Hiilirajamekanismin tavoitteena on hiilivuodon torjunta siten, että EU-tuontituotteiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden hiilisisältöä. Samalla tavoitteena on kannustaa kolmansia maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään. Sääntelymekanismin perusajatuksena on asettaa EU-alueelle tuotaville tuotteille päästöihin perustuva maksu, joka vastaa päästökaupassa EU-tuotannolle asetettua kustannustasoa. Kyse on strategisesta ilmastopolitiikan mekanismista, jolla pyritään turvaamaan eurooppalaisen teollisuuden tasavertaisia kilpailuedellytyksiä suhteessa kolmansien maiden tuotantoon. Samalla mekanismi edistäisi eurooppalaisten hiilettömien ja päästöttömien teknologioiden asemaa markkinoilla. Hiilivuodon torjunnan on arvioitu olevan tarpeen, kunnes EU:n merkittävät kauppakumppanit ottavat käyttöön EU-tasoa vastaavan hiilen hinnoittelun.  

Talousvaliokunta on arvioinut hiilirajamekanismia aiemmin asian EU-käsittelyvaiheessa osana ns. 55-valmiuspakettia (TaVL 59/2022 vp — U 57/2021 vp) sekä kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä (TaVM 13/2023 vp — HE 52/2023 vp ja TaVM 17/2024 vp — HE 99/2024 vp). Valiokunnan noissa lausunnoissaan esittämät arviot muodostavat taustan myös nyt esitettävälle tarkastelulle.  

Hiilirajamekanismi on voimassa kuluvan vuoden loppuun asti raportointivelvoitteena, jonka jälkeen ns. CBAM-todistusten ostovelvoite käynnistyy asteittain. Vuoden 2026 alusta alkavan CBAM-todistusten ostovelvoitekauden ensivaiheessa järjestelmä kattaa raudan, teräksen, alumiinin, vedyn ja sähkön osalta suorat päästöt, kun taas lannoitteiden ja sementin osalta kustannusvaikutus kattaa myös epäsuorat päästöt. 

Arvioinnin kohteena olevassa ehdotuksessa on kyse hiilirajamekanismin tuotesidonnaisten päästöjen laskentametodologiasta. Hiilirajamekanismin kustannusvaikutus syntyy CBAM-todistusten ostovelvoitteesta: tuontituotteen tuotesidonnaisten päästöjen perustella määritellään, kuinka monta todistusta maahantuojan tulee ostaa velvoitteiden täyttämiseksi. Päästöjen määrittäminen toteutuneiden päästöjen perusteella edellyttää päästöjen asianmukaista todentamista. Mikäli tosiasiallisia päästöjä ei voida määrittää asianmukaisesti, päästöt määritetään oletusarvojen perusteella. On arvioitu, että erityisesti mekanismin käyttöönottovaiheessa todentajia ei ole käytettävissä riittävästi, ja oletusarvojen käyttö tulee olemaan laajaa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella siirtymäkauden päättyessä vuonna 2025 vain noin puolet yli 50 tonnia tuovista CBAM-velvollisista on saanut raportoitua toteutuneet päästöarvot.  

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota erityisesti viitearvojen valinnan ja oletusarvojen korotuksen tason asianmukaisuuteen sekä näiden tekijöiden vaikutuksiin yritysten kustannustasoon ja EU:n tuotannon kilpailukykyyn. Komissio esittää viitearvojen valintaan niin sanottua konservatiivista lähestymistapaa, joka heijastaa korkeinta mahdollista päästöintensiteettiä. Korkeimpien päästöjen mukainen arvo yhdistettynä ehdotettuun 30 % korotukseen voi talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tuottaa osalle yrityksistä perusteettomia lisäkustannuksia tilanteessa, jossa todellisten päästöarvojen käyttö ei ole vielä mahdollista.  

Vaikka korkeita oletusarvoja voidaan pitää perusteltuina siltä kannalta, että ne kannustavat todennettujen arvojen käyttöön, talousvaliokunta pitää tärkeänä arvioida tarkoin arvojen optimaalista tasoa EU:n tuotannon kustannusten ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tämä korostuu erityisesti mekanismin käyttöönottovaiheessa, jolloin todentajia ja sen myötä tarkkoja päästötietoja ei ole riittävästi saatavilla. Oletusarvojen valinnan tulee perustua riittävään vaikutusarviointiin. Samalla tulee ottaa huomioon myös muiden EU-tason toimien, erityisesti valmisteilla olevien tullien mahdollinen päällekkäinen vaikutus: samaan aikaan on suunnitteilla teräksen suojatulleja, jotka pienentäisivät tullivapaita kiintiöitä ja nostaisivat tulleja olennaisesti. 

Talousvaliokunta on myös aiemmin asiaa arvioidessaan korostanut hiilirajamekanismin vaikutusten seurantaa ja arviointia ja pitää valitettavana, että komissio ei ole esittänyt nyt tarkastelun kohteena olevasta ehdotuksesta kattavaa vaikutustenarviointia. Tämä koskee erityisesti oletusarvojen määrittämisestä, korotuksen asianmukaista tasoa sekä hiilirajamekanismin käytännön kustannusvaikutuksia vuodesta 2026 alkaen. Ehdotuksesta ei ole järjestetty myöskään julkista kuulemista. Hiilirajamekanismiin liittyvät eri sääntelyinstrumentit ja käytännössä varsin merkittävästi mekanismin toimintaan vaikuttavien kysymysten käsittely komission täytäntöönpanoasetuksessa heikentävät mahdollisuutta arvioida mekanismin toimivuutta.  

Talousvaliokunta korostaa mekanismin hallitun käyttöönoton merkitystä ja kilpailukykyvaikutusten arviointia läpi koko arvoketjun. Myös nyt käsittelyssä olevan ehdotuksen vaikutukset kohdistuvat toimijoille varsin eri tavoin riippuen niiden roolista ja asemasta arvoketjussa. Osalle toimijoita hiilirajamekanismi voi tasoittaa kilpailuedellytyksiä ja tarjota kilpailukykysuojaa. Osalle, erityisesti välituotteita kolmansista maista tuoville, mekanismi voi näyttäytyä kustannusten nousuna ja lisääntyneenä hallinnollisena taakkana. Tämä korostaa myös tarvetta arvioida päästöoikeuksien ilmaisjaon päättymisen vaikutuksia ja valmistella korvaavia vientiin kohdistuvia kompensaatiovälineitä hiilivuodon torjumiseksi. Samalla tulee ottaa huomioon myös muiden samanaikaisten EU-tason toimien, erityisesti valmisteilla olevien tullien mahdollinen päällekkäinen vaikutus.