Perustelut
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia,
ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia, säilöön
otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annettua
lakia sekä vähemmistövaltuutetusta ja
syrjintälautakunnasta annettua lakia. Muutosten tarkoituksena
on saattaa säännökset vastaamaan Schengenin
rajasäännöstöä, paluudirektiiviä ja
EU:n matkustusasiakirjapäätöstä.
Paluudirektiivin täytäntöönpanoa
koskevassa arvioinnissa komissio on katsonut, että Suomi
ei ole pannut direktiiviä kaikilta osin täytäntöön. Vaaditut
muutokset ja lisäykset toteutetaan nyt annettavalla esityksellä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on käsitellyt esitystä oman toimialansa osalta
ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Maasta poistamisen täytäntöönpanon
valvonta
Maassa laittomasti oleskelevan henkilön on poistuttava
maasta. Ellei henkilö poistu vapaaehtoisesti, poliisi tai
rajatarkastusviranomainen panee palauttamisen täytäntöön
käyttäen soveltuvia turvaamistoimia ja saattamalla.
Maasta poistamisen täytäntöönpanoa
valvotaan Suomessa poliisin oman raportoinnin ja sisäisen
laillisuusvalvonnan avulla sekä kanteluilla. Komission
arvion mukaan Suomen valvontajärjestelmä ei täytä paluudirektiivin
vaatimuksia ja edellyttää, että valvonta
saatetaan direktiivissä säännellyllä tavalla
riippumattoman ulkopuolisen valvonnan piiriin.
Valiokunta pitää riippumattoman ja tehokkaan
palautusten täytäntöönpanon
valvonnan järjestämistä erittäin
tärkeänä ja tarpeellisena ja katsoo,
että tehokas valvonta lisää toiminnan
läpinäkyvyyttä ja vahvistaa siten sekä palautettavien
henkilöiden että heidän saattajiensa
oikeusturvaa. Valiokunta huomauttaa, että myös
kansainväliset ja eurooppalaiset ihmisoikeuselimet ovat
esittäneet Suomelle suosituksia järjestää palautusten
täytäntöönpanon riittävä valvonta.
Esityksessä maasta poistamisen täytäntöönpanon
valvontatehtävä osoitetaan vähemmistövaltuutetulle.
Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on
valvoa maasta poistamisen täytäntöönpanoa sen
kaikissa vaiheissa.
Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön
yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton virasto,
jonka tehtävänä on edistää ulkomaalaisten
asemaa Suomessa sekä puuttua syrjintään.
Lisäksi vähemmistövaltuutettu toimii
kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Valiokunta kannattaa valvonnan
osoittamista vähemmistövaltuutetun tehtäväksi,
mutta pitää valvovan viranomaisen riippumattoman
aseman kannalta jossakin määrin ongelmallisena
sitä, että vähemmistövaltuutettu
kuuluu hallinnollisesti samaan ministeriöön kuin
valvottavat tahot. Valiokunta korostaa valvovan viranomaisen riippumattoman
aseman tärkeyttä.
Vähemmistövaltuutetulle ei osoiteta esityksessä lisäresursseja
valvontatehtävän hoitamiseksi. Perustelujen mukaan
valvonnan vaatimat voimavarat arvioidaan ja ratkaistaan, kun on päätetty
toiminnan yksityiskohdat ja valvonnan käynnistämisajankohta.
Vähemmistövaltuutettu on arvioinut valiokunnalle
antamassaan lausunnossa, että valvontatehtävän
asianmukainen ja tehokas hoitaminen vaatii yhden henkilön
vuosittaisen työpanoksen. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että vähemmistövaltuutetulla on valvontatoimintaa
varten riittävät resurssit.
Valvonta kohdistuu perustelujen mukaan palauttamisen kaikkiin
osiin tai sen yksittäisiin vaiheisiin, kuten esimerkiksi
matkaan säilöönottoyksiköstä lentokentälle.
Valvonnan keskiössä arvioidaan olevan Suomesta
saattaen poistettavat henkilöt, mutta valvonta voidaan
kohdistaa myös esimerkiksi vapaaehtoiseen paluuseen. Valiokunta
huomauttaa, että perusteluissa valvontatehtävä kuvataan
hyvin yleisellä tasolla, mikä saattaa käytännössä aiheuttaa
epätietoisuutta valvovan viranomaisen oikeuksista ja toimivallan
rajoista. Esimerkiksi valvontatehtävän päättymisvaiheen
määrittely kohdevaltiossa jää avoimeksi
samoin valvovan viranomaisen mahdollisuudet ja oikeudet seurata
poistettavan henkilön terveydentilaa palautuksen aikana.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että valvontatehtävä ja sitä hoitavan
viranomaisen oikeudet ja toimivaltuudet määritellään
laissa tai sen perusteluissa viranomaisen sujuvan toiminnan kannalta
riittävän selkeästi.
Valiokunta katsoo, että lapsen oikeuksien ja edun toteutumisen
palautuksien täytäntöönpanoissa
tulee olla valvonnan keskeisenä kohteena.
Tehokkaan valvonnan toteutumisen varmistamiseksi esityksessä ehdotetaan,
että vähemmistövaltuutetulla on oikeus
vierailla säilöönottoyksikössä ja
keskustella luottamuksellisesti säilöön
otettujen ulkomaalaisten kanssa. Valiokunta pitää tätä erittäin
tärkeänä valvonnan onnistumisen kannalta
ja huomauttaa, että vähemmistövaltuutetulla
tulee olla oikeus tavata säilöön otettua
myös poliisivankilassa ja poistamisen yhteydessä käytettävissä tiloissa,
kuten esimerkiksi kuljetuksiin käytettävissä kulkuneuvoissa.
