Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
ensimmäiseen lakiehdotukseen tehdyin muutoksin. Muutokset
johtuvat pääasiassa perustuslakivaliokunnan lausunnosta.
Lain pääasiallisena tavoitteena on edistää sähköistä kaupankäyntiä ETA-alueella
varmistamalla tietoyhteiskunnan palvelujen vapaa tarjonta. Verkon
välityksellä suomalaiset yritykset voivat hyödyntää sisämarkkinoiden
etuja. Keskeisen sisämarkkinaperiaatteen mukaan Suomeen
sijoittautunut tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja saa tarjota palvelujaan
ETA-alueella ilman, että hänen tarvitsee selvittää ja
ottaa huomioon kyseiselle toiminnalle tai tarjotuille palveluille
muissa valtioissa asetettuja ja usein toisistaan poikkeavia vaatimuksia.
Palvelun tarjoajan on noudatettava toiminnassaan Suomen lain
säännöksiä yhteensovitettuun
alaan kuuluvissa kysymyksissä. Suomen viranomaisten on valvottava,
että Suomeen sijoittuneet palvelun tarjoajat noudattavat
yhteensovitettuun alaan kuuluvissa kysymyksissä Suomen
lakia myös silloin, kun palvelujen tarjonta kohdistuu yksinomaan
tai pääasiassa toiseen ETA-valtioon. Säännöksillä pyritään
vahvistamaan myös kuluttajien luottamusta rajat ylittävään
sähköiseen tarjontaan.
Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lakiehdotuksen
5 luvussa säädetään ilmoitusmenettelystä tekijänoikeutta
loukkaavan aineiston saannin estämisessä. Tekijänoikeuden haltija
tai hänen edustajansa voi vaatia tallennuspalveluiden tarjoajaa
estämään tekijänoikeutta
loukkaavan aineiston saannin. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti
tai sähköisesti laissa säädettyjä muotoja
noudattaen. Laissa säädetään myös
palvelun tarjoajan ilmoituksesta sisällön tuottajalle
tämän toimittaman aineiston saannin estämisestä sekä viimeksi
mainitun vastineesta.
Valiokunta toteaa, että ilmoitusmenettely on nopea
tapa reagoida pyrittäessä estämään
tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saanti. Valiokunnan
saaman tiedon mukaan vastaavanlainen menettely on toiminut hyvin
Yhdysvalloissa. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena,
että säännösten toimivuutta
käytännössä seurataan.
Yksityiskohtaiset
perustelut
1. Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta
2 luku 5 §.
Pykälässä säädetään
palvelun tarjoamisen vapaudesta. Tuomioistuin tai muu
toimivaltainen viranomainen saa kuitenkin lain nojalla rajoittaa
tietyn palvelun tarjoamista laissa säädettyjen
perusteiden nojalla.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että esityksen
perustelujen mukaan säännöksillä ei
anneta viranomaisille uusia toimivaltuuksia. Tästä huolimatta
sääntely vaikuttaa valtuuttavalta. Perustuslakivaliokunnan
mukaan ehdotuksen sanamuotoa on välttämätöntä tarkentaa.
Talousvaliokunta on selventänyt säännöksen sanamuotoa
siten, että tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen
saa kuitenkin erikseen säädettyjen toimivaltuuksiensa
mukaisesti rajoittaa tietyn palvelun tarjoamista laissa säädetyissä tapauksissa.
3 luku 7 §.
Tämän yleistä tiedonantovelvollisuutta
koskevan säännöksen mukaan palvelun tarjoajan
on pidettävä palvelun vastaanottajien ja viranomaisten
saatavilla helposti, välittömästi ja
jatkuvasti muun muassa kaupparekisteri tai muu vastaava julkinen
rekisteri, johon palvelun tarjoaja on merkitty, sekä palvelun
tarjoajan yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunniste kyseisessä rekisterissä.
Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan säännöksen
muotoilu on epäonnistunut. Tarkoituksenmukaista ei ole
säätää palvelujen tarjoajalle
velvollisuutta pitää saatavilla kaupparekisteriä tai
muuta vastaavaa julkista rekisteriä.
Talousvaliokunta on muuttanut 1 momentin 2 kohtaa siten, että siinä säädetään
velvollisuudesta pitää saatavilla tieto rekisteristä,
johon palvelun tarjoaja on mahdollisesti merkitty.
3 luku 12 §.
Pykälässä säädetään
sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttämisestä sähköisesti.
