Perustelut
Pankkivaltuusto katsoo lausunnossaan, että Suomen Pankki
on hoitanut tehtävänsä kertomusvuoden
aikana hyvin ja että Rata on hoitanut tehtävänsä hyvin
ja että Ratan resurssit ovat sen tehtävien edellyttämällä tasolla.
Mielestäni talouden analysoinnissa ja ennustamisessa
Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus ovat epäonnistuneet
pahoin ja kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen tulevat olemaan
merkittävät. Lisävahinkojen välttämiseksi
ehdotan eduskunnan pikaisesti ryhtyvän toimiin kansainvälisen
ja kotimaisen talousennustamisen kehittämiseksi.
Uusipaavalniemen vastalause hallituksen esityksen HE 80/2007 vp
yhteydessä 7.12.2007 kiteyttää lyhykäisyydessään
perusasian, joka olisi pitänyt mm. Rahoitustarkastuksen,
Suomen Pankin, Valtioneuvoston ja Valtionvarainministeriön
ymmärtää sekä toimissaan huomioon
ottaa.
Lainaus vastalauseesta (TaVM 10/2007 vp): "Maailmalla
vallitseva luottoekspansio on räjähtämässä hetkellä millä hyvänsä,
ja kiinteästä tuotanto-omaisuudesta kannattaa
pitää kiinni ainakin niillä sektoreilla,
joita Suomessa merkittävästi jatkossakin tarvitaan.
Talousennusteiden laatiminen pohjautuu valitettavasti maassamme pitkälle
edelleenkin yksinomaan niihin samoihin taloustieteiden oppeihin,
jotka eivät tähän mennessäkään
ole pystyneet ennustamaan taantumaa tai lamaa edes silloin, kun
kriisi on jo vahvasti päällä.
Euroalueen bruttokansantuote oli vuonna 2006 noin 8 400 miljardia
euroa. Uutta velkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla,
vuosivauhdin ollessa viimeaikoina jo yli 1 000 miljardia euroa.
Pikaisella päässälaskullakin voidaan
jo noiden kahden luvun perusteella todeta, että euroalueen
talouskasvun tulisi olla aivan jotain muuta kuin mitä on.
Matemaattinen mahdottomuus luottomäärän,
joka euroalueella tällä hetkellä on jo 14 200
miljardia euroa, edelleen kiihtyvälle nostamiselle tulee
vastaan piakkoin, ellei ole jo tullut. Rahamarkkinoiden romahtaminen
voidaan estää vain rajulla inflaatiolla EKP:n
toimin.
Suomessa asuntokuplan olemassaolo on itsestään
selvää, vaikka viralliset tahot toistuvasti muuta
väittävät. Luotonottokyky on ajettu ääriinsä osalle
kansasta asuntolainojen kautta, ja asuntojen hintojen kääntyminen
voimakkaaseen laskuun erittäin vahingollisine sivuvaikutuksineen
on jo lähellä.
Pankkivaltuuston kertomuksessa todetaan: "Alun perin pelkästään
amerikkalaisia subprime-asuntoluottoja koskenut luottotappio-ongelma
laajeni nopeasti koko amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen pankkisektoriin".
Analyysissa kuvataan myös EKP:n rahapolitiikkaa varovaiseksi
ja kohtuullisen onnistuneeksi, vaikka samalla sivulla on nähtävissä kuva,
jossa euroalueen M3-rahan kasvuvauhti on ollut jatkuvasti reippaasti
yli viitearvon, pahimmillaan 12 %:n luokkaa, kun viitearvo
on 4.5 %. Pankkivaltuuston kertomuksessa on runsaasti kyseenalaisia
tulkintoja.
Euroalueella uutta luottoa on syntynyt suurimmillaan jopa 2
000 mrd euroa vuodessa, mikä on omiaan vääristämään
omaisuusarvoja. Ostovoimaan on siis työnnetty luotonotolla
2 000 mrd:n euron katalysaattori, joka loppuessaan tai edes hiipuessaan
saa aikaan kuntien ja valtioiden velkaantumisen, tehtaiden alasajoja
ja suurtyöttömyyttä. Kierre pahenee työttömyyden
lisääntyessä ja kotitalouksien maksuvoiman
heiketessä.
Globaali luottokupla on tullut tiensä päähän, ja
mikäli syy-seuraussuhteet ymmärretään
taloudessa väärin, tulevat seuraukset olemaan
valtioiden ja kansalaisten kannalta katastrofaaliset virheellisten
johtopäätösten ja tätä kautta
päätösten myötä.