Yleistä
Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalisesta kompassista on vuoteen 2030 ulottuva digitalisaatiokehitykseen liittyvä kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka konkretisoi tieto- ja teknologiapolitiikan tavoitteita. Digikompassin tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat digitaalisesti osaava väestö ja työvoima, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Lisäksi digikompassissa asetetaan tavoitteet digitalisaation poikkihallinnolliseen johtamiseen. Jokaiselle teemalle on määritelty tavoitteiden lisäksi niiden saavuttamista tukevat avaintulokset. Kansallinen digikompassi perustuu EU:n vuonna 2021 laatimaan digitaaliseen kompassiin.
Digitalisaation ja datatalouden ohjaamiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää johtamista ja yhteistyötä. Tähän tarpeeseen on syksyllä 2021 perustettu digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä. Ministerityöryhmän työn tueksi on perustettu ministeriöiden yhteinen digitoimisto, jonka tehtävänä on kehittää pysyvää ja hallinnonrajat ylittävää koordinaatiota. Digitoimisto on myös laatinut nyt käsiteltävänä olevan Suomen digitaalisen kompassin yhteistyössä eri ministeriöiden, virastojen, kuntien sekä sidosryhmien kanssa. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on todettu, että digiministerityöryhmä ja digitoimisto ovat osoittautuneet toimiviksi yhteistyömekanismeiksi, ja tuotu esiin tarve niiden toiminnan vakinaistamisesta. Selonteossa onkin nostettu yhdeksi tavoitteeksi se, että digitalisaation ja datatalouden mahdollisuudet hyödynnetään täysimittaisesti poikkihallinnollista yhteistyötä edistävän johtamisen kautta.
Talousvaliokunta toteaa, että selonteko kuvaa kattavasti Suomen digitaalisen kehityksen ja datatalouden nykytilaa ja haasteita. Sitä voidaan pitää myös työkaluna digitalisaatiokehityksen johtamisessa ja ohjaamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen kilpailukyvyn turvaamiseen liittyvä selonteko ohjaa digitalisaation ja datatalouden kehitystä yli hallituskausien. Digikompassi toimii strategisena dokumenttina, joka tarvitsee seuraavassa vaiheessa rinnalleen konkreettisen toteutussuunnitelman. Talousvaliokunta tukee kompassissa esitettyjä tavoitteita ja avaintuloksia. Valiokunta keskittyy lausunnossaan erityisesti yritysten digitalisaatioon liittyviin näkökohtiin.
Yritysten digitalisaatio
Selonteossa tarkastellaan digitalisaatiota ja siihen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä kokonaisvaltaisesti useista toisiaan täydentävistä näkökulmista. Nämä osa-alueet kytkeytyvät myös monilta osin toisiinsa. Esimerkiksi monipuolinen digitaalialan koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat edellytyksiä yritysten digitalisaatiolle. Samoin on yritysten ja julkisten palveluiden digitalisaatioon sisältyvistä eroavaisuuksista huolimatta tärkeää, että näitä toisiinsa kytkeytyviä osa-alueita kehitetään yhdessä. Meneillään oleva digitalisaation ja datatalouden murroksen vuosikymmen haastaa vahvistamaan paitsi hallinnonalojen välistä myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Suomen vahvuuksien hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä, määrätietoista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä strategisesti kohdennettuja investointeja.
Yritysten digitalisaatiota tarkastellaan selonteossa eri tulokulmista: digiteknologioiden ja niihin liittyvän TKI-toiminnan, datapohjaisen liiketoiminnan, pk-yritysten digikyvykkyyksien lisäämisen sekä digivihreän siirtymän ja siinä erityisesti kestävän kädenjälkivaikutuksen ja vientimahdollisuuksien kautta.
Yritysten rooli Suomen digitaalisen kompassin tavoitteiden saavuttamisessa ja talouden uudistumisessa on merkittävä. Digitalisaation hyötyjen saavuttamisessa keskeistä on digitalisaatiota edistävien kärkiteknologioiden kehittäminen, käyttöönotto ja kaupallistaminen sekä soveltaminen laajasti läpi elinkeinoelämän. Tämä vaatii yritysten ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. On oleellista varmistaa TKI-investoinnit tunnistettuihin avainteknologioihin ja kasvattaa niihin liittyvien osaamiskeskittymien kokoa.
