Perustelut

Työllisyysvaikutukset

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialan osalta selonteon keskeisimmät kysymykset liittyvät kehyspäätöksen työllisyysvaikutuksiin sekä aktivointitoimenpiteiden kohdentamiseen. Valtiontalouden tasapainottaminen edellyttää useita menoleikkauksia, joilla on kielteinen vaikutus työllisyyteen. Työllisyysasteen nostaminen onkin kehyskaudelle ennustetun matalan talouskasvun vuoksi haastava tehtävä. Valiokunta pitää tärkeänä, että menoleikkaukset toteutetaan siten, että työllisyyden kasvun edellytykset samalla turvataan. Työllistymistä ja työvoiman kysyntää tulee vahvistaa sekä veropoliittisilla ratkaisuilla että työn tarjontaan ja kysyntään liittyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Valiokunta katsoo, että toimenpiteiden kohdentaminen kehyskaudella etupainotteisesti tukee parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä.

Kehyspäätöksen aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoihin on varattu edelliseen kehyspäätökseen verrattuna lisäpanostusta noin 15—45 miljoonaa euroa vuosittain kohdennettaviksi mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, aktivoinnin aikaistamiseen ja lisäämiseen sekä maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen. Aktivointitoimenpiteitä ei selvitysten mukaan pidetä tehokkaina kokonaistyöllisyyteen merkittävästi vaikuttavina toimenpiteinä. Valiokunta korostaa, että pitkällä tähtäimellä niiden ansiosta kuitenkin vahvistetaan myös työllisyyttä, koska ne ylläpitävät työttömien osaamista ja toiminta- ja työkykyä. Ellei toimenpiteitä olisi, työttömänä oleva työvoima olisi vaarassa syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta. Rakenteellisen työttömyyden purkaminen on muutoinkin avainasemassa tavoitellun 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa.

Verotus kiristyy kehyskaudella jonkin verran, millä on kielteinen vaikutus työllisyyteen. Kehyskaudella talouskasvun arvioidaan perustuvan pääasiassa kotimaiseen kysyntään, minkä vuoksi kotitalouksien ostovoiman vahvistamista tulee tukea. Ansiotuloverotuksen progressiivisuutta lisätään siten, että matalilla tulotasoilla työn kannustavuus lisääntyy. Uusien työpaikkojen luomiseksi yritysten kilpailukykyä tuetaan määräaikaisilla verohelpotuksilla, kuten tutkimus- ja kehityshenkilöstön palkkakustannusten hyvittämisellä ja tuotannollisten kustannusten korotetuilla poisto-oikeuksilla. Valiokunta huomauttaa, että muutokset verotuksessa ovat pieniä ja määräaikaisia, minkä vuoksi niiden vaikutukset työllisyyden kehittymiseen jäävät vähäisiksi.

Vuoden 2013 alusta toteutettava kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä heikentää talouskasvua ja työllisyyttä, mutta toisaalta veron kerääminen kulutusverolla vähentää työn tarjontaa vähemmän kuin saman verotulon kerääminen palkkaveroilla.

Valiokunta pitää kehyspäätökseen liittyviä eläke- ja työttömyysturvaratkaisuja oikean suuntaisina. Osa-aikaeläkkeen alaikärajan korottamisen, varhennetun varhaiseläkkeen lakkauttamisen sekä työttömyysturvan lisäpäiviin oikeuttavan alaikärajan nostamisen 59 vuoteen arvioidaan pidentävän työuraa noin 4 kuukaudella. Ajan myötä muutoksen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti yli 50-vuotiaiden työllistymiseen, koska jäljellä olevan työuran pituus on keskeinen rekrytointipäätökseen vaikuttava tekijä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on valiokunnan mielestä erittäin tervetullut ja hyvä uudistus, koska se poistaa työllistymistä vaikeuttaneen ja epäoikeudenmukaisena pidetyn kannustinloukun ja edistää siten henkilön itsemääräämisoikeutta ja tasa-arvoa. Valiokunta pitää tärkeänä myös pitkäaikaistyöttömille suunnattujen työn kannustimien lisäämistä ns. työllistymisbonuksella ja asumistuen tarkistusjakson pidentämisellä kuuteen kuukauteen. Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja ja pienentää työvoimaa Suomessa jo nyt. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoiman saatavuudesta kehyskaudella huolehditaan kehittämällä monipuolisesti työn tarjonnan ja kysynnän kannustimia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehyspäätöksen työllisyyteen vaikuttavien toimenpiteiden vaikutukset eivät lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä ole merkittäviä. Osittain ratkaisut saattavat jopa heikentää työllisyyttä. Pitkällä aikavälillä työurien pidentämiseksi tehdyt toimet ja tuotannollista perustaa kohentavat toimet kuitenkin edistävät työllisyyttä kestävällä tavalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi edelleen jatketaan ja että niiden toteuttamiseen varataan riittävät resurssit.

