Hallituksen esityksen keskeinen sisältö.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimivien sidosyksiköiden ulosmyynnin siirtymäaikasäännöstä (174 §).
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Nykytila ja ehdotetun muutoksen vaikutukset.
Hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Jos sidosyksikkö ei noudata ulosmyyntirajoja, se voi menettää tämän asemansa.
Voimassa oleva sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevan sääntelyn siirtymäaika päättyy 31.12.2021. Jos lakia ei muuteta, hankintalain 15 §:n mukaiset sidosysiköiden ulosmyyntirajat (5 % ja 500 000 euroa) tulevat sovellettaviksi myös sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimiviin sidosyksiköihin 1.1.2022 lukien. Voimassa olevan säännöksen taustalla on ollut hankintalain kokonaisuudistuksessa vuonna 2016 tehty arvio, että tuolloin vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus olisi saatu voimaan ennen vuoden 2021 loppua.
Ulosmyynnillä on mahdollistettu palvelutarjonta esimerkiksi sellaisilla haja-asutusalueilla, joissa yksityisen palvelutuotannon järjestämiselle ei ole ollut edellytyksiä: kilpailuneutraliteetin vaarantumista ei ole pidetty merkittävänä, sidosyksiköiden toimintaan liittyvänä huolena tällaisissa markkinapuutetilanteissa.
Talousvaliokunta toteaa, että toimivaltuuksien ja tehtävien siirtoon kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille liittyy mittavia rakenteellisia ratkaisuja ja sopimusjärjestelyjä. Jotta vältyttäisiin lainsäädännön epäjatkuvuuskohtien luomilta hallinnollisilta kustannuksilta, siirtymäajan jatkaminen näyttää tarkoituksenmukaiselta.
Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että nyt esitettävä jatkoaika ulosmyyntirajan jatkamiseksi vuoden 2023 alkuun saakka on omiaan luomaan vaikutelmaa siitä, että nyt voimassa olevat ulosmyyntirajat muodostuvat pysyviksi.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan julkisten hankintayksiköiden määräysvallassa olevien sidosyksiköiden liikevaihto ja ulosmyynti on Suomessa huomattavan suurta. Terveys- ja niiden tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, voivat olla hankinta- ja sidosyksiköinä paikallisesti varsin merkittäviä toimijoita.
Hankintalainsäädännön jatkovalmistelu.
Talousvaliokunta toteaa, että julkiset hankinnat ovat vahvasti EU-tason sääntelyllä reguloitua toimintaa; kansallisen lainsäätäjän liikkumavara on rajallinen. Julkisissa hankinnoissa hankinnan volyymeillä on merkittävä vaikutus markkinoiden muodostumiselle ja terveen kilpailun toteutumiselle. Harmonisoitu sääntely näyttäytyy erikokoisissa ja hallinnollisesti eri tavoin järjestäytyneissä jäsenvaltioissa varsin erilaisena.
Talousvaliokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen täytäntöönpanoa ja sen edellyttämää lainvalmistelutyötä arvioitaisiin myös hankintalain kansalliseen toimivaltaan kuuluvien elementtien tarkoituksenmukaisuutta, erityisesti sidosyksiköiden asemaa koskevien säännösten osalta. EU-sääntelyn jättämä kansallinen harkintavalta tulee käyttää Suomen olosuhteet, erityisesti haja-asutusalueiden markkinapuutetilanteet, huomioon ottavalla tavalla.