Vaikka Suomi kuuluu digitaalisesti edistyneiden maiden joukkoon, innovaatioiden kaupallistaminen ja tuominen markkinoille on hidasta. Myös pääomaa on käytettävissä huomattavasti vähemmän kuin monissa kilpailijamaissa. Talousvaliokunta korostaa, että tutkimus- ja kehitystyön tulosten kaupallisen hyödyntämisen tulisi voida onnistua nykyistä nopeammin ja ketterämmin. Tämä on olennaista erityisesti sen takia, että erityisesti digitalisaation nopeasti kehittyvillä markkinoilla tuotteen ensimmäiseksi markkinoille tuonut toimija ehtii usein vallata huomattavan osan markkinoista ja vakiinnuttaa asemansa markkinajohtajana. Tämä puolestaan johtaa helposti markkinoiden keskittymiseen, jolloin muiden toimijoiden on vaikea päästä markkinoille ja kasvattaa omaa toimintaansa markkinoilla. Valiokunta korostaa tehokkaan valvonnan sekä EU-vaikuttamistyön olennaista merkitystä sen varmistamiseksi, että uusilla toimijoilla ja innovaatioilla on pääsy markkinoille ja että markkinat säilyvät kilpailullisina.
Selonteossa todetaan, että Suomi luetaan kansainvälisissä vertailuissa edistyneisiin tekoälymaihin ja Euroopassa digitaalisesti edistyneiden maiden tekoälyjohtajiin. Suomen vahvuutena pidetään erityisesti korkeatasoista teknologista tutkimusta ja yhteiskehittämistä, joissa julkiset panostukset ja digitalisaatiota vauhdittava innovaatiopolitiikka ovat keskeisiä mahdollistajia. Kun tekoälyyn kohdistuvat investoinnit kasvavat maailmanlaajuisesti, kärkimaiden joukossa pysyminen edellyttää kasvavia panostuksia uuteen osaamiseen.
Valiokunnan asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin, että suomalainen yrityskenttä on hajanainen kärkiteknologioiden ja datan hyödyntämisen suhteen. Horisontaalisesti läpi elinkeinoelämän etenevää digitalisaatiokehitystä on mahdollista vauhdittaa erityisesti pk-yritysten digikyvykkyyksiä parantamalla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että pk-yrityksiä tuetaan ja ohjataan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Digitalisaation pk-yrityksille luomat mahdollisuudet ovat olennaisia koko Suomen talouden kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta.
Talousvaliokunta on korostanut aiemmissa lausunnoissaan (TaVL 57/2022 vp — HE 211/2022 vp ja TaVL 48/2022 vp — HE 154/2022 vp) TKI-toiminnan merkitystä pienempien yritysten ja start up -yritysten kannalta. Valiokunta on todennut, että TKI-rahoituksen pitää erityisesti mahdollistaa innovaatioiden skaalaaminen ja niiden tuominen kaupalliseen käyttöön. Vain siten TKI-panostukset ruokkivat tehokkaasti talouskasvua ja kilpailukykyä ja vievät eteenpäin vihreää ja digitaalista siirtymää.
Asiantuntijalausunnossa todetun mukaisesti 4 %:n TKI-tavoitteen saavuttamisella olisi merkittävä vaikutus digitalisaatiota edistävien teknologioiden kehitykseen ja digikompassin toteutukseen, mikäli panoksia kohdennetaan merkittävästi digitalisaatiota edistävään toimintaan. TKI-rahoituksen saatavuus vaikuttaa myös mahdollisuuksiin tarttua datatalouden kehitysmahdollisuuksiin EU-tasolla. Digiteknologioiden ja datan hyödyntämisellä liiketoiminnassa on usein yhteys yrityksen kasvuhakuisuuteen. Yritysten digitaalinen kyvykkyys tukee innovaatioita, kilpailukykyä ja hyvinvointia yhteiskunnassa.
Selonteossa todetun mukaisesti digitalisaatiokehitys on luonut uudenlaisia turvallisuusuhkia, kuten kyberhyökkäyksiä, informaatiovaikuttamista sekä tieto- ja identiteettivarkauksia. Kyberturvallisuuden merkitys korostuu Venäjän hyökkäyssodan ja muun globaalin epävarmuuden johdosta. Talousvaliokunta on turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta antamassaan lausunnossa (TaVL 23/2022 vp — VNS 1/2022 vp) todennut mm., että turvallisuusympäristön heikkeneminen, palveluyhteiskunnan digitalisaatio ja verkottuneisuus ovat laajentaneet kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkanäkymää tavalla, joka voi tehdä nykyiset suojaustoimet osin riittämättömiksi.
Valiokunta yhtyy selonteon toteamukseen siitä, että Suomella on hyvät valmiudet rakentaa turvallista ja toimintavarmaa yhteiskuntaa. Puute alan osaajista on kuitenkin suuri haaste niin kyberturvallisuuden kehittämisessä kuin yleisemmin digitalisaatiossa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä varmistaa, että Suomesta löytyy riittävästi tarkoituksenmukaista koulutustarjontaa ja kyberosaamista. Yrityskentän osalta tieto- ja kyberturvallisuuden tason arvioidaan selonteossa olevan kokonaisuudessaan melko hyvä, joskin erot yritysten välillä voivat olla suuria. Myös valiokunta pitää tärkeänä, että pienyritysten kykyyn huolehtia tietosuojasta ja -turvasta sekä kyberturvallisuudesta kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
Toimeenpano ja seuranta
Talousvaliokunta toteaa, että digitalisaatioon liittyy paljon hyötyjä ja mahdollisuuksia, mutta tarvitaan myös mittareita, joiden avulla näitä hyötyjä voidaan konkreettisesti mitata ja arvioida niiden vaikutuksia.
Selonteossa todetaan, että digikompassin toimenpiteet ja niiden edellyttämät investoinnit on tarkoitus päivittää toimeenpano-ohjelmaan hallituskausittain. On tärkeää laatia toimenpiteille toteuttamiskelpoinen toimenpidesuunnitelma ja varmistaa riittävä rahoitus tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimenpiteillä tulee turvata Suomen kyky vastata globaaliin kilpailuun ja suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin sekä varmistaa, ettei Suomi jää jälkeen digitaalisessa kehityksessä.
Saadun selvityksen mukaan digitaalisen kompassin tavoitteiden seurantaan valmistellaan Digisalkku-työkalua sekä määritellään mittareita avaintulosten seurantaan. Nämä perustuvat jo tehtyyn työhön ja ovat keskeisiä työkaluja digitalisaatiokehityksen ajantasaisen tilannekuvan muodostamiselle ja digitalisaation johtamiselle. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijalausunnon näkemykseen siitä, että tätä työtä tulee jatkaa osana digitalisaation poikkihallinnollista johtamista ja digitaalisen kompassin toimeenpanoa.
Digitaalisen kompassin toimeenpanoon tulee osallistumaan laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. On tärkeää, että toimeenpanevat tahot ovat laajalti myös määrittelemässä toimenpiteitä, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Digikompassin tavoitteiden ja avaintulosten edellyttämät investoinnit voidaan alustavasti arvioida toimeenpanosuunnitelman valmistuttua keväällä 2023. Toimeenpanosuunnitelman yksittäisistä toimenpiteistä päätetään normaalien kehys- ja talousarvioprosessien mukaan.
Selonteossa todetun mukaisesti digikompassin toimet kohdentuvat erityisesti valtionhallintoon, mutta sen tavoitteena on tuoda sidosryhmät mukaan kansallisten tavoitteiden edistämiseen ja innostaa sidosryhmiä huomioimaan kansalliset tavoitteet strategioissaan ja toimintansa kehittämisessä. On tärkeää, että digikompassin toimeenpanoa suunnitellaan ja seurataan yhdessä yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa. Valiokunta korostaa avoimuuden ja sidosryhmäyhteistyön merkitystä digikompassin toimeenpanon valmistelussa ja pitää elinkeinoelämän mukanaoloa toimeenpanossa keskeisenä.
Valiokunta pitää digikompassin koordinoidun toimeenpanon jatkamista ja vahvistamista tärkeänä. Verkostomainen digijohtamismalli sekä digiministeriryhmän toiminta ja digitoimisto on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä vakiinnuttaa pysyväksi osaksi valtioneuvoston toimintaa.