Aktivointitoimien kohdentaminen

Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna aktiivisen työvoimapolitiikan eli työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoja on lisätty kullekin kehyskauden budjettivuodelle. Vuosittain momentille varataan 533—488 milj. euroa. Vuoden 2013 aktivointiasteeksi arvioidaan runsaat 28 prosenttia ja aktivointiasteen arvioidaan lähestyvän tavoiteltua 30 prosenttia kehyskauden lopussa.

Hallitusohjelman mukaisesti lisämäärärahoja kohdistetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen parantamiseen. Määrärahan lisäyksellä tavoitellaan aktivointitoimien aikaistamista sekä määrällistä lisäämistä.

Valiokunnan näkemyksen mukaan esitetyt panostukset pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoille tulevien nuorten työllistämiseen ovat välttämättömiä. Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen hyvin korkea. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuun lopussa lähes 30 000. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli maaliskuussa 58 700, ja määrän arvioidaan selvästi kasvavan kuluvan vuoden aikana. Kehyksissä varataan vuosittain 20 miljoonaa euroa ensi vuonna käynnistyvään kolmevuotiseen kokeiluun, jossa pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin päävastuu siirretään kokeiluun mukaan tuleville kunnille. Kokeilun valmistelu on osoittanut, että kunnissa on suurta halukkuutta aktivointipalveluiden järjestämiseen, ja on hyvä, että kokeilu antaa mahdollisuuden myöhemmin arvioida kuntien ja valtion välistä työnjakoa työllisyyden edistämisessä.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen kohdennetaan vuositasolla 60 miljoonan euron määräraha, josta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kohdistuu 30 miljoonaa euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin. Hallitusohjelmaan perustuva, poikkihallinnollisesti toteutettava yhteiskuntatakuu saatetaan ensi vuonna täysimääräisesti voimaan, jolloin jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen on hallitukselta merkittävä linjaus, koska se merkitsee, että nuorten työttömyyteen puututaan nopeasti ennen kuin työttömyys pitkittyy. On selvää, että sen toimeenpano vaatii TE-toimistoissa mittavaa panostusta nuorten palveluihin.

Hallituksen tavoitteena on myös puolittaa maahanmuuttajien työttömyys hallituskaudella sekä parantaa kotouttamispolitiikan vaikuttavuutta. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahasta kohdennetaan kehyskaudella maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyysasteen parantamiseen vuosittain 5—20 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää kohdennusta perusteltuna, koska uusi laki kotoutumisen edistämisestä toi kotouttamistoimenpiteiden piiriin aikaisempaa suuremman joukon maahanmuuttajia ja koska työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on valtaväestöön verrattuna merkittävästi yleisempää. Valiokunta korostaa lisäksi, että maahanmuuttajien työllistymisedellytysten parantamiseksi on huolehdittava erityisesti kielikoulutuksen saatavuudesta.

Kehyspäätöksen yhteydessä työttömyysturvaan sovituista muutoksista aiheutuu aktivointitoimiin ja niiden oikea-aikaisuuteen vaatimuksia, jotka tulevat huomioitaviksi TE-toimistojen resurssien kohdentamisessa. Sopimukseen sisältyy ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin oikeuttavan eli niin kutsutun työttömyysputken alaikärajan korottamisesta yhdellä vuodella 61 vuoteen. Samalla lisäpäivien ehtojen tiukennusta ehdotetaan lievennettäväksi siten, että 60 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille taataan oikeus ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon täyttymisen edellyttämiin työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin.

Kaavailtujen työttömyysturvauudistusten myötä työllistymissuunnitelmat tulee tehdä entistä nopeammin ja aktivointitoimenpiteitä tulee myös olla tarjolla työttömyysturvan säilymiseen liittyvän aktivointitoimien keston 40 päivän vähimmäisvaatimuksen vuoksi. Samaan aikaan TE-tomistoissa tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota työllistämissuunnitelmien laadun parantamiseen.

Valiokunta pitää työllistämistoimien kohdentamiseen esitettyjä painotuksia sinänsä kannatettavina. On selvää, että nuorten, vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien sekä maahanmuuttajien työllistämiseen tulee erityisesti kohdentaa voimavaroja. Valiokunta ilmaisee kuitenkin huolensa TE-toimistojen palvelukyvyn riittämisestä erityisryhmien ulkopuolelle jäävien työttömien työnhakijoiden palvelemiseen samoin kuin aktivointitoimiin varattujen määrärahojen riittävyydestä myös niille, jotka eivät kuulu aktivointitoimiin "ensisijaisesti" oikeutettuihin ryhmiin. Aktivointiin varattujen määrärahojen riittävyyttä tulisikin valiokunnan näkemyksen mukaan tarkastella myös ei-erityisryhmiin kuuluvien palvelutarpeen kannalta.