Perustelut

Pankkivaltuusto katsoo lausunnossaan, että Suomen Pankki on hoitanut tehtävänsä kertomusvuoden aikana hyvin ja että Rata on hoitanut tehtävänsä hyvin ja että Ratan resurssit ovat sen tehtävien edellyttämällä tasolla.

Mielestäni talouden analysoinnissa ja ennustamisessa Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus ovat epäonnistuneet pahoin ja kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen tulevat olemaan merkittävät. Lisävahinkojen välttämiseksi ehdotan eduskunnan pikaisesti ryhtyvän toimiin kansainvälisen ja kotimaisen talousennustamisen kehittämiseksi.

Uusipaavalniemen vastalause hallituksen esityksen HE 80/2007 vp yhteydessä 7.12.2007 kiteyttää lyhykäisyydessään perusasian, joka olisi pitänyt mm. Rahoitustarkastuksen, Suomen Pankin, Valtioneuvoston ja Valtionvarainministeriön ymmärtää sekä toimissaan huomioon ottaa.

Lainaus vastalauseesta (TaVM 10/2007 vp): "Maailmalla vallitseva luottoekspansio on räjähtämässä hetkellä millä hyvänsä, ja kiinteästä tuotanto-omaisuudesta kannattaa pitää kiinni ainakin niillä sektoreilla, joita Suomessa merkittävästi jatkossakin tarvitaan. Talousennusteiden laatiminen pohjautuu valitettavasti maassamme pitkälle edelleenkin yksinomaan niihin samoihin taloustieteiden oppeihin, jotka eivät tähän mennessäkään ole pystyneet ennustamaan taantumaa tai lamaa edes silloin, kun kriisi on jo vahvasti päällä.

Euroalueen bruttokansantuote oli vuonna 2006 noin 8 400 miljardia euroa. Uutta velkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla, vuosivauhdin ollessa viimeaikoina jo yli 1 000 miljardia euroa. Pikaisella päässälaskullakin voidaan jo noiden kahden luvun perusteella todeta, että euroalueen talouskasvun tulisi olla aivan jotain muuta kuin mitä on. Matemaattinen mahdottomuus luottomäärän, joka euroalueella tällä hetkellä on jo 14 200 miljardia euroa, edelleen kiihtyvälle nostamiselle tulee vastaan piakkoin, ellei ole jo tullut. Rahamarkkinoiden romahtaminen voidaan estää vain rajulla inflaatiolla EKP:n toimin.

Suomessa asuntokuplan olemassaolo on itsestään selvää, vaikka viralliset tahot toistuvasti muuta väittävät. Luotonottokyky on ajettu ääriinsä osalle kansasta asuntolainojen kautta, ja asuntojen hintojen kääntyminen voimakkaaseen laskuun erittäin vahingollisine sivuvaikutuksineen on jo lähellä.

Pankkivaltuuston kertomuksessa todetaan: "Alun perin pelkästään amerikkalaisia subprime-asuntoluottoja koskenut luottotappio-ongelma laajeni nopeasti koko amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen pankkisektoriin". Analyysissa kuvataan myös EKP:n rahapolitiikkaa varovaiseksi ja kohtuullisen onnistuneeksi, vaikka samalla sivulla on nähtävissä kuva, jossa euroalueen M3-rahan kasvuvauhti on ollut jatkuvasti reippaasti yli viitearvon, pahimmillaan 12 %:n luokkaa, kun viitearvo on 4.5 %. Pankkivaltuuston kertomuksessa on runsaasti kyseenalaisia tulkintoja.

Euroalueella uutta luottoa on syntynyt suurimmillaan jopa 2 000 mrd euroa vuodessa, mikä on omiaan vääristämään omaisuusarvoja. Ostovoimaan on siis työnnetty luotonotolla 2 000 mrd:n euron katalysaattori, joka loppuessaan tai edes hiipuessaan saa aikaan kuntien ja valtioiden velkaantumisen, tehtaiden alasajoja ja suurtyöttömyyttä. Kierre pahenee työttömyyden lisääntyessä ja kotitalouksien maksuvoiman heiketessä.

Globaali luottokupla on tullut tiensä päähän, ja mikäli syy-seuraussuhteet ymmärretään taloudessa väärin, tulevat seuraukset olemaan valtioiden ja kansalaisten kannalta katastrofaaliset virheellisten johtopäätösten ja tätä kautta päätösten myötä.