Perustelut

Rakennusalan verovalvonta tehostuu

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä erittäin tärkeänä askeleena harmaan talouden torjunnan tehostamisessa ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä.

Rakentamispalvelujen tilaajalta ja päätoteuttajalta saatavat tiedot auttavat verohallintoa muodostamaan kokonaiskuvan yrityksestä ja sen työntekijöistä. Tiedonantovelvollisuuden avulla saadaan täsmällistä ja oikeaa tietoa myös ulkomaisista yrityksistä ja työntekijöistä sekä heidän toiminnastaan Suomessa. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida ja määritellä esimerkiksi kiinteän toimipaikan muodostumista, yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta sekä rekisteröintitarvetta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.

Vertailutietoja on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman reaaliaikaisessa verovalvonnassa ja vähentää näin harmaasta taloudesta johtuvia veromenetyksiä, estää pimeän työvoiman käyttöä ja harmaan talouden yritysten toimintaa. Samalla edistetään rakennusalan kilpailutilanteen tervehtymistä ja parannetaan rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia.

Valtiontalouden kannalta rakennusalan vuosittaiset veromenetykset ovat huomattavan suuria. Verohallinnossa vuonna 2008 käynnistyneen Raksaverovalvontahankkeen yhteydessä on tämän vuoden elokuun loppuun mennessä tehty noin 3 200 verotarkastusta, joissa on saatu tarkastettua noin 7 % alan yrityksistä. Pimeitä palkkoja eli palkkoja, joista ennakonpidätykset oli jätetty toimittamatta, löytyi yhteensä yli 200 miljoonaa euroa, ja niitä oli noin 40 %:ssa tarkastetuista yrityksistä. Lisäksi löytyi peiteltyjä osinkoja ja maksamattomia arvonlisäveroja. Tarkastusten tuloksena maksuunpantavaksi esitettyjä veroja on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa.

Verohallinto on esittänyt uudistuksen investointikustannuksiksi 4,2 miljoonaa euroa ja pysyväksi vuosittaiseksi ylläpitomenoksi 1,0 miljoonaa euroa ja henkilöstötarpeeksi 109 henkilötyövuotta. Verohallinnon lausunnon mukaan harmaan talouden torjuntatehtäviin osoitetusta kehyksestä puuttuu kuitenkin edellä mainitusta 4,2 miljoonasta 0,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön osalta kehykset mahdollistavat vain 84 henkilötyövuotta vuosille 2014 ja 2015. Ottaen huomioon uudistuksen merkittävyyden harmaan talouden torjumiseksi ja verovalvonnan tehostumisesta valtiontaloudelle saatavissa olevat hyödyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen edellyttämistä määrärahoista ja henkilöresursseista huolehditaan.

Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien kehittäminen

Työsuojeluviranomaisten tarkastustoiminnan tehostamisen kannalta olisi tärkeää, että työsuojeluviranomaiset voisivat hyödyntää valvontatoiminnassaan verohallinnon rekisteritietoja tietoyhteyden välityksellä ilman erillisiä, yksilöityjä tietopyyntöjä.

Hallitusohjelmaan ja harmaan talouden torjuntaohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi purkaa viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyviä esteitä ja avata viranomaisrekistereitä harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Valiokunnan saaman tiedon mukaan verohallinnossa on käynnistynyt projekti, jonka tavoitteena on tehdä rajapinta, joka mahdollistaa viranomaisten välisen vaivattoman sähköisen tietojenvaihdon. Projektin toteuttaminen edellyttää, että eri viranomaistahoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että tietoja voidaan hyödyntää kattavasti ja rajapinnan käyttäminen on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksena on, että ensimmäiset viranomaiset voisivat hyödyntää sähköistä rajapintaa vuoden 2014 alusta lukien.

Valiokunta pitää projektia erittäin tärkeänä. Valiokunta kiirehtii rajapinnan käyttöönottoa ja sen hyödyntämiseen tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelua.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi harmaan talouden selvitysyksikön perustamista koskeneesta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa (TyVL 16/2010 vp), että työsuojeluviranomaisten tulisi saada harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Valiokunta toistaa kyseisessä lausunnossa esittämänsä näkemykset ja pitää tärkeänä lainsäädännön kehittämistä niin, että työsuojeluviranomaiset pystyvät hyödyntämään harmaan talouden selvitysyksikön asiantuntemusta ja siellä laadittuja selvityksiä oman tarkastustoimintansa suuntaamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Työntekijälle suunniteltu rikemaksu

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esiin ehdotus rikemaksun määräämisestä työntekijälle, joka pitää näkyvillä väärää tietoa sisältävää työturvallisuuslain 52 a §:ssä tarkoitettua tunnistetta tai toiselle henkilölle kuuluvaa tunnistetta tai laiminlyö sellaisen pitämisen näkyvillä.

Rikemaksun määrääminen työntekijälle työnantajalle säädetyn velvoitteen noudattamatta jättämisestä merkitsisi työntekijän ja työnantajan välisten vastuusuhteiden olennaista muuttamista ja edellyttäisi työntekijän ja työnantajan välisen suhteen kokonaisvaltaista uudelleenarviointia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellyttää, että siltä pyydetään asiasta uusi lausunto, jos työntekijälle määrättävää rikemaksua koskevan säännöksen lisääminen lakiin tulee harkittavaksi.