintojen kautta. Ohjelmasta tuetaan puolustukseen liittyvien tuotteiden, aineellisten tai aineettomien komponenttien ja teknologioiden suunnittelua, yhteisten teknisten eritelmien määrittelyä, prototyypin luomista, testaamista, hyväksymistä ja sertifiointia. Tukea voidaan antaa myös tutkimuksiin, toteutettavuusarviointeihin ja muihin tukitoimiin. Tuki kohdistetaan kehittämisvaiheessa oleviin toimiin, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä.
Toimet olisi toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon. EU:n enimmäisrahoitusosuudeksi ehdotetaan 20 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista silloin, kun kyse on prototyypin kehittämisestä. Muiden toimien osalta tukea on mahdollista saada jopa 100 prosenttia. Siltä osin kuin tuki jää alle 100 prosentin tulee jäsenvaltioiden ja osallistuvien yritysten vastata lopuista kustannuksista kokoamalla yhteen kansallisia rahoitusosuuksia . Lisäksi, jos tuki toteutetaan pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa, voidaan tuen rahoitusosuutta korottaa 10 prosentilla.
Ohjelmasta tuettavien hankkeiden olisi edistettävä voimavarojen prioriteetteja, jotka jäsenvaltiot ovat sopineet unionissa yhteisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman mukaisesti alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö tarvittaessa huomioon ottaen. Arvioitaessa ehdotuksia, joille haetaan ohjelmasta tukea, käytetään myöntämisperusteita, joissa otetaan huomioon ehdotusten vaikutus puolustusteollisuuden innovointiin ja teknologiseen kehittämiseen sekä unionin turvallisuus- ja puolustusetuihin sekä se, miten ehdotukset parantavat puolustusteknologioita, jotka vaikuttavat myönteisesti jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimiin voimavarojen prioriteetteihin. Muita myöntämisperusteita ovat toimen elinkelpoisuus sekä tuensaajien kyky osoittaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä tuottamaan ja hankkimaan valmiin tuotteen tai teknologian koordinoidulla tavalla, mukaan lukien tarvittaessa yhteisillä hankinnoilla.
Komissio vastaa ohjelman toteutuksesta ja hallinnointirakenteesta. Se voi kuitenkin siirtää osan täytäntöönpanotehtävistä toiselle yhteisölle varainhoitoasetuksen säännösten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi osa kokonaisbudjetista olisi suunnattava toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.
Ohjelman talousarvioksi ehdotetaan 500 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamista. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyyn tulee panostaa, jotta alan toimijat pysyvät mukana teknologisessa kehityksessä siten, että Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa voidaan vahvistaa.
Ohjelman puitteissa tulee myös pystyä kehittämään tarvittavia suorituskykyjä. Unionin suorituskykyjen kehittämissuunnitelmassa määriteltyihin puutealueisiin tulee löytää ratkaisuja, jotka ovat luonteeltaan monikansallisia. Ohjelma tulee rakentaa siten, että yritysten ja muiden toimijoiden rajojen välistä yhteistyötä kannustetaan ja edesautetaan. On tärkeää, että ohjelmassa kehitettävillä suorituskyvyillä kyetään operoimaan koko unionin alueella sekä kriisinhallintatehtävissä. Puolustusteollisen kehittämisohjelman puitteissa tulee olla mahdollisuus myös alueelliseen yhteistyöhön.
Puolustusteollisen kehittämisohjelman rahoitusta tulisi etsiä ensisijaisesti uudelleenkohdennuksin. Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että lisätään EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksen määrää.
Suomen kannalta on oleellista varmistaa, että puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa varmistetaan rajat ylittävä osallistuminen sekä pk-yritysten mahdollisuus osallistua ja olla edunsaajana ohjelmassa. Tämän osalta tulee harkita muun ohella sitä, että osa ohjelman budjetista varataan vain pk-yrityksille.
Puolustusteollisen kehittämisohjelman ei tule johtaa markkinavääristymiin eikä yksittäisten jäsenmaiden teollisuuden suosimiseen. Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen tulee varmistaa.
Puolustusrahaston puitteissa tehtävän yhteistyön tulee sisältää sellaisia osa-alueita, jotka tukevat kansallisten suorituskykyjen kehittämistä mm. puolustusvoimien kehittämisohjelmassa ja selonteoissa määritellyillä Suomen prioriteettialueilla tai jotka muuten hyödyttävät Suomessa toimivaa teollisuutta.
Ohjelman valintakriteereissä tulee asettaa erityistä painoa kykyyn innovoida sekä synnyttää sellaista osaamista ja teknologisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa mahdollisimman laajasti koko unionin alueella.
Tukikelpoisen yhteisön määritelmässä tulisi keskittyä tukea saavan yrityksen omistuksen sijaan toiminnan ja infrastruktuurin sijaintiin. On tärkeää, että rahoitettava toiminta tapahtuu unionin alueella siellä toimivien yritysten yhteistyönä. Myös kolmansien maiden yritysten tulee voida osallistua hankkeisiin, kun tämä tuottaa lisäarvoa. Ne eivät kuitenkaan voi olla tuen vastaanottajia, vaan osallistumisen tulee tapahtua omalla rahoituksella.
