Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Esityksen tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa. 

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutettuna ja lisäksi kahden lausuman hyväksymistä seuraavin huomautuksin. 

Talousvaliokunta on ottanut kantaa koronapandemian johdosta säädettyihin yritystukiin lukuisten aikaisempien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä (muun muassa TaVM 18/2021 vp — HE 97/2021 vp, TaVM 15/2021 vp — HE 79/2021 vp ja TaVM 7/2021 vp — HE 38/2021 vp), viimeksi joulukuussa 2021 (TaVM 33/2021 vp — HE 207/2021 vp). 

Talousvaliokunta on katsonut, että normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailunedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia ja sen johdosta säädetyt rajoitukset ovat kuitenkin kohdelleet elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronaepidemiasta ja sen rajoitustoimista aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen. Tätä tulee arvioida sekä toimialojen sisäisesti että eri alojen yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta.   

Talousvaliokunta on jo aiemmin tähdentänyt, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on se, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamatta heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisessa tilanteessa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä.  

Kustannustuki olisi soveltamisalaltaan edelleen tarkoitettu ensisijaisesti lain liitteessä mainituilla toimialoilla toimiville matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Lisäksi sitä voitaisiin myöntää, mikäli yritykseen on kohdistettu julkisoikeudellinen koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai mikäli julkisoikeudellinen rajoitus on kohdistettu tukea hakevan yrityksen merkittävään asiakaskuntaan. Lievemmät rajoituskeinot, kuten viranomaisten suositukset, eivät olisi riittävä peruste tuen saamiseksi. Kustannustuen on tarkoitus kohdistua nykyisellään vain julkisoikeudellisista rajoituksista kärsiviin toimialoihin ja yrityksiin. Kyseessä ei siten olisi enää niin sanottu yleinen kustannustuki, jolla tuettaisiin koronapandemian aiheuttamia yleisiä liiketoiminnan vaikeuksia yrityksille. 

Tuen myöntämisen edellytyksenä pidettävää liikevaihdon aleneman vaatimusta laskettaisiin siten, että liikevaihdon aleneman tulisi olla yli 25 prosenttia aiemman kustannustukisääntelyn mukaisen 30 prosentin sijaan. Tuen myöntämisen edellytykset pysyisivät pääosin ennallaan. 

Tuen harkinnanvaraisessa myöntämisessä toimialakriteeristön ulkopuolisille yrityksille korostuu sovellettavan kriteeristön yksiselitteisyys ja selkeys. Viranomaisten asettamien sulkemismääräysten ja kustannustuen suunnitellun tukikauden ajoittuessa käytännössä samalle ajalle useat yritykset tulevat todennäköisesti hakemaan sekä sulkemiskorvausta että kustannustukea. Tukimuodot ovat osin päällekkäisiä, mutta sääntelyssä tukien yhteensovittaminen on tärkeää tarkoituksenmukaisella tavalla.  

Sulkemiskorvauksen lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin kustannustuen. Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuneet sulkemis- ja rajoitusmääräykset ovat merkinneet tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntelyllä on puututtu elinkeinonharjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettuun omaisuuden suojaan.  

Sulkemismääräysten taustalla on ollut hyvin painavia perusoikeuksiin kiinnittyviä perusteita. Perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 6/2021 vp — HE 22/2021 vp) terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen koronavirusepidemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painava peruste, jolla on yhteys perustuslain 7 §:n 1 momentin julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaisen oikeus elämään ja turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä (perustuslain 19 §:n 3 momentti). Tällainen peruste oikeuttaa perustuslakivaliokunnan mukaan poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia.  Ottaen huomioon rajoitussääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys perustuslakivaliokunta on pitänyt (PeVL 7/2020 vp — HE 25/2020 vp) välttämättömänä, että kohtuullisesta kompensoimisesta ja vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille säädetään lailla.  

Yleisötilaisuuksien kiellon johdosta maksettava korvaus määräytyisi aiheutuneiden kulujen perusteella. Korvauksen määräytymisperuste vastaa laissa 435/2021 säädettyjä tapahtumatakuukorvausten korvausperiaatteita.  

Jälkikäteen myönnettävänä tukimuotona sulkemiskorvaus ei mahdollista tapahtuman järjestämiseen osallistuvien alihankkijoiden ennakollista ilmoittamista, eikä Valtiokonttorilla ole mahdollisuuksia varmistua siitä, onko alihankkija todellisuudessa osallistunut kielletyn yleisötilaisuuden järjestämiseen taikka saanut tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista korvauksen jo tapahtuman pääjärjestäjältä.  

