Esityksen tausta ja lähtökohdat
Hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi kaupparekisterilaki ja uusi elinkeinotoimintalaki sekä muutettavaksi yritys- ja yhteisötietolakia. Esitys sisältää lisäksi noin 40 liitelakia, joihin ehdotetaan muutoksia lähinnä uuteen kaupparekisterilakiin ja elinkeinotoimintalakiin tulevien viittausten johdosta.
Kaupparekisterilakia on muutettu sen voimaantulon eli vuoden 1979 jälkeen noin 60 kertaa, ja nykyisen sääntelyn lähtökohta perustuu paperimuotoiseen asiointiin. Digitalisaatiokehitys edellyttää myös kaupparekisterin prosessien sähköistämistä. Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti on perusteltua säätää uusi kaupparekisterilaki, kun otetaan huomioon kaupparekisterilakiin tehdyt lukuisat muutokset ja kaupparekisterille asetettujen vaatimusten kasvaminen yhteiskunnan muutosten myötä. Kaupparekisterin perustarkoitus yrityksiä koskevan tiedon lähteenä säilyy ennallaan, mutta tiedon saatavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta pyritään parantamaan.
Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettu laki on tullut voimaan 1919. Lakiin on tehty lukuisia yksittäisiä muutoksia, joiden johdosta säädös on muuttunut hajanaiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Laki sisältää myös vanhentuneita ja tarpeettomia säännöksiä. Uudella elinkeinotoimintalailla pyritään näin ollen selkeyttämään elinkeinotoimintaa koskevaa yleistä sääntelyä.
Yritys- ja yhteisötietolain keskeisin muutos liittyy sähköiseen asiointiin velvoittamiseen siltä osin kuin kyse on kaupparekisteristä. Sähköisen asioinnin lisäksi lakiin ehdotetaan myös muita yritysturvallisuutta parantavia muutoksia.
Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa PeVL 94/2022 vp kiinnittänyt huomiota elinkeinon luvanvaraisuutta, hallinnollisia seuraamuksia sekä elinkeinotoiminnan harjoittamisen ikärajaa koskevaan sääntelyyn ja katsonut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa käsitellään asiakohdittain jäljempänä tässä mietinnössä.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin teknisin muutoksin.
Sähköinen asiointi
Kaupparekisterilain 12 §:n viittaussäännöksen mukaan kaupparekisteri-ilmoitusten tekemisestä säädetään yritys- ja yhteisötietolaissa. Sähköisen asioinnin velvoittavuus koskee myös kaupparekisteriin tehtävää hakemusta, täydennystä ja lisäselvitystä. Sähköiseen asiointiin on tarkoitus siirtyä yksityisiä elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä ja säätiöitä lukuun ottamatta vuoden 2026 alusta lukien. Tämän jälkeen ilmoituksen voi sähköisen asiointipalvelun sijaan jättää paperilla vain erityisestä syystä, mutta tämä mahdollisuus ei voimassa olevan lain mukaisesti koske taloyhtiöiden perustamisilmoituksia eikä pääasiallisesti taloyhtiöiden yhtiöjärjestystä koskevia muutosilmoituksia.
Sähköiseen asiointiin velvoittaminen linkittyy pääasiassa yritysturvallisuuden parantamiseen, koska siihen liittyy asioijan tunnistaminen. Tämä yksinään laskee väärinkäytösten riskiä, mutta toisaalta edesauttaa jälkikäteistä selvitystyötä, mikäli väärinkäytöksiä ilmenee. Kaupparekisteri on kantarekisteri, josta tarkistetaan esimerkiksi henkilön oikeus allekirjoittaa yrityksen nimi, mikä korostaa kaupparekisterin luotettavuuden tärkeyttä. Sähköinen asiointi mahdollistaa nykyistä sujuvamman ja nopeamman rekisteröinnin.