Jäsenvaltioiden sitoutuminen ja tuki kehittämistyössä on tärkeää. Pyrkimyksenä tulee olla valmiin tuotteen tai teknologian hankinta, myös yhteishankinnoin. Sitovaa velvoitetta ei kuitenkaan ole syytä muodostaa, vaan lähtökohtana tulee olla jäsenvaltion itsenäinen ja tarveperusteinen harkinta.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat.
Puolustusteollinen kehittämisohjelma kytkeytyy laajempaan tavoitteeseen kehittää Euroopan puolustusyhteistyötä ja komission vuonna 2016 hyväksymään puolustusalan toimintasuunnitelmaan. Samalla se on osa EU:n teollisuuspoliittista strategiaa. Talousvaliokunta pitää ohjelman tavoitteita kannatettavina. Ohjelma voi oikein toteutettuna osaltaan vahvistaa Euroopan puolustuksen perustaa ja avata mahdollisuuksia myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle.
Markkinoille pääsy.
Suomen EU-vaikuttamisstrategian mukaan eurooppalaisten puolustusmarkkinoiden kehittämisen tavoitteena tulisi olla sellaisten olosuhteiden luominen, joissa puolustusteollisuuden yritysten menestyminen riippuu niiden osaamisesta ja innovaatiokyvystä, ei kotimaasta. Erityisesti Suomen kaltaisen maan näkökulmasta puolustusteollisuuden markkinoiden fragmentoituminen ja maiden pyrkimykset suojata omaa teollisuuttaan ovat ongelma. Puolustusteollisuuden arvoketjut ovat usein kotimaisia, ja rajat ylittävä markkinoille pääsy on vaikeaa. Samalla suuri osa suomalaisista puolustusteollisuuden yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Innovaationäkökulmasta erityisesti pk-yrityksillä olisi usein tärkeä asema uusien ratkaisujen kehittämisessä. Tältä kannalta on keskeistä varmistaa, että ohjelma tarjoaa alueellisen kattavuuden, yhtäläiset kilpailuolosuhteet ja osallistumismahdollisuudet myös pk-sektorin yrityksille. Monet Suomen vahvuusalueista, joita tulevissa hankkeissa olisi tärkeää päästä hyödyntämään, liittyvät erityisesti digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen.
Epävarmuustekijöitä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella ohjelman käytännön toimivuuteen ja merkitykseen liittyy tässä vaiheessa lukuisia epävarmuustekijöitä. Suomen näkökulmasta riskinä on erityisesti hankkeiden mahdollinen luisuminen pääasiassa suurten jäsenvaltioiden ja toimijoiden käsiin. Tätä korostaa se, että hankkeiden rahoitus tulisi merkittäviltä osin jäsenvaltioista. Suomen puolustusvoimien tutkimus- ja kehitysrahoituksen pienuus rajoittanee suomalaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksia ohjelmaan. Toisaalta ehdotuksella ei ole myöskään suoria vaikutuksia kansalliseen budjettiin, ja hankkeisiin osallistuminen ratkaistaisiin erikseen kulloisenkin talousarvion puitteissa.
Ohjelman riskinä on myös se, että hankkeet tosiasiassa saattaisivat edistää vain kansallista puolustuskykyä. Talousvaliokunta painottaa, että sääntelyn tulee varmistaa, että rahaston kautta toteutettavat toimet kohdistuvat nimenomaan eurooppalaisen puolustuskyvyn vahvistamiseen ja perustuvat jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin tarpeisiin (Capability Development Plan) kaikkia maita hyödyttävällä tavalla. Lisäksi on keskeistä varmistaa, että hankkeet ovat sellaisia, että ne mahdollistavat riittävästi myös asiakkuuksien syntymistä, eikä esimerkiksi vientivalvonta perusteettomasti muodostu esteeksi tulosten hyödyntämiselle.
Koska nyt ehdotettu rahasto on varsin suppea, on tärkeää, että tämän lisäksi EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan instrumentit osaltaan tukevat hankkeita, joiden perustalle myös puolustusteollisuutta voidaan rakentaa. Esimerkiksi kyberturvallisuuden näkökulmasta merkityksellisillä innovaatioilla on usein kytkentä sekä siviili- että puolustussektoriin. Ohjelma voi onnistuessaan edesauttaa innovaatioiden syntyä ja synnyttää korkean arvonlisän teollisuutta.
Ehdotuksen jatkovalmistelu.
Ehdotuksen käsittely on vasta alkuvaiheessa. Paitsi asetuksen lopullinen sisältö erityisesti asetukseen liittyvä työohjelma tulee ratkaisevasti määrittämään ohjelman toimivuutta Suomen näkökulmasta. Valiokunta painottaa aktiivisen vaikuttamisen merkitystä, jotta ohjelmasta tulisi sellainen, että se lopulta edistäisi suomalaisen puolustusteollisuuden pääsyä osaksi kansainvälisiä arvoketjuja ja -verkostoja.