Valtioneuvoston kirjelmä (U 69/2018 vp) eduskunnalle käsittelee ehdotuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021—2027 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta.
Tulevaisuusvaliokunta käsittelee vain komission ehdotusta Digitaalinen Eurooppa-ohjelman perustamisesta ja keskittyy lausunnossaan:
- ihmislähtöiseen Eurooppaan,
- teknologian kehitykseen,
- osaamiseen,
- kyberturvallisuuteen sekä
- Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja uuden teknologian kehittämiseen liittyvin eettisiin kysymyksiin.
Ihmislähtöinen Eurooppa.
Tulevaisuusvaliokunnalle esitetyissä asiantuntijalausunnoissa on todettu, että vaikka digitalisaatio on globaali trendi, voi sitä kehittää hyvin erilaisilla arvoilla ja päämäärillä. Näitä eroja on toisinaan kuvattu kolmena erilaisena tienä: Kiinan valtiojohtoisena, USA:n yritysvetoisena ja EU:n ihmislähtöisenä tienä. Vaikka edellä esitetty jaottelu yksinkertaistaa tilannetta, voidaan kuitenkin perustellusti sanoa, että EU:lla on yhteiskunnan turvallisuuden, tasa-arvon, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen näkökulmasta vahvaa arvojohtajuutta ja edelläkävijyyttä.
Tulevaisuusvaliokunta kannattaa EU:n ihmis- ja kansalaislähtöistä toimintamallia. Toimintamallin haasteena voi kuitenkin olla taloudellinen kilpailukyky, joka tulisi siksi avata paremmin Digitaalinen Eurooppa-ohjelmassa. Kansalaiset ovat erityisesti EU:n toimintamallissa vahva resurssi, mutta tämä vahvuus on myös osattava hyödyntää. Kaikki Digitaalinen Eurooppa -ohjelman pilarit on tulevaisuusvaliokunnan mielestä siksi analysoitava ja kehitettävä ihmis- ja kansalaislähtöisyyden näkökulmasta, jotta EU voisi luoda juuri tähän lähestymistapaan pohjautuvaa edelläkävijyyttä ja kilpailukykyä. Teknologian kehitys.
Tulevaisuusvaliokunnan Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportissa (TUVJ 1/2018) on tarkasteltu sataa uutta teknologiaa ja niihin liittyviä tuhansia sovelluksia, jotka ovat kuitenkin vain radikaalein huippu kaikesta siitä, mitä on tapahtumassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Nämä teknologiat eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan käynnissä olevan laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen teknologisen murroksen osia.
Tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että digitalisaation hyödyt ja edelläkävijyys syntyvät uusien teknologioiden laaja-alaisesta käyttöönotosta sekä niiden lukuisten liittymäpintojen hyödyntämisestä. Tärkeätä on huomata myös digitalisaation ja bioteknologian rajapinnat, kuten esimerkiksi ruoan tulostus, veden ja ruoan valmistus sähköllä ilmasta, fotoniikka, bioinformatiikka, geeniteknologia (esimerkiksi geeniterapia ja solutehtaat) sekä bioreaktorit ja -sensorit. Osaaminen.
Osaamisen suuri merkitys työn ja teknologian murroksen hallinnassa on tullut vahvasti esille valtioneuvoston tulevaisuusselonteoissa sekä myös eduskunnan tulevaisuusmietinnössä (TuVM 2/2017 vp — VNS 6/2017 vp). Suomella on tarve kokonaisvaltaiseen oppimis- ja koulutusjärjestelmän uudistamiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön asti. Tarvitsemme elinikäistä, joustavaa ja yksilöllistä oppimista.
Tulevaisuusvaliokunta huomautti lausunnossaan EU-komission Tekoäly Euroopassa -tiedonannosta (TuVL 5/2018 vp — E 38/2018 vp): "Ihmis- ja tarvelähtöisen digitalisaation näkökulmasta olisi erityisen tärkeää lisätä kansalaisten osaamista ja ymmärrystä tekoälyn kanssa työskentelystä ja toimimisesta, sen mahdollisuuksista, rajoituksista ja tekoälyavusteisen toiminnan eettisistä ulottuvuuksista. Tämä toimintamalli auttaisi myös digisyrjäytymisen ehkäisemisessä ja loisi vakaan perustan EU:n ihmis- ja tarvelähtöiselle kilpailukyvylle." Kilpailukyky digitalisaatiossa edellyttää myös vahvaa algoritmiosaamista. Lisäksi EU:n on huomioitava yrityksissä vallitseva digitaalisen liiketoimintaosaamisen puute. Liiketoimintaosaamisen kehittämisessä on huomioitava erityisesti kansalaisten aktiivista osallistumista tukevat hajautetut ja disruptiiviset teknologiat ja toimintamallit. Kyberturvallisuus.
Digitalisoitumisen myötä yhteiskunnasta on tullut uusilla tavoilla teknologiariippuvainen, monimutkainen, turvaton ja haavoittuva. Toisaalta digitalisaatio on samaan aikaan myös monin paikoin lisännyt turvallisuuttamme.
Tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt kyberturvallisuutta, kriittistä infrastruktuuria, ekstremismiä, radikalisoitumista, tiedolla manipulointia, psykologista vaikuttamista, sosiaalista koheesiota sekä Euroopan tulevaisuusnäkymiä lausunnoissaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta (TuVL 6/2016 vp — VNS 6/2016 vp) sekä sisäisen turvallisuuden selonteosta (TuVL 5/2016 vp — VNS 5/2016 vp). Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa lausunnossaan valiokunta korosti, että uhkia voidaan torjua parhaiten kehittämällä valtion strategista viestintää, pitämällä huolta vapaan tiedonvälityksen toimintaedellytyksistä sekä edistämällä kriittistä medialukutaitoa kouluissa ja tiedotusvälineissä”. Tulevaisuusvaliokunta totesi myös: ”Euroopan unionin kestävä tulevaisuus edellyttää EU-kansalaisten osallistamista vahvemmin päätöksentekoon. EU:n vahvistaminen kansalaisyhteiskuntana lisää ihmisten luottamusta viranomaisia ja toisiaan kohtaan ja on edellytys turvallisuudelle ja hyvin toimivalle unionille. Sosiaalinen koheesio, luottamuksen kulttuuri ja demokraattisen oikeusvaltion perusteiden ylläpitäminen ovat keskeisiä edellytyksiä EU:n integraatiokehitykselle.”
Sisäisen turvallisuuden lausunnossa valiokunta totesi vastaavasti, että ”kansalaiset tulee osallistaa entistä paremmin kyberturvallisuuden edistämiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös esineiden internetin tietoturvallisuuteen ja yksilön tietosuojaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuvassa massatiedon keräyksessä.”
Tulevaisuusvaliokunta toteaa, että valiokunnan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman asiantuntijakuulemisissa korostui sama viesti; kysymys kyberturvallisuudesta ei loppujen lopuksi ole teknologinen, vaan paras tapa suojautua uhkilta on lisätä kansalaisten osaamista ja ymmärrystä digitalisaatiosta sekä kriittistä medialukutaitoa. Tämä kansalaisyhteiskuntaa vahvistava näkökulma on tulevaisuusvaliokunnan mielestä otettava huomioon erityisesti EU:n ihmislähtöisessä toimintamallissa. Agenda 2030 ja etiikka.
Eduskunta on todennut mietinnössään (TuVM 1/2017 vp — VNS 1/2017 vp): "Agenda 2030 voi olla aikakautemme merkittävin päätös, joka muuttaa koko ihmiskunnan kehityssuunnan. Päätöksen merkitys riippuu kuitenkin siitä, miten päättäväisesti kansakunnat sitoutuvat toimintaohjelman toteuttamiseen. Siksi Suomen ja myös EU:n edelläkävijyys ja aktiivisuus toimenpiteiden käynnistämisessä ovat merkittävä esimerkki koko maailmalle."
Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelman on oltava politiikkajohdonmukainen Agenda 2030 -tavoitteiden kanssa. Agenda 2030 -tavoitteiden on ohjattava myös teknologiapolitiikkaa. Tulevaisuusvaliokunta on seurannut teknologiamurroksen vaikutusta yhteiskuntaan monissa selvityksissään (esimerkiksi TuVJ 3/2018, TUVJ 2/2018, TUVJ 1/2018, TUVJ 1/2016, TUVJ 5/2014, TUVJ 6/2013, TUVJ 2/2013, TUVJ 9/2011, TUVJ 8/2011, TUVJ 2/2010; TUVJ 1/2010; TUVJ 5/2008).
1700- ja 1800-luvuilla tapahtunut uuden teknologian laajamittainen käyttöönotto (esimerkiksi höyrykone, sähkö, juna, auto ja lennätin) muutti ihmisten arkea ja toimintakulttuureja: liikkumista, ruokailua, asumista, viestintää jne. Uusi teknologia muuttaa edelleen elämäntapojamme ja yhteiskuntamme rakenteita. Ihmiskunnalle syntyy monia uusia kyvykkyyksiä. Tällöin korostuvat kysymykset siitä, mitä meidän pitää tehdä ja mitä emme saa tehdä; mikä on oikein ja mikä väärin.
Tulevaisuusvaliokunta ehdotti lausunnossaan EU-komission Tekoäly Euroopassa -tie-donannosta (TuVL 5/2018 vp — E 38/2018 vp), että "EU:n tekoälyhankkeisiin liitetään aina myös eettinen arviointi sekä selvitys ihmis- ja tarvelähtöisyyden toteutumisesta" . Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että vastaava arviointi tehdään myös Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kaikissa pilareissa. Ihmislähtöisyys merkitsee erityisesti sitä, että digitalisaatiota edistetään kestäviin arvoihin ja tavoitteisiin nojaten. Digitalisaation edistämisessä tulee jatkuvasti huomioida tutkimustieto digitalisaation mahdollisista negatiivista turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. On myös syytä varmistaa digitaalisten ratkaisuiden saatavuus erityisesti niille, joiden on muuten hankalaa osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Vastaavasti digitaalisten keinojen rinnalla tulee säilyttää myös muunlaisia osallistumisen ja yhteiskunnallisen toiminnan tapoja. Juuri eettisten kysymysten esille tuonti ja niiden huomioiminen ratkaisevat sen, millä tiellä EU kulkee.