Valiokunnan asiantuntijalausunnossa on pidetty velvoittavaan sähköiseen asiointiin siirtymiselle ehdotettua noin kolmen vuoden siirtymäaikaa poikkeuksellisen pitkänä. Rekisteritietojen laadun varmistamisen ohella velvoittava sähköinen asiointi on keskeinen keino parantaa yritysturvallisuutta ja ehkäistä väärinkäytöksiä, minkä vuoksi siirtymäaikaa tulisi lausunnonantajan mukaan lyhentää enintään noin kahteen vuoteen. Asiantuntijalausunnossa todetun mukaisesti yritysturvallisuus sinällään puoltaisi nopeampaa siirtymistä velvoittavaan sähköiseen asiointiin. Suunniteltua voimaantuloajankohtaa on perusteltu erityisesti tietotekniikkaan liittyvillä järjestelmämuutostarpeilla sekä sillä, että ilmoitusvelvollisille on varattava riittävä aika omaksua uusi menettely.
Talousvaliokunta on jo aiemmin kaupparekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä (TaVM 32/2021 vp — HE 151/2021 vp) todennut pitävänsä julkisen hallinnon palvelujen sähköistämistä tärkeänä. Talousvaliokunta on tuolloin myös muistuttanut, että digitaalisuuskehityksen myönteisistä puolista huolimatta on pidettävä esillä, että yhteiskuntaa ei voida kehittää yksinomaan teknologisessa kehityksessä helposti mukana pysyvien ihmisten ehdoilla ja että viranomaisasioinnin tulee olla kansalaisten ulottuvissa edelleen myös muita kuin digitaalisia välineitä käyttäen.
Hallinnolliset seuraamukset
Ehdotetun kaupparekisterilain 4 luku sisältää säännökset valvonnasta ja hallinnollisista seuraamuksista. Rekisteriviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle ehdotetaan säädettäväksi oikeus määrätä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä hallinnollinen seuraamusmaksu eli kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu ja tilinpäätöksen myöhästymismaksu.
Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu
Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu määrätään, jos ilmoitusvelvollinen jättää kehotuksesta huolimatta korjaamatta rekisteritiedoissa olevan puutteen tai virheen tai ei tarkista tietojen ajantasaisuutta. Muiden kuin vuotuisten velvollisuuksien laiminlyönnin osalta voidaan määrätä uusi korotettu laiminlyöntimaksu, jos ilmoitusvelvollinen ei ole korjannut laiminlyöntiä uudesta kehotuksesta huolimatta.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota ehdotetun 24 §:n 6 momentin säännökseen laiminlyöntimaksun määräämisestä uudelleen tilanteessa, jossa ilmoitusvelvollinen ei ole korjannut laiminlyöntiä rekisteriviranomaisen uuden kehotuksen jälkeen. Säännöksestä ja sen perusteluista välittyy perustuslakivaliokunnan mukaan jossakin määrin ristiriitainen kuva laiminlyöntimaksun määräämisen tarkoituksesta. Yhtäältä kyse vaikuttaa olevan lainvastaisesta teosta määrättävästä rangaistusluonteisesta taloudellisesta seuraamuksesta, toisaalta sääntelyssä on piirteitä myös viranomaisen antaman kehotuksen tehostamisesta taloudellisella seuraamuksella. Hallinto-oikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna, että kehotuksen tehostamisessa turvauduttaisiin hallinnon yleislainsäädännössä säänneltyyn uhkasakkomenettelyyn. Perustuslakivaliokunta katsoo, että talousvaliokunnan tulee vielä arvioida ehdotettua sääntelyä tältä kannalta. Myös valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on ehdotettu uhkasakkomenettelyn laajentamista koskemaan kaupparekisteri-ilmoittamiseen liittyviä laiminlyöntejä nykyistä laajemmin.
Saadun selvityksen mukaan asiaa on selvitetty jo valmisteluvaiheessa. Hallituksen esityksessä on todettu, että uhkasakon asettaminen sopii yksittäisten valvontatoimenpiteiden keinoksi, mutta ei massaluonteiseen valvontaan. Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että uhkasakkomenettely on raskas ja massamenettelyyn soveltumaton, eikä sen laajentamista ole sen vuoksi päädytty esittämään.