Laissa 435/2021 yleisötilaisuudeksi luokiteltavalta tapahtumalta edellytettiin vähintään 200 henkilön osallistujamäärää. Sulkemiskorvauksen piiriin pääsevät nyt huomattavasti pienemmätkin yleisötilaisuudet (vähintään 50 henkilöä). Kaikkein pienimpiä yleisötilaisuuksia ja tilaisuuksien järjestämiseen osallistuvia alihankkijoita voidaan tukea sulkemiskorvausta vastaavalta ajalta myönnettävällä kustannustuella.  

Sulkemiskorvausta ei myönnetä yrityksille, joilla ei ole ollut lainkaan liikevaihtoa ja siten sulkemisen kohteena olevaa liiketoimintaa välittömästi sulkemismääräyksiä edeltävänä ajankohtana. Näissä tilanteissa yrityksellä on mahdollisuus hakea vastaavalta ajalta kustannustukea.  

Sulkemiskorvaus ei koske siirrettyjä tapahtumia. Esityksen perusteella jää epäselväksi, millaisissa tilanteissa tapahtuma katsotaan siirretyksi sen peruuntumisen sijaan. Monet yleisötilaisuuksia järjestävät toimijat järjestävät tilaisuuksia säännöllisesti joko ympärivuotisesti tai tiettyjen esityskausien aikana. Tällöin voi olla tulkinnanvaraista, onko kyse tilaisuuden peruuttamisesta vai siirtämisestä. Tapahtuman siirtäminen ajankohtaan, jolloin rajoitukset eivät enää ole voimassa, merkitsee tällaisissa tapauksissa yleensä sitä, että jokin toinen tapahtuma jää vastaavasti järjestämättä. 

Eduskunnan sivistysvaliokunta (SiVL 2/2022 vp) ja liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 4/2022 vp) ovat antaneet talousvaliokunnalle lausuntonsa. Sivistysvaliokunta on oman toimialansa mukaisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että tapahtuma-alan rajoituksissa tulee jatkossa käyttää painavampaa harkintaa ottaen huomioon toimialan erityispiirteet ja moninaisuus. Sivistysvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeänä, että tapahtuma-alan elpymistä tuetaan jatkossa myös muilla tukimuodoilla, kuten tapahtumatakuulla. Toimijoita auttaa uskottava näkymä kannattavan liiketoiminnan käynnistämisestä ja jatkuvuudesta.  

Liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan korostanut liikennealan toimijoiden näkymän epävarmuuden jatkumista ja pitänyt tärkeänä, että liikennealan toimijat kuuluvat esityksen mukaisesti lain soveltamisalan piiriin. Liikenne- ja viestintävaliokunta on erityisesti tuonut esille, että toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden yrittäjien osalta palkkakustannukset määräytyvät YEL-työtulon mukaisesti, joten heidän osaltaan palkan tosiasiallinen nostaminen tai nostamatta jättäminen ei vaikuta kustannustukeen; liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemyksen mukaan yhtiömuodosta riippumatta yrittäjän palkkakustannus olisi perusteltua huomioida YEL-tulon mukaisena. Liikenne- ja viestintävaliokunta on katsonut, että näitä näkökohtia on toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tarpeen tarkastella ainakin mahdollisissa myöhemmissä asiaa koskevissa lainvalmisteluhankkeissa, jos tukea joudutaan tilanteen pitkittyessä jatkamaan. 

Matkailuala lienee eräs niistä toimialoista, joilla korostuu eri valtioiden yrityksilleen myöntämien tukien merkitys — ja samalla myös korostuvat erot tuki-intensiteetissä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat tukeneet yrityksiään varsin erilaisin tavoin. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että yrittämiseen ja toimeentuloon kohdistuvien julkisten panostusten kansainvälinen vertailu ei ole ongelmatonta. Kansallisissa lainsäädännöissä on jo normaaliolosuhteissakin hyvin erilaiset kilpailun lähtökohdat.  

Saadun selvityksen mukaan matkailutoimialalla ei ole ollut todennettavissa toiminnan merkittävää elpymistä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Syksyn 2021 aikana monet tekijät rajoittivat niin suomalaisten ulkomaanmatkustusta kuin matkustajien maahantuloa Suomeen. Yhä edelleen helmikuussa 2022 on voimassa EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta Suomeen saapuvia matkustajia koskevia rajoituksia. Vaihtelevat rajoitukset ja epävarmuus ovat edelleen pidäkkeenä matkustuspäätösten tekemiselle.  