Säilöön ottaminen
Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön,
jos arvioidaan, että hän piileskelemällä tai
muulla tavoin vaikeuttaa maasta poistamistaan. Esityksessä ehdotetaan
pakenemisen vaaran lisäämistä säilöönoton
toteuttamisen perusteeksi.
Komissio edellyttää, että pakenemisen
vaaran arvioinnin tulee perustua laissa säädettyihin objektiivisiin
perusteisiin. Ehdotetun 121 a §:n mukaan pakenemisen vaara
voi olla kyseessä, jos käytetty turvaamistoimi
on osoittautunut riittämättömäksi
tai jos henkilö on vaihtanut asuinpaikkaansa ilmoittamatta
viranomaiselle yhteystietojaan. Arvioinnissa on otettava huomioon henkilön
tilanne kokonaisuudessaan.
Valiokunta pitää pykälän
muotoilua ongelmallisena. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että yhteystietojen ilmoittamatta jättämisessä ei
aina ole kysymys aikomuksesta paeta, vaan se voi johtua esimerkiksi
siitä, että ulkomaalaisella ei ole vakinaista
osoitetta. Myöskään henkilön
tilanteen kokonaisharkinta ei ole valiokunnan käsityksen
mukaan sellainen yleispätevä peruste, jonka perusteella
voidaan yksiselitteisesti arvioida henkilön pakenemisaikomuksia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että saadun
selvityksen mukaan säilöönoton ja muiden
turvaamistoimien käyttö vaihtelee huomattavasti
eri poliisilaitosten välillä sekä poliisin
ja rajavartiolaitoksen välillä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että säilöönottokäytäntöjä valvotaan
ja tarvittaessa toisistaan merkittävästi poikkeaviin menettelyihin
puututaan.
Valiokunta pitää ongelmallisena sitä,
että säilöönoton tilastoinnin
puutteiden vuoksi säilöönottotilanteesta
ei tällä hetkellä ole mahdollista saada
koko maata koskevaa kattavaa kokonaiskuvaa. Erityisen huolestuttavana
valiokunta pitää poliisin tiloissa tapahtuvan
säilöönoton tilastoinnin puutteita. Valiokunta
katsoo, että tilastoinnin kehittäminen on useista
eri syistä välttämätöntä,
ja kiirehtii tilastoinnin kehittämistä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säilöönottoyksiköt
eivät tilan puutteen vuoksi pysty vastaanottamaan kaikkia
säilöön otettuja, vaan osa heistä joutuu
jonottamaan säilöön pääsyä poliisivankiloissa.
Valiokunta korostaa, että säilöön
otetun sijoittamisen poliisivankilaan tulee olla poikkeusmenettely,
ja korostaa, että säilöönottoyksikköihin
tulee varata riittävästi paikkoja.
Lapsen ottaminen säilöön
Säilöön ottamisen edellytyksiä ja
menettelyä sovelletaan myös lapsiin. Säilöön
voidaan ottaa sekä ilman huoltajaa että huoltajan
kanssa maahan tulleita lapsia.
Ilman huoltajaa maahan tulleet säilöön
otetut lapset sijoitetaan Metsälän säilöönottoyksikköön,
eikä heidän sijoittamisensa poliisin pidätystiloihin
ole sallittua. Vuosittain Metsälän säilöönottoyksikössä on
ollut muutama ilman huoltajaa maahan tullut käännyttämispäätöksen
saanut lapsi. Vuonna 2011 heidän keskimääräinen säilöönottoaikansa
oli 20,8 vuorokautta. Perheiden kanssa saapuneita lapsia Metsälässä on
ollut sijoitettuina vuosittain yli kymmenen. Heidän keskimääräinen
säilöönottoaikansa samana vuonna oli
25,1 vuorokautta.
Valiokunta korostaa, että säilöönottoyksikkö ei
ole lapselle sopiva paikka. Lapselle pitkäaikainen oleskelu
suljetussa laitoksessa on tutkitusti erittäin vahingollista,
aiheuttaa psyykkisiä oireita ja haittaa lapsen kehitystä.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sitoutui hallitusohjelmassa
22.6.2011 yksin maahan tulleiden lasten säilöönoton
kieltämiseen ja säilöönoton
vaihtoehtojen kehittämiseen. Sisäasiainministeriön
käynnistämässä säilöönottoa koskevien
säännösten uudistushankkeessa lasten
säilöön ottamista on tarkasteltu hallitusohjelman
kirjausta laajemmin. Tarkoitus on täsmentää myös
huoltajan kanssa maahan tulevien lasten säilöönoton
edellytyksiä.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että lasten sijoittamista säilöönottoyksiköihin
rajataan, ja kiirehtii hallitusohjelmassa sovittua säilöönoton vaihtoehtojen
kehittämistä sekä ilman huoltajaa maahan
tulleiden lasten säilöönoton kieltämistä. Valiokunta
pitää tärkeänä, että perheiden
kanssa säilöön sijoitetuille lapsille
ja heidän perheilleen turvataan säilöönottoyksikössä heille
sopivat muista tiloista eriytetyt tilat.