Rekisterikäytännössä uhkasakkomenettelyä on pääsääntöisesti käytetty tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollisen liikevaihto on yli 5 miljoonaa euroa, tai kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä yrityksestä tai julkisesta osakeyhtiöstä. Pääsääntöisesti tilinpäätöksen ilmoittamisen laiminlyöntiin on sovellettu osakeyhtiölain tai osuuskuntalain säännöksiä viranomaisaloitteisesta yrityksen rekisteristä poistamisesta tai selvitystilaan määräämisestä.
Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä on kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksun yhteydessä käytetty termiä "päävelvoite" viitaten siihen ilmoitukseen, jonka antamisen ilmoitusvelvollinen on laiminlyönyt. Vaikka myös uhkasakkolaissa käytetään päävelvoite-termiä, on nyt tarkasteltavassa esityksessä lähdetty siitä, että kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu on rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamusmaksu, joka perustuu kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntiin.
Talousvaliokunta katsoo, että uhkasakkomenettelyn soveltamisalaa ei ole syytä tässä vaiheessa laajentaa. Asiaa tulee tarkastella uudestaan, jos hallinnollisilla seuraamusmaksuilla ei saavuteta riittävää vaikutusta kaupparekisteriin liittyvien toimintavelvoitteiden täyttämiseksi.
Tilinpäätöksen myöhästymismaksu
Tilinpäätöksen myöhästymismaksua sovelletaan osakeyhtiöön, osuuskuntaan, eurooppayhtiöön ja eurooppaosuuskuntaan. Myöhästymismaksu määrätään, jos ilmoitusvelvollinen ei ole ilmoittanut tilinpäätöstä ja toimintakertomusta rekisteröitäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Maksun määrä riippuu myöhästymisen kestosta.
Tilinpäätöksen myöhästymismaksua koskevan 25 §:n 6 momentin mukaan myöhästymismaksu voidaan määrätä varaamatta ilmoitusvelvolliselle tilaisuutta selvityksen antamiseen, jos rekisteriviranomainen on muistuttanut tilinpäätöksen rekisteröimistä koskevasta velvollisuudesta sekä laiminlyöntiin liittyvästä myöhästymismaksusta tilikauden päättymisen jälkeen mutta ennen 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan kuulemisvelvollisuuden pääsääntöisyydestä poikkeaminen tässä yhteydessä verraten vähäisenä pidettävän myöhästymismaksun määräämismenettelyssä ei vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. Perustuslain 21 §:stä johtuvista syistä sääntelyä on kuitenkin syytä muuttaa esimerkiksi niin, että ilmoitusvelvolliselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen muuttamista perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.
Selvitystilaan määräämisen ja rekisteristä poistamisen laajentaminen koskemaan tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen laiminlyöntiä
Esityksen mukaan ilmoitusvelvollinen, johon sovelletaan osakeyhtiölakia tai osuuskuntalakia, voidaan määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi kaupparekisteristä tosiasiallisia edunsaajia koskevan ilmoituksen laiminlyönnistä. Muutamissa valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on katsottu, että tällainen menettely on epäsuhteinen, ja ehdotettu muiden seuraamusvaihtoehtojen tarkastelua. Toisaalta on pidetty tärkeänä varmistaa kauppa- ja muiden kantarekistereiden tietojen vastaavuus ja riittävyys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017, rahanpesulaki) asiakkaan tuntemista ja tosiasiallisia edunsaajia koskeviin vaatimuksiin nähden.
Edunsaajatiedot liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, josta edunsaajatietojen rekisteröimistä lukuun ottamatta säädetään tarkemmin rahanpesulaissa. Myös tosiasiallisen edunsaajan määritelmä sisältyy rahanpesulakiin. Edunsaajatiedot poikkeavat luonteeltaan huomattavasti muista kaupparekisteriin rekisteröidyistä tiedoista.