Talousvaliokunnan saama asiantuntijaselvitys on ollut jakautunutta nyt ehdotetun tuen tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Kuulemisessa on esitetty, että pandemian johdosta myönnetyt tuet (nyt ehdotettu lainsäädäntö mukaan lukien) ovat olleet niukkoja sekä määrällisesti että tukikelpoisten toimintojen määrittelyn suhteen, erityisesti kansainvälisessä vertailussa mutta myös absoluuttisesti. Toisaalta valiokunta on saanut selvitystä, jonka mukaan pandemian alkuvaiheen likviditeettikriisin myötä uhanneen konkurssiaallon torjumisen jälkeen kustannustuen kaltaisten instrumenttien vaikutus on ollut vähäinen tai jopa negatiivinen. 

Talousvaliokunta katsoo, että yli kaksi vuotta jatkuneesta pandemiasta on tullut osa yritysten liiketoimintaympäristöä. Siten laajojen ja yleisten tukien perusteet vähenevät. Taudin leviämisen estämiseksi on kuitenkin yhä voimassa kohdennettuja rajoituksia, jotka tosiasiallisesti kaventavat elinkeinovapautta. Oikeudenmukaisuussyistä elinkeinovapauden rajoittamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen on säilynyt keskeisenä perusteena suorien tukien jatkamiselle. 

Tuki-instrumenttien yhä uudelleen toistuvat jatko-osat voivat johtaa siihen, että ne alkavat tuottaa ei-toivottuja käyttäytymisvaikutuksia, mikä voi hidastaa yritysten sopeutumista ja työntekijöiden ja muiden tuotannontekijöiden uudelleensijoittumista. Jatkossa tulee tarkastella, pystyttäisiinkö tukien tavoitteita saavuttamaan ottamalla rinnalle julkiselle taloudelle kevyempiä ja tuen saajan omaa aktiivisuutta painottavia keinoja. Talousvaliokunta toteaa, että käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen osalta sillä ei ole ollut kunnollista mahdollisuutta arvioida sitä, onko ehdotettu tukilainsäädäntö paras mahdollinen tapa elinkeinojen tukemiseen vallitsevissa olosuhteissa ja ottaen huomioon erilaiset yritystoiminnan tukemisen muodot. (Lausumaehdotus)  

Valiokunta muistuttaa, että Helsinki GSE:n Tilannehuone perustettiin tukemaan koronatilanteeseen liittyvää julkisen sektorin valmistelua. Koronatilanteen edelleen pitkittyessä Tilannehuoneen toimintaa päätettiin jatkaa vuoden 2021 loppuun. Datahuonepilotille ei ole kuitenkaan kohdistettu jatkoresursointia, mikä on johtanut Tilannehuoneen alasajoon ja reaaliaikaisen datan hyödyntämisen keskeytymiseen vuoden 2021 lopussa. Näin ollen Tilannehuoneen palvelut, joita pystyttiin hyödyntämään korona-ajan päätöksenteossa, eivät ole enää käytössä. Talousvaliokunta pitää tätä erittäin valitettavana: nyt käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa olisi ajantasainen tieto taloudesta ollut erityisen hyödyllistä. Tuki-instrumentin laaja-alainen tarkoituksenmukaisuusarviointi edellyttäisi kokonaiskuvaa yritysten ulottuvilla olleista tai edelleen olevista tuista. 

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että Tilannehuoneen toiminnan jatkuvuus turvataan mahdollisimman pikaisesti. (Lausumaehdotus) Mikäli päätös datahuonepilotin käynnistämisestä tehtäisiin nopeasti, voitaisiin Tilannehuoneelle rakennettua infrastruktuuria vielä hyödyntää. Datahuonepilotti antaisi myös hyvän pohjan pysyvämmän institutionaalisen rakenteen selvitystyölle. 

Valtioneuvosto antoi käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 10.2.2022. Ehdotettu laki on esityksen perustelujen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.3.2022, kuitenkin siten, että kytkös lisätalousarviomenettelyyn edellyttää mietintövaliokunnan saavan työnsä valmiiksi 21.2.2022. Talousvaliokunta pitää perusteltuna pyrkimystä lain pikaiseen voimaantuloon ja tukien maksatuksen käynnistymiseen. Nyt esityksen antamisen ja suunnitellun voimaantulon väliin jää kuitenkin huomattavan lyhyt aika. Lisäksi ehdotettua sääntelyä oli tarpeen korjata valiokuntavaiheessa. Lyhyet määräajat ovat kohtuuttomia erityisesti valiokunnan asiantuntijoiden kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tarve turvautua ehdotetun kaltaiseen lainsäädäntöön on ollut tiedossa jo pitkään.   

Talousvaliokunta toistaa huomautuksensa siitä, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (ks. myös PeVL 14/2020 vp, s. 7, PeVL 15/2018 vp, s. 60). Valiokunnan tehtävän asianmukainen toteuttaminen vaarantuu, jos hallituksen esitysten eduskuntakäsittelylle ei varata riittävää ja kohtuullista aikaa.