Siinä viitataan sähköisistä allekirjoituksista
annettuun lakiin, jota koskeva hallituksen esitys (HE 197/2001
vp) annettiin samanaikaisesti käsiteltävänä olevan
hallituksen esityksen kanssa. Koska sähköisiä allekirjoituksia
koskeva esitys on edelleen valiokuntien käsittelyssä,
talousvaliokunta on poistanut pykälästä viittauksen
sähköisistä allekirjoituksista annettuun lakiin.
4 luku 15 §.
Pykälässä on säännökset
vastuuvapaudesta tietojen tallennuspalveluissa. Palvelun tarjoaja
ei ole vastuussa tallennettujen tietojen sisällöstä tai
välittämisestä, jos hän toimii
viipymättä tallettamansa tiedon saannin estämiseksi muun
muassa saatuaan tietoonsa, että tallennettu tieto on sisällöltään
selvästi kansanryhmää vastaan kiihottamista
tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä koskevien
rikoslain säännösten vastainen.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että säännöksen
muotoilu ei ole täysin onnistunut, sillä vasta
rikosoikeudenkäynnin lopputuloksena määräytyy,
onko jokin tallennettu tieto sisällöltään
rikoslain asianomaisten säännösten vastainen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä sanamuotoa onkin syytä muuttaa
valiokunnan mainitsemat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen
säännökset huomioon ottaen esimerkiksi
ilmeisyyskriteeriin perustuvaksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteluihin viitaten talousvaliokunta
on muuttanut 1 momentin 2 kohdan säännöksen
siten, että palvelun tarjoaja on vastuusta vapaa saatuaan
tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti
rikoslain säännösten vastainen.
Samalla valiokunta on lisännyt 20 §:n perusteluihin
viitaten 1 momentin 1 kohtaan lähioikeuden.
4 luku 16 §.
Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuin voi
virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta
taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, vastapuolta
kuulematta määrätä palvelun
tarjoajan sakon uhalla estämään tallettamansa
tiedon saannin, jos on ilmeistä, että tieto on
sisällöltään lainvastainen tai että sitä välitetään
lainvastaisesti.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että lainvastaisuus on säännöksessä täsmällisyys-
ja tarkkarajaisuusvaatimuksen näkökulmasta tulkinnanvaraisuudessaan
hyvin väljä ja laaja-alainen käsite.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tämän
sääntelyn sanonnallinen täsmentäminen
esimerkiksi perusteluissa esitettyjen näkökohtien
mukaisesti on välttämätöntä.
Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että valtiosääntöoikeudellisesta
näkökulmasta on asiallisesti tärkeää,
että vastapuolelle varataan tilaisuus tulla kuulluksi,
vaikkapa hyvin lyhyessä ajassa, estomääräyksen
antamista koskevan hakemuksen johdosta. Momentissa tulee säilyttää perustuslain
mukainen pääsääntö vastapuolen
kuulemisesta, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan mielestä voidaan säätää, että asian
saa ratkaista vastapuolta kuulematta, jos tätä ei
ole mahdollista kuulla niin nopeasti kuin asian kiireellisyys välttämättä vaatii.
Talousvaliokunta on muuttanut pykälän 1 momentin
säännöksiä perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaisesti.
5 luku 20 §.
Säännösten mukaan tekijänoikeuden
haltija ja hänen edustajansa voivat käyttää laissa
säädettyä ilmoitusmenettelyä tekijänoikeutta
loukkaavan aineiston saannin estämiseksi. Perusteluissa
todetaan, että menettelyä sovellettaisiin tekijänoikeuslaissa
säänneltyihin tekijänoikeuteen ja sitä lähellä oleviin
oikeuksiin.
Tekijänoikeuslaissa säädetään
tekijänoikeudesta ja tekijänoikeutta lähellä olevista
oikeuksista, lähioikeuksista. Lähioikeuksia ovat
esittävien taiteilijoiden, äänitteiden
tuottajien, kuvatallenteiden tuottajien, radio- ja televisioyritysten
oikeudet sekä tietokantojen ja valokuvien suoja.
Valiokunta on täsmentänyt säännöstä perustelujen
mukaisesti siten, että säännös
koskee myös lähioikeuksia ja niiden haltijoita.
5 luku 22 §.
Edellä 20 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
valiokunta on lisännyt 1 momentin 5 kohtaan lähioikeuden
haltijan.