Saadun selvityksen mukaan The Financial Action Task Force (FATF) on vuoden 2019 maaraportissaan samoin kuin Global Forum vuoden 2022 raportissaan katsonut nykyiset keinot edunsaajarekisterin luotettavuuden varmistamiseksi riittämättömiksi. Edunsaajarekisterin luotettavuuden parantamiseen hallituksen esityksessä tähtäävät tietojen tarkistamisvelvollisuus, tietyt merkinnät edunsaajarekisteriin esimerkiksi tietoihin liittyvästä laiminlyönnistä, seuraamusmaksut sekä nyt käsiteltävänä oleva selvitystilaan määrääminen tai rekisteristä poisto.
Edunsaajantietoja on pidettävä erityisen merkityksellisinä tietoina ottaen huomioon se vakava rikollisuus, jonka estämiseen tällaisten tietojen kerääminen liittyy. Tietoja on siten pidettävä yhtä merkityksellisenä kuin tilinpäätöstietoja, joten talousvaliokunta pitää perusteltuna, että laiminlyönteihin sovelletaan viranomaisaloitteista selvitysmenettelyyn määräämistä ja rekisteristä poistamista koskevia säännöksiä.
Kaupparekisteri-ilmoituksen laiminlyöntimaksu on hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitettu ensisijaiseksi keinoksi laiminlyöntien korjaamiseksi, ja rekisteristä poistaminen tulee kyseeseen vasta, jos laiminlyöntimaksun määräämisestä huolimatta ilmoitusvelvollinen ei anna edunsaajailmoitusta. Talousvaliokunta kannattaa hallituksen esityksessä ilmaistua pääsääntöä laiminlyöntimaksun ensisijaisuudesta.
Laiminlyöntimaksun ensisijaisuuden pääperiaatteesta on kuitenkin esitetty käytännössä poikettavaksi, koska teknisen toteutuksen edellyttämästä siirtymäajasta johtuen lain voimaantulosäännöksen mukaan laiminlyöntimaksuja ei määrätä ennen vuotta 2025. Ratkaisua on perusteltu sillä, ettei kyse ole uudesta velvollisuudesta vaan tiedoista, jotka vanhojen yritysten olisi tullut antaa yli 2,5 vuotta sitten. Lisäksi on pidetty erittäin tärkeänä, että edunsaajatietojen ajantasaisuus ja luotettavuus saataisiin mahdollisimman nopeasti kuntoon ottaen huomioon myös rahanpesudirektiivin vaatimukset ja edellä mainituissa raporteissa lausuttu. Talousvaliokunta pitää siirtymäkautta koskevaa ratkaisua tarkoituksenmukaisena ja korostaa uuteen lainsäädäntöön liittyvän tiedottamisen tärkeyttä.
Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esitys sisältää kaupparekisteriin rekisteröitävien ilmoitusvelvollisten osalta merkittäviä parannusehdotuksia liittyen rahanpesulain mukaisten tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintiin ja valvontaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisia rahanpesuliitännäisiä muutostarpeita, kuten esimerkiksi asiantuntijalausunnossa esille nostettu ongelma y-tunnuksen saamisen suhteen, arvioidaan erikseen.
Elinkeinotoimintalaki
Elinkeinotoimintalaissa säädetään elinkeinonharjoittajan oikeudesta harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa. Talousvaliokunta toteaa, että säännökset elinkeinotoiminnan harjoittamiseen oikeutetuista luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä vastaavat sisällöltään vähäisin tarkistuksin voimassa olevan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain säännöksiä.
Lupasääntelyn täsmentämistarve
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että elinkeinotoimintalain 3 §:ään ehdotettu sääntely on pääosin sopusoinnussa valiokunnan elinkeinojen luvanvaraisuutta koskevan käytännön kanssa. Valiokunta on kiinnittänyt kuitenkin huomiota luvan myöntämisedellytyksiin. Luvanvaraisuuden taustalla on pyrkimys huolehtia siitä, että elinkeinonharjoittaja on tavoitettavissa esimerkiksi häneen kohdistuvien velvollisuuksien täyttämiseksi. Perustuslakivaliokunta pitää esitettyä perustetta asianmukaisena perusoikeusjärjestelmän kannalta. Sääntelyn hyväksyttävä tarkoitus ei kuitenkaan käy hyvin ilmi säännöksen sanamuodosta, joten perustuslakivaliokunta katsoo, että talousvaliokunnan on syytä täsmentää ja selkeyttää säännöstä.
Talousvaliokunta toteaa, että ehdotetun elinkeinotoimintalain 3 §:n 3 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen on myönnettävä lupa, jos se ei vaaranna elinkeinonharjoittajan tavoitettavuutta tämän velvollisuuksien täyttämiseksi. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa säännöstä, mutta hallituksen esityksen mukaan ehdotuksen tarkoituksena ei ole muuttaa Euroopan talousalueen ulkopuolisia elinkeinonharjoittajia koskevaa Patentti- ja rekisterihallituksen vakiintunutta lupakäytäntöä. Luonnollisten henkilöiden osalta tavoitettavuutta on arvioitu henkilön asuinmaan mukaan Luganon sopimuksen tai mahdollisen muun vastaavan sopimuksen perusteella, jonka voidaan arvioida varmistavan sen, että henkilö on tosiasiassa tavoitettavissa. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeille on myönnetty lupia, jos pääliike on asianmukaisesti rekisteröity kotimaassaan. Luvanvaraisuuden taustalla on siten pyrkimys huolehtia siitä, että elinkeinonharjoittaja on tavoitettavissa esimerkiksi häneen kohdistuvien velvollisuuksien täyttämiseksi. Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta.
Vähimmäisikää koskeva vaatimus
Elinkeinotoimintaa saa elinkeinotoimintalakia koskevan ehdotuksen 4 §:n mukaan ammattimaisesti harjoittaa täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Viisitoista vuotta täyttänyt alaikäinen saa kuitenkin edunvalvojan suostumuksella harjoittaa ammattimaisesti elinkeinotoimintaa. Voimassa olevassa laissa elinkeinon harjoittamiselle ei ole säädetty ikärajaa. Ehdotuksessa vähimmäisikää koskevan vaatimuksen tarkoituksena on suojata alaikäisiä niiltä taloudellisilta velvoitteilta ja vastuilta, jotka liittyvät elinkeinotoiminnan harjoittamiseen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sääntelylle erilaisesta kohtelusta iän perusteella on esitetty perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita. Perustuslakivaliokunta on pitänyt kuitenkin tarpeellisena, että talousvaliokunta vielä tarkastelee ehdotetun sääntelyn mahdollisia vaikutuksia alaikäisten harjoittamaan elinkeinotoimintaan.
Hallituksen esityksen perusteluissa (s.155—157) on tuotu esiin näkökohtia, joiden perusteella nyt säädettävään ikärajaan on päädytty. Kaupparekisteriin merkitsemisen on katsottava tarkoittavan aikomusta ammattimaisen elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, joten jatkossa alle 15-vuotiaita ei merkitä kaupparekisteriin edes edunvalvojan suostumuksella. Elinkeinotoimintalain voimaan tullessa kaupparekisteriin merkittyjä alle 15-vuotiaita ei kuitenkaan poisteta rekisteristä.
Talousvaliokunta toteaa, että muutoksella ei ole vaikutusta pienimuotoiseen, esimerkiksi kesätyötyyppiseen itsensä työllistämiseen, jota ei ole pidettävä ammattimaisena elinkeinotoimintana. Muutoksella ei myöskään ole vaikutusta esimerkiksi 4H-yrittäjyyteen alle viisitoistavuotiaiden osalta, koska toiminta on luonteeltaan yritystoimintaan tutustumista, eikä edellytä kaupparekisteriin rekisteröitymistä.
Lainsäädännön voimaantulon aikataulu
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lait on sähköistä asiointia koskevia säännöksiä lukuun ottamatta suunniteltu tulevaksi voimaan 1.6.2023. Lainsäädännön yhteensovittamisen vuoksi on tärkeää, että käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvä 7. laki tulee voimaan ennen kuin hallituksen esitykseen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (TyVM 25/2022 vp — HE 175/2022 vp) sisältyvä kumoamislaki tulee voimaan.