Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Direktiivin täytäntöönpanon oikaiseminen

Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettu direktiivi (ns. syrjintädirektiivi) saatettiin Suomessa voimaan yhdenvertaisuuslailla (44/2004). Yhdenvertaisuuslakia valmisteltaessa katsottiin, ettei direktiivi edellyttänyt syrjinnänkiellon ulottamista yksityishenkilöiden välisiin suhteisiin. Tätä tulkintaa tuki direktiivin johdanto-osassa tärkeäksi todettu yksityis- ja perhe-elämän sekä niihin liittyvien liiketoimien kunnioittaminen.

EU:n komissio antoi lokakuussa 2007 Suomelle perustellun lausunnon, jossa katsottiin yhdenvertaisuuslain 2 §:n 2 momentin 4 kohdan rajaamisen muihin kuin yksityisten henkilöiden välisiin suhteisiin olevan syrjintädirektiivin vastaista. Komissio katsoi, että kaikkia direktiivin mukaisia poikkeuksia tulee tulkita kapea-alaisesti, jotta ei vaaranneta direktiivin tavoitetta.

Perusteltuun lausuntoon antamassaan vastauksessa Suomi ilmoitti täsmentävänsä syrjintädirektiivin mukaisen syrjintäkiellon soveltamisalaa lainsäädännössään. Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on saattaa yhdenvertaisuuslaki vastaamaan komission tulkintaa.

Saadun selvityksen mukaan syrjintädirektiivin kyseinen kohta on saatettu voimaan esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa ja Kreikassa tekemättä mitään poikkeuksia yksityishenkilöiden osalta. Puolassa, Liettuassa ja Norjassa syrjintäkieltoa noudatetaan rajoitetusti yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. Ainoastaan Suomi ja Ruotsi rajasivat yksityisten henkilöiden väliset suhteet kokonaan soveltamisalan ulkopuolelle. Ruotsin lainsäädäntöä on komission perustellun lausunnon jälkeen muutettu samalla tavoin kuin Suomen yhdenvertaisuuslakia esitetään nyt muutettavaksi. Muutosten jälkeen Suomen ja Ruotsin lait vastaavat Puolan, Liettuan ja Norjan tilannetta.

Valiokunta on pyytänyt asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotus ei ole ongelmallinen yksityiselämän suojan kannalta eivätkä lakiehdotuksessa tarkoitetut, etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää sisältävät oikeustoimet kuulu perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan piiriin.

Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja edellä esitettyyn selvitykseen direktiivin täytäntöönpanon vaatimuksista valiokunta ehdottaa yhdenvertaisuuslain 2 §:ää muutettavaksi hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.

Vähemmistöryhmien asuntojen saannin turvaaminen

Syrjintädirektiivin tavoitteena on poistaa rotuun ja etniseen alkuperään liittyvä syrjintä ja parantaa siten vähemmistöryhmien asemaa muun muassa asuntojen vuokraamisessa. Valiokunta pitää direktiivin tavoitteita erittäin tärkeinä.

Nyt käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella syrjinnän kielto laajenee koskemaan tilanteita, joissa yksityishenkilö vuokraa sijoitustarkoituksiin hankkimaansa asuntoa. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä on noussut esiin vaara, että asuntojen vuokraaminen välitysliikkeiden ja julkisten ilmoitusten kautta voi vähentyä lainmuutoksen johdosta. Tämä vaikeuttaisi entisestään vähemmistöryhmien asunnonsaantia.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten on kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti edistettävä yhdenvertaisuutta ja muutettava niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, onko lainmuutoksella vaikutuksia vähemmistöryhmien asuntotilanteeseen, ja kartoittaa vähemmistöryhmien asuntotilanteeseen liittyvät erityisongelmat. Valiokunta painottaa, että syrjinnän kieltämisen ohella tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan myös positiivisia toimia vähemmistöryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi.