Viimeksi julkaistu 10.5.2024 12.40

Valiokunnan mietintö TyVM 17/2021 vp HE 167/2021 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunnot

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

  • perustuslakivaliokunta 
    PeVL 44/2021 vp
  • sosiaali- ja terveysvaliokunta 
    StVL 18/2021 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos Timo Meling 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • erityisasiantuntija Elisabeth Heinonen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • erityisasiantuntija Eero Janhonen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Päivi Pihlajisto 
    eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
  • finanssineuvos Jukka Mattila 
    valtiovarainministeriö
  • opetusneuvos Tiina Polo 
    opetus- ja kulttuuriministeriö
  • neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • erityisasiantuntija Joni Rehunen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • yksikön päällikkö Satu Huikuri 
    Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • johtava asiantuntija Timo Aulanko 
    Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • lakimies Riku Hurme 
    Uudenmaan ELY-keskuksen Oikeudelliset palvelut -yksikkö
  • asiakaskokemuspäällikkö Riku Eiho 
    KEHA-keskus
  • palvelujohtaja Anu Huotari 
    Pohjois-Karjalan TE-toimisto
  • palvelupäällikkö Minna Viitaharju 
    Uudenmaan TE-toimisto
  • juristi Antti Ristimäki 
    Kansaneläkelaitos
  • kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja  Ilkka Haahtela 
    Helsingin kaupunki
  • työllisyysjohtaja Päivi Pöntinen 
    Jyväskylän kaupunki
  • työllisyysasiantuntija Juha Heinonen 
    Kuhmon kaupunki
  • työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen 
    Kuopion kaupunki
  • työllisyyspalveluiden esimies Minna Virta 
    Salon kaupunki
  • asiakkuuspäällikkö Hanna Sauli 
    Ohjaamo Vantaa
  • kehittämispäällikkö Erja Lindberg 
    Suomen Kuntaliitto
  • projektikoordinaattori Jari Lindström 
    Suomen Kuntaliitto
  • toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 
    Vates-säätiö
  • pääluottamusmies Kari Reponen 
    Ammattiliitto Pro ry
  • asiantuntija Reetta Pietikäinen 
    Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
  • lakimies Oskari Korhonen 
    Mielenterveyden Keskusliitto ry
  • erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen 
    SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski 
    Työttömien Keskusjärjestö ry
  • erikoistutkija Simo Aho 
  • asiantuntija Robert Arnkil 
  • professori Markus Jäntti 
  • tutkija Mikko Kesä 
  • valtiotieteiden tohtori Tomi Kyyrä 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen 
    Palkansaajien tutkimuslaitos
  • Tampereen kaupunki
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • STTK ry
  • Akava ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry
  • Palvelualojen työnantajat PALTA ry
  • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. 

Työttömien työnhakua ja ohjaamista palvelutarpeen mukaisiin palveluihin tuettaisiin siten, että työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan työnhakukeskustelussa työttömyyden alkuvaiheessa lähtökohtaisesti kahden viikon välein. Nykyisten kolmen kuukauden välein järjestettävien työnhakijan haastattelujen lisäksi työnhakijalle järjestettäisiin puolen vuoden välein kuukauden kestävä jakso, jonka aikana järjestettäisiin kaksi työnhakukeskustelua. 

Työttömyysturvaoikeuden jatkumisen edellytyksenä työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia. Hakuvelvollisuus kirjattaisiin työllistymissuunnitelmaan. Työnhakijalle voitaisiin tarjota haettavaksi yksilöityjä työpaikkoja. Näiden työpaikkojen hakeminen velvoittaisi tietyin edellytyksin työnhakijaa työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä. Jos työnhakija laiminlyö hakea työmahdollisuuksia tai osallistua palveluihin häneltä edellytetyllä tavalla, häntä muistutettaisiin työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. Korvauksettomien määräaikojen kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi. 

Esitys liittyy hallituksen ohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen uudistaa työttömien palveluita sekä kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022.  

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia.  

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on uudistaa työnhakijoiden palveluja siten, että työnhakijalle tarjotaan työnhaun alussa nykyistä enemmän henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea työnhakuun ja työllistymiseen.  

Nykyistä vahvemman työnhaun tuen ja yhteydenpidon lisäämisen lisäksi keskeistä uudistuksessa on työllistymissuunnitelmassa työttömälle työnhakijalle asetettava määrällinen työnhakuvelvollisuus työttömyysturvaoikeuden jatkumisen edellytyksenä. Samalla työnhakijan velvoitteiden laiminlyönnistä johtuvien korvauksettomien määräaikojen kestoja porrastetaan ja muutetaan nykyistä kohtuullisemmiksi niin, että työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet ovat paremmin tasapainossa. Lisäksi jos työnhakija on jättänyt toteuttamatta työllistymissuunnitelmaansa, työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleva kunta muistuttaa työnhakijaa kirjallisesti hänen menettelynsä vaikutuksesta työllistymiseen ja oikeuteen saada työttömyysetuutta.  

Työnhakijalle voidaan myös tarjota haettavaksi yksilöityjä työpaikkoja. Näiden työpaikkojen hakeminen velvoittaa työnhakijaa työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä, kun alkuhaastattelusta on kulunut kuusi kuukautta.  

Esityksen mukaan uudistus vahvistaa työllisyyttä arviolta noin 9 500—10 000 työllisellä. Työllisyysvaikutusten arvioidaan syntyvän täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Työ- ja elinkeinotoimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työvoimapalveluja hoitavan henkilöstön määrä lisääntyy noin 1 200 henkilötyövuodella. 

Valiokunta pitää uudistuksen tavoitteita kannatettavina ja tärkeinä ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin huomioin sekä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatuin muutoksin. 

Palveluprosessi

Esityksessä ehdotettu työnhakijan palveluprosessi koostuu alkuhaastattelusta ja siinä sovittavasta työllistymissuunnitelmasta, täydentävästä työnhakukeskustelusta ja työnhakukeskustelusta.  

Alkuhaastattelu järjestetään kaikille työnhakijoille pääsääntöisesti kasvokkain työ- ja elinkeinotoimistossa tai kunnan toimipisteessä viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Alkuhaastattelussa tehdään arvio työnhakijan edellytyksistä hakea työtä ja työllistyä sekä työnhakua ja työllistymistä tukevasta palvelutarpeesta sekä asetetaan työllistymissuunnitelmaan kirjattava työnhakuvelvollisuus. Alkuhaastattelu muodostaa pohjan myöhemmille työnhakukeskusteluille ja täydentäville työnhakukeskusteluille. 

Alkuhaastattelun jälkeen työttömälle ja työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle järjestetään kolmen kuukauden aikana kahden viikon välein täydentävä työnhakukeskustelu. Työnhakukeskustelu järjestetään samoin kuin nykyisin kolmen kuukauden välein, ja lisäksi työnhakijalle järjestetään aina puolen vuoden välein kuukauden kestävä jakso, jonka aikana järjestetään kaksi täydentävää työnhakukeskustelua.  

Palveluprosessia koskevat säännökset sisältävät eri työnhakijaryhmiä koskevia poikkeuksia, mitä valiokunta pitää tärkeänä. Valiokunta huomauttaa, että lukuisat poikkeukset tekevät kuitenkin prosessista monimutkaisen työnhakijalle, mitä lisää se, että työnhakijan velvoitteet voivat prosessin aikana vaihdella esimerkiksi osa-aikatyön alkamisen ja päättymisen myötä tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen vuoksi. Valiokunta korostaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin, että mallin toimeenpanossa tulee varmistaa, etteivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat työnhakijat, kuten esimerkiksi nuoret henkilöt tai työ- ja toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt, jää työttömyysturvan ulkopuolelle lisääntyneiden velvoitteiden tai järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi.  

Esityksen mukaan yli neljä tuntia viikossa osa-aikaista työtä tekeville ei järjestetä täydentäviä työnhakukeskusteluja, vaan työnhakukeskustelu järjestetään kolmen kuukauden välein. Osa-aikatyötä tekeväksi ei katsota sellaista vaihtelevaa työaikaa tekevää työnhakijaa, jonka sopimuksen mukainen vähimmäistyöaika on alle neljä tuntia. Tällaisia työnhakijoita ovat myös niin sanotulla nollasopimuksella työtä tekevät, joilla voi kuitenkin käytännössä olla useita työtunteja. Valiokunta pitää tärkeänä, että tällaisissa tilanteissa työnhakukeskustelut järjestetään joustavasti työnhakijan aikataulujen mukaisesti niin, etteivät tapaamiset estä tai haittaa työntekoa.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että työnhakijaa tuetaan nykyistä tiiviimmin jo työnhaun alkuvaiheessa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että työnhaun alkuvaiheen palveluprosessi on kaavamainen ja tarkkaan säännelty eikä jätä juurikaan TE-toimistolle tai kokeilukunnalle mahdollisuutta tarkoituksenmukaisiin poikkeamiin työnhakijoiden yksilöllisten tilanteiden mukaisesti.  

Palveluprosessin kaavamaisuus ja ns. Tanskan malli

Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on muuttaa työvoimapolitiikan suuntaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Työvoimapalveluiden uudistuksessa on piirteitä ns. Tanskan mallista.  

Tanskassa vuoden 2007 kuntauudistuksen myötä työllisyydenhoito siirrettiin kuntien vastuulle. Työvoimapolitiikan painopisteenä Tanskassa oli pitkälti monessa muussakin Euroopan maassa vallalla ollut ”työ ensin” -politiikka ja sitä tukeva tiukasti säännelty aktivointi. Aktivoinnin kaavamaisuutta ja työttömyysturvan keston lyhentämistä kritisoitiin kuitenkin Tanskassa laajasti, ja vuonna 2015 päätettiin uudistuksesta, jossa kunnilla ja työttömyyskassoilla on aiempaa enemmän vapautta järjestää yksilöllisiä työllistämistoimenpiteitä. ”Työ ensin ja nopeasti” -painopistettä muutettiin enemmän osaamista ja työllistyvyyden pysyvyyttä painottavaan suuntaan. 

Hallituksen esityksessä ehdotettu uusi työhakijoiden palvelumalli perustuu yksityiskohtaiseen sääntelyyn tapaamisten määrästä ja ajoittamisesta sekä osittain sisällöstä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat tahot ovat pitäneet mallia kaavamaisena ja monimutkaisena ja peräänkuuluttaneet työ- ja elinkeinotoimistoille ja kunnille enemmän harkinnanvaraa sen suhteen, millainen työllistymispolku työnhakijalle hänen tarpeidensa mukaan järjestetään ja millainen työnhakuvelvollisuus hänelle asetetaan. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkasti valitun sääntelymallin vaikutuksia työllisyyden kehittymiseen, palvelun onnistumiseen ja kuntakokeilujen edistymiseen kiinnittäen erityisesti huomiota yksityiskohtaisen sääntelyn toimivuuteen sekä antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2023 loppuun mennessä. Valiokunta edellyttää, että tarvittaessa hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi. (Valiokunnan lausumaehdotus 1) 

Resurssit

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2019 henkilöstöä yhteensä noin 3 150 henkilötyövuotta vastaava määrä. Esityksessä ehdotettujen muutosten toimeenpanemiseksi työ- ja elinkeinotoimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien henkilöstöä lisätään hieman alle 1 200 henkilötyövuodella. Tämä edellyttää tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen lisäämistä 70 miljoonalla eurolla vuodessa.  

Henkilötyövuosien lisäys tarkoittaa esityksen mukaan sitä, että yhtä henkilöasiakkaiden palvelutyötä tekevää työ- ja elinkeinotoimiston virkamiestä kohti olisi jatkossa arviolta noin 161 työnhakijaa (vuonna 2019 arviolta noin 254). Osa henkilöstön lisäyksestä kohdistuu työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleviin kuntiin. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on usealta taholta tuotu esiin vakava huoli määrärahojen riittävyydestä uudistuksen toimeenpanoon ja sen toteuttamiseen. Saaduissa selvityksissä on korostettu, että resurssitarvetta kasvattaa paitsi työnhakijoiden nykyistä tiiviimpi kohtaaminen myös lainsäädännön toimeenpanoon liittyvät velvoitteet ja työnhakijoiden kasvokkaisen tapaamisen edellyttämät toimitilatarpeet. Paikan päällä tai muutoin tapahtuvien tapaamisten määrän on joissakin kuulemisissa arvioitu kasvavan kolmin- tai jopa viisinkertaiseksi nykyisestä. Saadun arvion mukaan henkilöasiakaspalvelua hoitavien asiantuntijoiden työajasta noin puolet voidaan kohdentaa käytettäväksi tuleviin haastatteluihin, ja noin puolet työajasta kohdentuu muuhun asiakastyöhön sekä erilaisiin viranomaistehtäviin, joita uudistus ei vähennä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotetussa resursoinnissa ei ole huomioitu mahdollista palveluiden kysynnän kasvua. 

Valiokunta tähdentää, että työllisyystavoitteiden toteutumisen kannalta kasvokkain tapahtuvaan palveluun pohjautuvassa mallissa avainasemassa ovat riittävät resurssit vahvaan palvelutarpeen arviointiin ja yksilöllisten ratkaisujen hakemiseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tietojärjestelmien kehittämiseen, henkilöstön kouluttamiseen ja perehdyttämiseen sekä toimitilojen järjestämiseen on riittävät määrärahat. 

Valiokunta kantaa vakavaa huolta resurssien riittävyydestä laissa sitovasti määriteltyjen haastattelujen ja palveluprosessin laadukkaaseen hoitamiseen. Lisäksi huolta aiheuttaa osoitettujen lisäresurssien tarkoituksenmukaisen jakamisen onnistuminen kokeilukuntien ja TE-toimistojen kesken niiden tarpeita vastaavasti. Muun muassa alueelliset erot kuntien ja TE-toimistojen asiakasmäärissä sekä asiakkaiden tarvitsemien palvelujen laadussa ja määrässä ovat suuria.  

Valiokunta painottaa, että työntekijämäärän lisäämisen ohella on panostettava riittävästi resursseja myös henkilöstön koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työnohjaukseen, jotta esityksen tavoitteet työnhakijaa tukevasta yksilöllisestä palvelusta ja työllisyyden lisäämisestä toteutuvat laadullisesti korkeatasoisina. 

Valiokunta edellyttää, että TE-toimistojen ja kokeilukuntien määrärahan riittävyyttä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi sekä niiden oikeasuhtaista jakautumista kuntien ja TE-toimistojen kesken seurataan tarkasti ja että tarvittaessa toimintaan ohjataan lisää määrärahoja valtion lisätalousarviossa tai talousarviossa vuodelle 2023. Määrärahojen riittävyyden arvioinnissa on otettava huomioon asiakaspalvelun vaatimien henkilöstöresurssien lisäksi myös toimitilojen ja tietojärjestelmien kehittämisen vaatimat määrärahat. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Työnhakuvelvollisuus

Työllistymissuunnitelmaan tulee 1. lakiehdotuksen (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta) 3 luvun 3 §:n mukaan sisällyttää kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, joista kunkin aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Viimeistään tarkastelujakson päättyessä työnhakijan on ilmoitettava työ- ja elinkeinoviranomaiselle työllistymissuunnitelmaan sisältyvän työnhaun toteutumisesta. 

Työnhakuvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkia työnhakijoita, ellei mainitun lain 3 luvun 5—7 §:stä muuta johdu. Poikkeuksia säännösten mukaan tehdään tilanteessa, jossa työnhakija on palkkatuetussa työssä, osa-aikaisessa työssä, työkokeilussa, kuntoutuksessa, työvoimakoulutuksessa taikka opiskelee omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuna. 

Haettavien työmahdollisuuksien määrää voidaan 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan alentaa, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei tarkastelujakson aikana ole haettavissa neljää sellaista työmahdollisuutta, johon työnhakija voisi työllistyä, kun otetaan huomioon hänen työkokemuksensa, koulutuksensa ja muu osaamisensa sekä työkykynsä ja hänellä mahdollisesti oleva työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitettu ammattitaitosuoja. Esityksen perustelujen (HE 167/2021 vp, s. 71, 92) mukaan tällöin kyse olisi aina siitä, että täyden työnhakuvelvollisuuden täyttäminen olisi tosiasiallisesti mahdotonta. Täyden hakuvelvollisuuden sijasta työ- ja elinkeinotoimisto voisi silloin asettaa työnhakijan työnhakuvelvollisuudeksi yhden, kahden tai kolmen työmahdollisuuden hakemisen tarkastelujakson aikana. Alentaminen koskisi kerrallaan vain kutakin hakuvelvollisuuden tarkastelujaksoa.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevillä perusteilla 3 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että työnhakijan määrällinen työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta, jos haettavia työmahdollisuuksia ei ole. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei tarkastelujakson aikana ole haettavissa neljää sellaista työmahdollisuutta, johon työllistyä, viranomaisella ei ole asiassa harkintavaltaa, vaan määrää tulee alentaa.  

Valiokunta tähdentää, että jos työnhakuvelvollisuutta ei yllä kuvatussa tilanteessa aseteta, työllistymissuunnitelmassa tulee sopia toimista, jotka parantavat työnhakijan työmarkkinavalmiuksia. Tarkoituksena on estää tilanteet, joissa työttömyys pitkittyy.  

Perustuslaissa turvataan työnhakijan oikeus valita asuinpaikkansa. Vaikka työnhakijalle ei tästä syystä aseteta työnhakuvelvollisuutta edellä kerrotulla tavalla, häntä tulee kuitenkin tukea ja ohjata työnhakukeskusteluissa ja täydentävissä työnhakukeskusteluissa työmahdollisuuksien etsimiseen alueellisesti laajemmin, kuin mihin hänellä on velvollisuus työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Näin tulee toimia aina tarjottaessa työnhakijalle tukea työnhakuun, mutta asian merkitys korostuu silloin, kun työnhakijalle ei ole asetettu työnhakuvelvollisuutta. 

Jos työnhakija ei ole täyttänyt työnhakuvelvollisuuttaan ja hakuvelvollisuuden tarkastelujakso on ehtinyt päättyä, työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevan asian käsittelyn yhteydessä voidaan ottaa huomioon, jos työnhakuvelvollisuutta ei olisi tullut asettaa. Näissä tilanteissa työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiasta säädetään hallituksen esityksessä ehdotetussa työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:n 1 kohdassa. 

Sääntelyn monimutkaisuus

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa (PeVL 44/2021 vp) perustuslakivaliokunta kiinnittää yleisesti huomiota työttömän asemaan ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevan sääntelyn monimutkaisuuteen. Perustuslakivaliokunta toteaa, että kun kyse on perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentuloa turvaavasta etuusjärjestelmästä, lähtökohtana voidaan pitää, että työnhakijan tulisi säädettävän lain perusteella kyetä jollakin tarkkuudella ennakoimaan, miten hänen toimintansa vaikuttaa hänelle perustuslaissa turvatun oikeuden toteutumiseen. Ehdotetut säännökset työnhakuvelvollisuudesta, sen täyttämisestä ja sitä koskevista poikkeuksista sekä työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä ja siihen liittyvistä sanktioista muodostavat perustusvaliokunnan mielestä tässä suhteessa varsin monimutkaisen kokonaisuuden.  

Perustuslakivaliokunta tähdentää lausunnossaan, että sääntelyn selkeyteen on syytä kiinnittää huomiota ehdotetun kaltaisessa perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa. Lailla säätämisen vaatimukseen sisältyy vaatimuksia paitsi sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta myös selkeydestä ja ymmärrettävyydestä.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen esityksessä ehdotetun sääntelyn monimutkaisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta. Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoimapalveluita ja työttömyysturvaa koskevan sääntelyn ymmärrettävyyden ja ennakoitavuuden parantamiseksi sekä antaa asiassa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. (Valiokunnan lausumaehdotus 3) 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

2 luku. Työnhakijan palveluprosessi

13 §. Työnhakijan velvollisuudet.

Käsillä olevassa esityksessä (HE 167/2021 vp) ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ää siten, että siinä ei enää säädettäisi henkilön velvollisuudesta ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystiedot työnhakijana pitämisen edellytyksenä. Sen lisäksi, että henkilön tulee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 1 §:n mukaan ilmoittaa yhteystietonsa työnhakijaksi ilmoittautuessaan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa lisättäväksi 2 luvun 13 §:n 3 momenttiin säännöksen siitä, että työnhakijan tulee ilmoittaa yhteystietojensa muutoksista työ- ja elinkeinoviranomaiselle. 

3 luku. Työnvälitys

3 §. Työnhakuvelvollisuus.

Esityksessä ehdotetun 1 momentin mukaan ellei 5—7 §:stä johdu muuta, työttömän ja työttömyysuhan alaisen työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, jonka aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Tarkastelujaksoja voidaan painavasta syystä yhdistää haettavien työmahdollisuuksien määrää muuttamatta.  

Perustuslakivaliokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa (PeVL 44/2021 vp), että työnhakuvelvollisuuden takautuva alkaminen työnhakijan vahingoksi ei ole perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta ongelmatonta, ja kiinnittää huomiota siihen, ettei tarkastelujaksojen alkamisajankohdan asettamisesta ehdoteta säädettäväksi 3 luvun 3 §:n 1 momentissa. Perustustuslakivaliokunta katsoo, että sääntelyä on täsmennettävä siten, että siitä käy sääntelyn tarkoituksen mukaisesti selkeästi ilmi, ettei tarkastelujakson asettaminen ole mahdollista takautuvasti työnhakijan vahingoksi. Tällainen täsmentäminen on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen säätämiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että 1 momenttia täsmennetään perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.  

Esityksessä ehdotetun 3 momentin mukaan tarkastelujaksolla haettavien työmahdollisuuksien määrää voidaan alentaa, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei tarkastelujakson aikana ole haettavissa neljää sellaista työmahdollisuutta, johon työnhakija voisi työkokemuksensa, koulutuksensa ja muun osaamisensa sekä työkykynsä ja hänellä mahdollisesti oleva työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitettu ammattitaitosuoja huomioon ottaen työllistyä.  

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota työnhakuvelvollisuuden alentamista koskevan säännöksen sanamuotoon ja huomauttaa, että säännöksen mukaan haettavien työmahdollisuuksien määrän alentaminen olisi viranomaisen harkinnassa (”voidaan alentaa”) myös tilanteessa, jossa arvioitaisiin sinänsä olevan käsillä edellytykset työnhakuvelvollisuuden alentamiselle. Perustuslakivaliokunta ei pidä ehdotetun sanamuodon merkitsemää, varsinaisen työmahdollisuuksien arvioinnin yli menevää harkintavaltaa ongelmattomana ja katsoo, että sääntelyä on syytä tältä osin täsmentää.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa säännöksen muuttamista siten, että momentista poistetaan sana ”voidaan”, jolloin asiassa ei jää viranomaiselle harkintavaltaa. 

Ehdotetun 3 momentin mukaan työnhakijalle asetettua työnhakuvelvollisuutta voi momentissa tarkoitetussa tilanteessa vain alentaa, mutta ei jättää kokonaan asettamatta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että niissä tilanteissa, joissa haettavissa olevia työmahdollisuuksia ei ole lainkaan, työllistymissuunnitelmaan ei tule sisällyttää työnhakuvelvollisuutta. Valiokunta ehdottaa momenttia muutettavaksi siten, että jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei haettavissa olevia työmahdollisuuksia ole lainkaan, työllistymissuunnitelmaan ei sisällytetä työnhakuvelvollisuutta. 

Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämistä tämän säännöksen perusteella harkittaessa otettaan huomioon samat seikat kuin alennettaessa määrällistä työnhakuvelvollisuutta. Esimerkiksi oman alan työmahdollisuuksien puuttuminen ei olisi peruste jättää velvollisuutta asettamatta, jos työnhakijalla ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettua ammattitaitosuojaa ja muita sopivia työmahdollisuuksia olisi haettavissa.  

Hakuvelvollisuuden jättäminen asettamatta olisi poikkeuksellista, ja sitä harkitaan kunkin työnhakijan kohdalla yksilöllisesti ja kunkin työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson osalta erikseen. Tarkastelujaksoittain tehtävä harkinta on perusteltua, koska työnhakijan tilanne ja tilanne työmarkkinoilla voivat muuttua.  

Momentin perusteella ei ole mahdollista, että yksilöllisen harkinnan sijasta esimerkiksi kaikkien alueen työnhakijoiden kohdalla katsottaisiin kategorisesti, ettei työmahdollisuuksien hakeminen ole mahdollista. 

Mahdollisuus jättää työnhakuvelvollisuus asettamatta edellä tarkoitetulla tavalla koskee myös niitä tilanteita, joissa työnhakija on esimerkiksi osa-aikatyössä tai koulutuksessa. Tämä toteutuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 6 §:n 1 ja 3 momenttiin hallituksen esityksessä ehdotetuilla viittauksilla 3 luvun 3 §:ään.  

Jos työnhakija ei ole täyttänyt työnhakuvelvollisuuttaan ja hakuvelvollisuuden tarkastelujakso on ehtinyt päättyä, työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevan asian käsittelyn yhteydessä voidaan ottaa huomioon, jos työnhakuvelvollisuutta ei olisi tullut asettaa. Näissä tilanteissa työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiasta säädetään tässä hallituksen esityksessä ehdotetussa työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:n 1 kohdassa. 

2. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Lain nimike ja johtolause.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalain 2 a luvun väliaikaisen 13 a §:n kumoamista. Vastaava säännös ehdotetaan lisättäväksi lakiin 2 a luvun uutena 14 a §:nä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saaman selvityksen samoin kuin esityksen yksityiskohtaisten perustelujen (s. 84) mukaan uuden 14 a §:n on myös tarkoitus olla voimassa väliaikaisesti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt tästä johtuvat tarvittavat muutokset lain nimikkeeseen, johtolauseeseen sekä voimaantulosäännökseen.  

2 a luku. Työvoimapoliittisesti moitittava menettely

5 §. Henkilöön liittyvä pätevä syy työstä kieltäytymiseen.

Työnhakijoiden yksilöllisen tilanteen nykyistä paremmin huomioon ottamiseksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 kohtaan lisätään työnhakijasta riippuvaisen läheisen hoito pätevänä syynä kieltäytyä tarjotusta työstä, jos hoidon järjestämiseen ei varata kohtuullista aikaa. 

10 §. Jatkuva työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely.

Esityksessä ehdotetun 3 momentin 1 kohdan mukaan oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen myös, kun työnhakija korjaa 9 §:n 1 momentin 1—12 kohdassa tarkoitetun menettelynsä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta alkuhaastattelusta.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että säännöksestä ei käy ilmi, tuleeko työnhakijan korjata vain nimenomaan työssäolovelvoitteen asettamiseen johtanut menettely vai myös aiempi menettely, jonka perusteella työnhakijalle on asetettu korvaukseton määräaika. Ehdotettu sanamuoto viittaa siihen, että työnhakijan tulisi korjata myös aiempi menettelynsä, vaikka näiden perusteella hänelle on jo asetettu korvaukseton määräaika, johon menettelyn korjaaminen ei vaikuttaisi. Tästä syystä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa säännöksen muuttamista siten, että siitä käy selkeästi ilmi, että työnhakijan tulee korjata nimenomaan työssäolovelvoitteen asettamiseen johtanut menettely. 

Voimaantulosäännös.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt voimaatulosäännökseen edellä kohdassa ”Lain nimike ja johtolause” kuvatut muutokset. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 167/2021 vp sisältyvät 3.—6. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 167/2021 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hyväksyy kolme lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3, 5 ja 6 kohta, 4 §:n 3 momentti ja 9 §, 2 ja 3 luku, sekä 14 luvun 1 §:n 4 momentti ja 2 §:n otsikko ja 1 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 14 luvun 1 §:n 4 momentti laissa 1456/2016, 1 luvun 3 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 1371/2014, 1 luvun 9 § laissa 1452/2016, sekä 14 luvun 2 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 422/2021, ja  
lisätään 1 luvun 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1050/2013, 1366/2014, 1371/2014, 1456/2016 ja 548/2017, uusi 3 a ja 6 a kohta seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) työttömällä henkilöä: 
a) joka ei ole työsuhteessa, ellei hän ole kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa ole alle neljä tuntia viikossa taikka hänen vaihtelevaa työaikaa koskevassa työsopimuksessaan taattu vähimmäistyöaikansa ole alle neljä tuntia viikossa; 
b) joka ei työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa, tai jolla on oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen estämättä työttömyysturvalain 2 luvun 5 a §:n perusteella; ja 
c) joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija tai jolla on oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n perusteella; 
3 a) työttömyysuhan alaisella henkilöä, joka ei ole työtön ja joka on vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) työllistymissuunnitelmalla työ- ja elinkeinotoimiston yhdessä työnhakijan kanssa laatimaa suunnitelmaa; 
6) työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua aktivointisuunnitelmaa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettua kotoutumissuunnitelmaa ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitettua monialaista työllistymissuunnitelmaa; 
6 a) työnhakuvelvollisuudella 3 luvussa tarkoitettua työllistymissuunnitelmaan sisältyvää työnhakijan velvollisuutta hakea työmahdollisuuksia tarkastelujakson kuluessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 § 
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Julkisia työvoima- ja yrityspalveluita tarjotaan asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna. Asiakkaan asiointitapa sekä yhteydenpito julkisia työvoima- ja yrityspalveluita tarjoavan viranomaisen ja asiakkaan välillä määräytyvät tämän lain ja arvioidun palvelutarpeen perusteella. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Työnhakijan asuinpaikka ja työssäkäyntialue 
Työnhakijan on ilmoitettava työ- ja elinkeinoviranomaiselle yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa, sekä näiden yhteystietojen muutoksista. 
Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, työnhakijan katsotaan tätä lakia sovellettaessa ensisijaisesti asuvan hänen työvoimaviranomaiselle ilmoittamassaan osoitteessa ja toissijaisesti väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa osoitteessa. 
Henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan. 
2 luku 
Työnhakijan palveluprosessi 
1 § 
Työnhaun käynnistäminen 
Henkilöasiakkaan työnhaku käynnistyy sinä päivänä, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoviranomainen voi hyväksyä muullakin tavoin esitetyn pyynnön. 
Työnhakijaksi rekisteröimisen edellytyksenä on, että henkilöasiakas: 
1) antaa työllistymisen ja julkisten työvoimapalvelujen tarjoamisen kannalta tarpeelliset tiedot työkokemuksestaan, koulutuksestaan ja muusta osaamisestaan sekä työkyvystään; 
2) ilmoittaa osoitteensa ja muut yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa; ja 
3) suorittaa muut häneltä edellytetyt työnhakijan palveluprosessiin liittyvät toimet. 
Ellei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, ulkomaan kansalaisen ja kansalaisuutta vailla olevan henkilön rekisteröiminen työnhakijaksi edellyttää lisäksi, että henkilöllä on: 
1) Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa ilman työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittista harkintaa; tai 
2) oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia. 
Jos henkilöasiakasta ei voida rekisteröidä työnhakijaksi, työ- ja elinkeinotoimisto antaa päätöksen työnhakijaksi rekisteröimisen epäämisestä. 
2 § 
Työnhaun voimassaolon päättyminen 
Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija: 
1) ilmoittaa työ- ja elinkeinoviranomaiselle, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa tai ei uusi työnhakunsa voimassaoloa; 
2) ei esitä työ- ja elinkeinotoimiston asettamassa määräajassa työllistymisen ja julkisten työ-voimapalvelujen tarjoamisen kannalta tarpeellisia selvityksiä työkokemuksestaan, koulutuksestaan ja muusta osaamisestaan sekä työkyvystään; 
3) jättää 12 kuukauden tarkastelujakson aikana toistuvasti asioimatta työ- ja elinkeinoviran-omaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna asioimisena pidetään myös saapumista alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun ja täydentävään työnhakukeskusteluun henkilön itse siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa varaamana aikana. 
Ulkomaan kansalaisen ja kansalaisuutta vailla olevan työnhakijan työnhaun voimassaolo päättyy myös, jos hän ei enää täytä 1 §:n 3 momentissa säädettyjä työnhakijaksi rekisteröimisen edellytyksiä. 
3 § 
Työnhaun käynnistäminen uudelleen 
Työnhaun voimassaolon päätyttyä työnhaun voi käynnistää uudelleen noudattaen, mitä 1 §:ssä säädetään. Työnhaun uudelleen käynnistäminen edellyttää lisäksi, että henkilöasiakas pyytäessään työnhaun käynnistämistä esittää työ- ja elinkeinotoimistolle sen pyytämät selvitykset, jos työnhaun voimassaolo on päättynyt 2 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella. 
Työ- ja elinkeinoviranomainen voi rajoittaa henkilön oikeutta käynnistää työnhaku sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa, jos työnhaun voimassaolo on päättynyt 2 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella. 
4 § 
Työnhakijan informointi 
Työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee informoida työnhakijaa työnhakijaksi rekisteröimisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen työllistymissuunnitelmaan sisällytettävästä työnhakuvelvollisuudesta ja muista työnhakuun liittyvistä seikoista, tarjolla olevista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, työnhaun voimassaolon edellytyksistä sekä muutosturvasta. 
Työ- ja elinkeinoviranomaisen on lisäksi tarvittaessa informoitava työnhakijaa hänen työnhakuaan ja työllistymistään edistävistä muista palveluista sekä työttömyysetuuden hakemisesta ja työttömyysetuuden saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä. 
5 § 
Alkuhaastattelun järjestäminen 
Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää työnhakijalle alkuhaastattelun tai täydentävän työnhakukeskustelun viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Jos työnhakijalle järjestetään täydentävä työnhakukeskustelu, alkuhaastattelu on järjestettävä viipymättä tämän jälkeen. 
Uusi alkuhaastattelu järjestetään vain, jos työnhaun päättymisestä on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja henkilö rekisteröidään uudelleen työnhakijaksi. 
Alkuhaastattelu järjestetään työ- ja elinkeinotoimistossa, ellei muu järjestämistapa ole tarkoituksenmukaisempi painavasta syystä. 
6 § 
Työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen järjestäminen 
Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää: 
1) työttömälle ja työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle viisi täydentävää työnhakukeskustelua alkuhaastattelua seuraavan kolmen kuukauden aikana; täydentäviä työnhakukeskusteluja järjestetään kuitenkin neljä, jos alkuhaastattelua on edeltänyt täydentävä työnhakukeskustelu; 
2) työttömälle ja työttömyysuhan alaiselle sekä muulle osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle tai työaikaa lyhentämällä lomautetulle työnhakijalle työnhakukeskustelun aina, kun alkuhaastattelusta tai edellisestä tämän kohdan mukaisesta työnhakukeskustelusta on kulunut kolme kuukautta; 
3) työttömälle työnhakijalle kaksi täydentävää työnhakukeskustelua kuukauden aikana aina, kun alkuhaastattelusta tai edellisestä tämän kohdan mukaisesta täydentävästä työnhakukeskustelusta on kulunut kuusi kuukautta; 
4) henkilöasiakkaalle 1—3 kohdassa säädetyn lisäksi täydentäviä työnhakukeskusteluja tämän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. 
Työnhakukeskustelut ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät työnhakukeskustelut järjestetään myös työvoimakoulutuksessa olevalle, 6 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömyysetuudella tuettuna opiskelevalle sekä palkkatuetussa työssä ja kuntoutuksessa olevalle työnhakijalle, vaikka hän ei olisi työtön tai työttömyysuhan alainen, jos työvoimakoulutuksen arvioitu kesto on enintään kuukausi, työnhakija opiskelee työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja arviolta enintään kuukauden tai palkkatukijakson tai yhdenjaksoisen kuntoutuksen arvioitu kesto on enintään kuukausi. 
Työnhakukeskustelu ja täydentävä työnhakukeskustelu järjestetään työnhakijan palvelutarve ja olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työnhakukeskustelua ja 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua täydentävää työnhakukeskustelua ei järjestetä, jos työnhakijan työnhaku on päättymässä kuukauden kuluessa. Jos työnhakija on lomautettu, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja täydentäviä työnhakukeskusteluja järjestetään vain työnhakijan pyynnöstä. 
7 § 
Työnhakukeskustelua ja täydentävää työnhakukeskustelua koskevat poikkeukset 
Vaikka työnhakija olisi työtön tai työttömyysuhan alainen, työnhakukeskustelua ja 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua täydentävää työnhakukeskustelua ei järjestetä, jos työnhakija: 
1) opiskelee arviolta yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa; 
2) opiskelee omaehtoisia opintoja 6 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömyysetuudella tuettuna arviolta yli kuukauden; 
3) osallistuu arviolta yli kuukauden kestävään 4 luvussa tarkoitettuun työkokeiluun; 
4) on arviolta yli kuukauden ajan palkkatuetussa työssä; tai 
5) on arviolta yli kuukauden kestävässä yhdenjaksoisessa kuntoutuksessa. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa työnhakijalle järjestetään työnhakukeskustelu kuukautta ennen työvoimakoulutuksen, työttömyysetuudella tuetun opiskelun, työkokeilun, palkkatukijakson tai kuntoutuksen arvioitua päättymistä. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta. 
Työnantajan kanssa yhteishankintana hankittuun tai vastaavalla tavalla järjestettyyn työvoimakoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle järjestetään työnhakukeskustelu ja täydentävä työnhakukeskustelu vain, jos siihen on työnhakijan työllistymiseen tai palvelutarpeeseen liittyvä painava syy. 
8 § 
Alkuhaastattelun sisältö 
Alkuhaastattelussa työ- ja elinkeinotoimisto tekee arvion työnhakijan edellytyksistä hakea työtä ja työllistyä sekä työnhakua ja työllistymistä tukevasta palvelutarpeesta. Arvion pohjalta laaditaan työllistymissuunnitelma, ellei työnhakijalle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa korvaavaa suunnitelmaa. 
Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa alkuhaastattelussa työnhakijaa hakemaan hänelle sopivia työmahdollisuuksia ja hakeutumaan tarpeellisiin palveluihin. Alkuhaastattelussa työnhakijalle kerrotaan hänelle tarjottavista palveluista ja sovitaan asiointitavasta sekä muusta yhteydenpidosta työ- ja elinkeinoviranomaisen ja työnhakijan välillä. 
9 § 
Työnhakukeskustelun sisältö 
Työnhakukeskustelussa työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa työnhakijaa hakemaan hänelle sopivia työmahdollisuuksia sekä tukee työnhakijan työnhakua. Lisäksi työnhakija ohjataan tarpeellisiin palveluihin. 
Työnhakukeskustelussa tarkistetaan työnhakijan palvelutarvetta koskevaa arviota ja laaditaan tai tarkistetaan työllistymissuunnitelma. 
10 § 
Täydentävän työnhakukeskustelun sisältö 
Täydentävä työnhakukeskustelu painottuu työnhakijan palvelutarvetta koskevan arvion perusteella työnhaun tukemiseen tai siinä jatketaan työnhakijan palvelutarpeen selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin. 
Jos täydentävä työnhakukeskustelu järjestetään ennen alkuhaastattelua, täydentävässä työnhakukeskustelussa laaditaan työllistymissuunnitelma, ellei työnhakijalle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa korvaavaa suunnitelmaa. Myöhemmin järjestettävässä täydentävässä työnhakukeskustelussa voidaan laatia tai tarkistaa työllistymissuunnitelma. 
Täydentävän työnhakukeskustelun asemesta työnhakijalle voidaan tarjota muuta vastaavaa työnhakua tai työllistymisen edellytysten parantamista tukevaa henkilökohtaista palvelua. 
11 § 
Palvelutarpeen arvioiminen 
Työ- ja elinkeinotoimiston arviossa työnhakijan palvelutarpeesta otetaan huomioon ainakin työnhakijan: 
1) osaaminen ja ammattitaito sekä hänen omat tavoitteensa niiden kehittämiseksi; 
2) työnhakuun ja työllistymisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky; 
3) työnhakutaidot ja muut työllistymiseen vaikuttavat seikat; 
4) työttömäksi jäämisen ja työttömyyden pitkittymisen todennäköisyys. 
Palvelutarpeen selvittämiseksi työnhakija voidaan ohjata työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin sekä muihin asiantuntija-arviointeihin. Työnhakijan osaamisen kehittämistä voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa ja työnhakijan työ- ja toimintakykyä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa. 
12 § 
Työllistymissuunnitelman sisältö 
Työllistymissuunnitelmaan sisällytetään työnhakuvelvollisuus ja muita työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia, joiden tavoitteena on työnhakijan nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työllistymissuunnitelmaan sisällytetään tarvittaessa työnhakijan palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja sekä muita työnhakijan osaamista, työmarkkinavalmiuksia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä palveluja ja työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen sekä työllistymiseen vaikuttavan työ- ja toimintakyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyviä toimia. 
Työllistymissuunnitelmassa on sovittava suunnitelman toteuttamisen seurannasta ja määräajasta, jonka kuluessa työnhakijan on ilmoitettava suunnitelman toteuttamisesta. Jos työ- ja elinkeinotoimisto edellyttää työnhakijan oman ilmoituksen lisäksi muuta selvitystä suunnitelman toteuttamisesta, tämä on kirjattava suunnitelmaan. 
Työ- ja elinkeinoviranomainen ja työnhakija hyväksyvät työllistymissuunnitelman. Suunnitelman rakenteesta, hyväksymisestä ja arkistoinnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
13 § 
Työnhakijan velvollisuudet 
Työttömyysetuutta hakevan työnhakijan on haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta. Lisäksi hänen on osallistuttava palvelutarpeensa arvioimiseen, työllistymissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen sekä palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään. 
Työttömyysetuutta hakeva työnhakija on velvollinen ilmoittamaan työllistymissuunnitelman toteutumisesta työ- ja elinkeinotoimistolle sen määräämällä tavalla. Ilmoitettavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Työnhakijan on ilmoitettava työ- ja elinkeinoviranomaiselle yhteystietojensa muutoksesta. Muutosehdotus päättyy Henkilön on säilytettävä työnhakuvelvollisuuden täyttämiseen liittyvät selvitykset ja esitettävä ne työ- ja elinkeinotoimistolle sen pyynnöstä. 
14 § 
Työ- ja elinkeinotoimiston velvollisuudet 
Työ- ja elinkeinotoimiston on tarjottava työtä ja koulutusta sekä järjestettävä työllistymissuunnitelmaan sisältyviä palveluja työ- ja elinkeinotoimiston käytettäväksi osoitettujen määrärahojen rajoissa. 
Työ- ja elinkeinotoimiston on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä. 
15 § 
Muistutus 
Työ- ja elinkeinotoimisto muistuttaa työnhakijaa kirjallisesti hänen menettelynsä vaikutuksesta työllistymiseen ja hänen mahdolliseen oikeuteensa saada työttömyysetuutta, jos työnhakija: 
1) jättää saapumatta alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun tai täydentävään työnhakukeskusteluun taikka kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen; 
2) ei muulla tavoin asioi työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla; 
3) jättää ilmoittamatta työ- ja elinkeinotoimiston edellyttämällä tavalla, miten hän on toteuttanut työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa; 
4) ei aloita työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittua palvelua tai palvelu keskeytyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai 
5) muulla tavoin jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa. 
3 luku 
Työnvälitys 
1 § 
Työnvälityksen tavoite ja yleiset periaatteet 
Työnvälityksellä edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista siten, että avoimet työpaikat täyttyvät ja työtä hakevat saavat työtä nopeasti. 
Työnvälitys perustuu työnantajan ja työntekijän sopimusvapauteen sekä vapaaseen valintaan. 
Työnvälityksestä Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sekä kansainvälisestä harjoittelusta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
2 § 
Työnvälityspalvelut 
Työ- ja elinkeinoviranomainen julkaisee ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista työnantajan toimeksiannon mukaisesti, jollei 8 §:ssä toisin säädetä. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto esittelee työnantajalle tämän kanssa sovitulla tavalla työnhakijoita, jotka ovat sopivia avoimeen työpaikkaan. 
Työ- ja elinkeinoviranomainen tarjoaa työnhakijalle mahdollisuuden julkaista tämän laatima työllistymistä tukeva esittely siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. 
Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa työnhakijaa hakemaan hänelle sopivia työpaikkoja. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työpaikan sopivuutta työnhakijalle ottamalla huomioon työnhakijan työkokemuksen, koulutuksen ja muun osaamisen sekä työkyvyn. 
3 § 
Työnhakuvelvollisuus 
Ellei 5—7 §:stä johdu muuta, työttömän ja työttömyysuhan alaisen työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, jonka aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tarkastelujakso voidaan asettaa alkamaan takautuvasti, jos se on työnhakijan edun mukaista. Muutosehdotus päättyy Tarkastelujaksoja voidaan painavasta syystä yhdistää haettavien työmahdollisuuksien määrää muuttamatta. 
Vaikka työnhakija ei ole työtön tai työttömyysuhan alainen, hänelle asetetaan työnhakuvelvollisuus, jos hän: 
1) opiskelee työvoimakoulutuksessa; 
2) opiskelee omaehtoisia opintoja 6 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömyysetuudella tuettuna; tai 
3) on palkkatuetussa työssä. 
Jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei tarkastelujakson aikana ole haettavissa neljää sellaista työmahdollisuutta, johon työnhakija voisi työkokemuksensa, koulutuksensa ja muun osaamisensa sekä työkykynsä ja hänellä mahdollisesti oleva työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitettu ammattitaitosuoja huomioon ottaen työllistyä, tarkastelujaksolla haettavien työmahdollisuuksien määrää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi alennetaan Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi , Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  tai jos haettavissa olevia työmahdollisuuksia ei ole lainkaan, työllistymissuunnitelmaan ei sisällytetä työnhakuvelvollisuutta. Muutosehdotus päättyy Työnhakuvelvollisuuden alentamisen perusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 
4 § 
Työnhakuvelvollisuutta täyttävä toiminta 
Työnhakuvelvollisuutta voi täyttää: 
1) hakemalla sellaista vähintään kaksi viikkoa kestävää työsuhteessa tehtävää työtä, johon työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä; 
2) hakemalla yksilöityä työpaikkaa työ- ja elinkeinotoimiston tekemän työtarjouksen perusteella; 
3) hakemalla lisätyötä omalta työnantajalta; 
4) etsimällä työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä tehtäviä sellaisia työmahdollisuuksia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä; 
5) julkaisemalla 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun esittelyn; 
6) muilla 1—5 kohdassa tarkoitettuja toimia vastaavilla toimilla, joiden tavoitteena on työllistyminen. 
5 § 
Työnhakuvelvollisuuden alkamista koskevat poikkeukset 
Työnhakuvelvollisuus alkaa työsuhteen päättymisestä, jos työnhakija on yli kaksi viikkoa kestävässä muussa kuin palkkatuetussa työssä, jonka työaika on yli 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 
Lomautetun työnhakuvelvollisuus alkaa siitä, kun hänelle on järjestetty 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu työnhakukeskustelu sen jälkeen, kun lomautuksen alkamisesta on kulunut kolme kuukautta. 
Työnhakuvelvollisuus alkaa siitä lukien, kun työnhakijalle on järjestetty 2 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu työnhakukeskustelu, jos työnhakija: 
1) opiskelee arviolta yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa; 
2) osallistuu arviolta yli kuukauden kestävään 4 luvussa tarkoitettuun työkokeiluun; 
3) on arviolta yli kuukauden ajan työajan osalta muussa kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa palkkatuetussa työssä; tai 
4) on arviolta yli kuukauden kestävässä yhdenjaksoisessa kuntoutuksessa. 
6 § 
Haettavien työmahdollisuuksien määrää ja tarkastelujaksoa koskevat poikkeukset 
Ellei 3 §:n 3 momentista tai 7 §:stä johdu muuta, vähintään kaksi viikkoa kestävässä osa-aikatyössä olevan tai työaikaa lyhentämällä lomautetun työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää kolmen kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana työnhakijan tulee hakea yhtä työmahdollisuutta. 
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan, jos työnhakijan säännöllinen työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Toteutuneen työajan vaikutuksesta työnhakuvelvollisuuteen säädetään työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:ssä. 
Ellei 1 momentista, 3 §:n 3 momentista tai 7 §:stä johdu muuta, arviolta yli kuukauden ajan 6 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetulla tavalla omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuna opiskelevan työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää opintojen ajalle kolmen kuukauden tarkastelujaksot, joista kunkin aikana työnhakijan tulee hakea kolmea työmahdollisuutta. Työnhakuvelvollisuuteen sovelletaan 1 momentissa sekä 3 ja 7 §:ssä säädettyä siitä lukien, kun työnhakijalle on järjestetty 2 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu työnhakukeskustelu. 
7 § 
Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättäminen 
Työnhakuvelvollisuutta ei aseteta, jos: 
1) työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos on todennut, että työnhakijalla on monialaisen yhteispalvelun tarve, ja työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ja ollut työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta, tai hän on alle 25-vuotias ja ollut työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta;  
2) työnhakija ei luotettavana pidettävän lääketieteellisen selvityksen mukaan ole työkykyinen työttömyysturvalain 2 a luvun 8 §:ssä tarkoitetun ammattitaitosuojan aikana työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaan työhön ja ammattitaitosuojan päätyttyä mihinkään työhön ja hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa siltä osin, kuin suunnitelmassa on sovittu työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän etuuden hakemisesta ja hakeutumisesta työ- ja toimintakykyä parantavaan kuntoutukseen; 
3) työnhakija opiskelee 6 luvussa tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetulla tavalla omaehtoisia luku- ja kirjoitustaidon opintoja työttömyysetuudella tuettuna ja opinnot ovat työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisia; 
4) työnhakija opiskelee työnantajan kanssa yhteishankintana hankitussa tai vastaavalla tavalla järjestetyssä työvoimakoulutuksessa; 
5) työnhakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla; 
6) työnhakijan työttömyys päättyy taikka hän aloittaa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan kuukauden kuluessa; työnhakuvelvollisuus jätetään asettamatta sen tarkastelujakson osalta, jonka aikana työttömyys päättyy taikka varusmies- tai siviilipalvelus tai perhevapaa alkaa. 
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että työnhakijan tilanne kokonaisuutena arvioiden on sellainen, ettei työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista. 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa säädettyä sovelletaan, kunnes työnhakijalle on järjestetty 2 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu työnhakukeskustelu. Ensin mainitussa lainkohdassa säädettyä sovelletaan myös työnhakukeskustelun jälkeen, jos työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa on sovittu omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun jatkumisesta kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta lukien. 
8 § 
Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen 
Työ- ja elinkeinoviranomainen voi kieltäytyä ottamasta vastaan avointa työpaikkaa koskevaa työpaikkailmoitusta tai poistaa ilmoituksen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä, jos ilmoituksen perusteella on ilmeistä tai työnantajan aiemman menettelyn perusteella taikka muutoin on perusteltua syytä epäillä, että: 
1) työnantaja rikkoo laissa säädettyä syrjintäkieltoa; 
2) työnantaja hakee työntekijää työtehtäviin, jotka ovat lain vastaisia tai joihin haetun henkilön työhön ottaminen on kiellettyä; 
3) työnantaja olennaisesti laiminlyö työsopimuslain 2 luvussa tai merityösopimuslain 2 ja 3 luvuissa säädettyjä velvollisuuksiaan tai velvollisuuttaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja; 
4) työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka tai siellä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää taikka muuta epäasiallista kohtelua; tai 
5) avoimen työpaikan täyttymistä ei tehtävän luonteen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole tarkoituksenmukaista tukea työnvälityksellä. 
Edellytyksenä ilmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymiselle tai sen poistamiselle 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on, että työnantaja ei ole oikaissut työpaikkailmoitustaan työ- ja elinkeinoviranomaisen kehotuksesta huolimatta. 
Työ- ja elinkeinoviranomainen tekee kirjallisen päätöksen ilmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymisestä tai ilmoituksen poistamisesta. Muutoksenhausta työ- ja elinkeinoviranomaisen päätökseen säädetään 14 luvun 1 §:ssä. 
14 luku 
Muutoksenhaku 
1 § 
Oikaisuvaatimus ja valitus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työ- ja elinkeinotoimiston ratkaisuun asettaa työnhakijalle työnhakuvelvollisuus, ratkaisuun olla tarjoamatta asiakkaalle asiantuntija-arviointeja, ammatinvalinta- ja uraohjausta, valmennusta tai kokeilua, sekä ratkaisuun olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua tai hyväksymättä ilmoitusta tuetun opiskelun keskeyttämisestä, ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2 § 
Muutoksenhaku työnhakijaksi rekisteröimisen epäämistä ja kulukorvausta koskevasta päätöksestä 
Poiketen siitä, mitä 1 §:n 1 momentissa säädetään, työnhakijaksi rekisteröimisen epäämistä ja 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulukorvausta koskevaan päätökseen haetaan muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
1. Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. 
2. Lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan henkilöön, joka on rekisteröity työnhakijaksi tämän lain voimaantulon jälkeen. 
3. Jos henkilö on rekisteröity työnhakijaksi ennen tämän lain voimaantuloa, lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan, kun työnhakijan edellisestä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 2 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun haastattelun järjestämisestä on kulunut kolme kuukautta. 
4. Jos henkilö on rekisteröity työnhakijaksi ennen tämän lain voimaantuloa, lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan, kun henkilölle on järjestetty edellä 3 momentissa tarkoitettu työnhakukeskustelu ja hänen työttömyytensä on jatkunut kuusi kuukautta. 
5. Lain 2 luvun 7 §:n 2 momenttia sovelletaan työnhakukeskustelun ja täydentävän työnhakukeskustelun järjestämiseen, jos työnhakijan työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, palkkatukijakso tai kuntoutus päättyy 1 päivänä kesäkuuta 2022 tai sen jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja väliaikaisesta muuttamisesta Muutosehdotus päättyy 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 9 kohta sekä 2 a luvun 12 a ja 13 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 5 §:n 1 momentin 9 kohta laissa 1001/2012, sekä 2 a luvun 12 a § laissa 1451/2016 ja 2 a luvun 13 a § laissa 423/2021, 
muutetaan 2 luvun 1 §:n 3 momentti ja 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 2 a luvun 1 ja 4—7 §, 8 §:n 1 momentti, 9—12, 13 ja 14 §, 10 luvun 4 §:n 2 momentti, sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 1001/2012 ja 2 luvun 16 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1374/2014, 2 a luvun 1 § laeissa 288/2012, 1049/2013 ja 128/2019, 2 a luvun 4 ja 6 §, 8 §:n 1 momentti, 12 ja 13 § sekä 10 luvun 4 §:n 2 momentti laissa 1451/2016, 2 a luvun 5 § laeissa 1451/2016 ja 380/2018, 2 a luvun 7 ja 11 § laissa 288/2012, 2 a luvun 9 § laeissa 288/2012, 1370/2014 ja 1451/2016, 2 a luvun 10 § laeissa 1370/2014, 1374/2014 ja 1451/2016, 2 a luvun 14 § laeissa 288/2012, 918/2012, 1374/2014 ja 1451/2016, sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti laissa 380/2018, ja 
lisätään 2 a lukuun Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi väliaikaisesti Muutosehdotus päättyy uusi 14 a § seuraavasti: 
2 luku 
Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset 
1 § 
Työtön työnhakija 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työnhakijana pidetään henkilöä, joka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla: 
1) on rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään; 
2) on pitänyt työnhakunsa työ- ja elinkeinotoimistossa voimassa; 
3) asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
16 § 
Koulutusta vailla olevan nuoren työttömyysturvaoikeuden palautuminen 
Koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen 13 §:n 2 momentissa taikka 14 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten takia, on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) hän on toiminut vähintään 21 kalenteriviikon ajan 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2 a luku 
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 
1 § 
Työstä eroaminen ja erottaminen 
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä eronnut työstään, tai jos hän on itse moitittavana pidettävällä menettelyllään aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei kuitenkaan ole 30 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. 
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös, kun henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 43 §:ssä, kirkkolain 6 luvun 63 §:ssä, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:ssä, puolustusvoimista annetun lain 48 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 31 §:ssä, tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 42 §:ssä tai valtion virkamieslain 40 §:ssä tarkoitetusta syystä. 
Jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merityösopimuslain 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin tai merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella, on todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ei ennen työsopimusasiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, jollei riitautusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana. 
4 § 
Työstä kieltäytyminen 
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 45 päivän ajalta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien, jos hän työttömänä ollessaan ilman pätevää syytä kieltäytyy työnantajan hänelle yksilöidysti tarjoamasta työstä tai hakemastaan työstä, johon hänet on valittu. 
Jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, oikeutta työttömyysetuuteen ei kuitenkaan ole 30 päivän ajalta. Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä. 
Pätevänä syynä kieltäytyä työstä pidetään 5—8 §:ssä tarkoitettua tai näihin rinnastettavaa syytä. Jos työnhakija kieltäytyy hakemastaan työstä, edellyttää pätevän syyn olemassaolo lisäksi, ettei työnhakija tiennyt 5—8 §:ssä tarkoitetuista tai niihin rinnastettavista seikoista työtä hakiessaan. 
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä sinä päivänä, jona työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus saa tiedon työnhakijan 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä taikka työnhakija menettelee 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ajankohdasta, jona työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä. 
5 § 
Henkilöön liittyvä pätevä syy työstä kieltäytymiseen 
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työstä, jos: 
1) työtä ei voida pitää hänelle sopivana hänen työkykynsä huomioon ottaen; 
2) työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksensa vastaista; tai 
3) hänelle ei varata kohtuullista aikaa lastenhoidon Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tai muun hänestä riippuvaisen läheisen hoidon Muutosehdotus päättyy järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksien ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen. 
6 § 
Työhön liittyvä pätevä syy työstä kieltäytymiseen 
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työstä, jos: 
1) työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka ei ole vähintään 1 134 euroa kuukaudessa; 
2) työstä maksettava palkka perustuu kokonaan provisioon, tai jos palkka perustuu osittain provisioon, kokoaikatyön kiinteä palkan osa ei ole vähintään 1 134 euroa kuukaudessa; 
3) osa-aikatyöstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus; 
4) työnhakijalle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun perusteella haettavaksi osoitetusta työstä maksettava palkka mahdollisten työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muusta työstä maksettava palkka ja mahdollisesti maksettava työttömyysetuus; 
5) työssä edellytetään työtehtäviä, jotka ovat ilmeisesti epäsiveellisiä tai hyvän tavan vastaisia; 
6) työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka; 
7) työssä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua; tai 
8) työ on lakon, työsulun tai saarron piirissä. 
 
7 § 
Työpaikan sijaintiin liittyvä pätevä syy työstä kieltäytymiseen 
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jos: 
1) hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia; 
2) hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia; 
3) työ on ulkomailla; ei kuitenkaan, jos työ on sellaisessa valtiossa, jossa hän hakee työtä ja jossa oleskelun ajalta hänelle maksetaan työttömyysetuutta Suomea sitovan kansainvälisen säädöksen perusteella. 
8 § 
Ammattitaitosuoja 
Henkilöllä on kolmen kuukauden aikana työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä tai tätä myöhemmästä päätoimisten opintojen päättymisestä lukien pätevä syy kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoaan (ammattitaitosuoja). Työnhakijalla on ammattitaitosuojan aikana pätevä syy kieltäytyä myös tarjotusta kokoaikatyöstä 6 §:n 3 kohdan perusteella. Ammattitaitosuoja alkaa alusta, kun henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely 
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen seitsemän päivän ajalta laiminlyönnin tai muun menettelyn jälkeen, jos hän työttömänä tai palkkatuetussa työssä ollessaan taikka saadessaan työttömyysetuutta 3 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella ilman 11—14 §:ssä tarkoitettua taikka näihin pätevyydeltään rinnastettavaa syytä 12 kuukauden aikana toisen kerran: 
1) jättää saapumatta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun alkuhaastatteluun tai työnhakukeskusteluun; 
2) jättää saapumatta kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen; 
3) kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka muulla kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla menettelyllään aiheuttaa, ettei suunnitelmaa voida laatia tai tarkistaa; 
4) kieltäytyy kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetusta alkukartoituksesta taikka muulla kuin 2 kohdassa tarkoitetulla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei alkukartoitusta voida tehdä; 
5) laiminlyö hakea työtä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa edellytetyllä tavalla, tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen; 
6) jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen, jos hänelle viimeksi järjestetystä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta alkuhaastattelusta on kulunut vähintään kuusi kuukautta; 
7) kieltäytyy seuraavasta palvelusta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää seuraavaa palvelua: 
a) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, koulutuskokeilu tai työkokeilu; 
b) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työvoimakoulutus; 
c) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu; tai 
d) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta; 
8) keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään 7 kohdassa tarkoitetun palvelun; 
9) kieltäytyy työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta työ- ja elinkeinoviranomaisen, kunnan tai palveluntuottajan järjestämästä työnhakua tai työllistymistä tukevasta muusta kuin 7 kohdassa tarkoitetusta palvelusta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää tällaista palvelua; 
10) keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään 9 kohdassa tarkoitetun palvelun; 
11) kieltäytyy palvelutarpeen arvioimiseksi välttämättömästä työkyvyn tutkimuksesta tai arvioinnista tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää tällaista palvelua; tai 
12) laiminlyö noudattaa, mitä monialaisessa työllistymissuunnitelmassa on sovittu työnhaun ja työllistymisen yleisten edellytysten parantamisesta, jos hänelle ei ole asetettu työnhakuvelvollisuutta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:n perusteella. 
Edellä 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua menettelyä arvioidaan kokonaisuutena kullakin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa säädetyllä työnhakuvelvollisuuden tarkastelujaksolla. 
10 § 
Jatkuva työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely 
Työnhakijalla, joka työttömänä tai palkkatuetussa työssä ollessaan taikka saadessaan työttömyysetuutta 3 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella ilman 11—14 §:ssä tarkoitettua tai näihin pätevyydeltään rinnastettavaa syytä menettelee 9 §:n 1 momentin 1—12 kohdassa tarkoitetulla tavalla 12 kuukauden kuluessa: 
1) kolmannen kerran, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 14 päivän ajalta mainitussa lainkohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen; 
2) neljännen kerran tai tätä useammin, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen toistaiseksi mainitussa lainkohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen, ennen kuin etuusoikeus palautuu 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla (työssäolovelvoite). 
Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen, kun henkilö on yhteensä vähintään 12 kalenteriviikkoa: 
1) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä; 
2) osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun; 
3) opiskellut omaehtoisesti 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja; tai 
4) työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä. 
Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen myös kun: 
1) työnhakija korjaa 9 §:n 1 momentin 1—12 kohdassa tarkoitetun Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen Muutosehdotus päättyy menettelynsä Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kokonaisuudessaan Poistoehdotus päättyy kolmen kuukauden kuluessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta alkuhaastattelusta; työssäolovelvoite on tällöin kuitenkin aina voimassa vähintään 14 päivää; tai 
2) työssäolovelvoitteen alkamisesta on kulunut vähintään viisi vuotta. 
Mitä 1 momentissa ja 9 §:ssä säädetään, ei sovelleta aikana, jolta työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 1 momentin tai 9 §:n perusteella. Mitä 1—9 §:ssä sekä 2 luvun 13 §:n 2 momentissa sekä 14 §:n 3 momentissa säädetään, ei sovelleta työssäolovelvoitteen aikana. 
11 § 
Pätevä syy olla osallistumatta työnhakijan palveluprosessiin liittyviin toimiin 
Työnhakijalla on pätevä syy jättää saapumatta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi § Poistoehdotus päättyy ja 6 §:ssä tarkoitettuun alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun, täydentävään työnhakukeskusteluun, kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen sekä työllistymissuunnitelmaa korvaavan suunnitelman laatimis- ja tarkistamistilaisuuteen, jos: 
1) saapumatta jääminen johtuu sairaudesta tai tapaturmasta taikka henkilöstä itsestään riippumattomasta syystä; 
2) saapumatta jäämiselle on muu hyväksyttävä syy; tai 
3) työnhakija on etukäteen ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle olevansa estynyt saapumasta ja työ- ja elinkeinotoimisto hyväksyy työnhakijan esittämän syyn alkuhaastattelun, työnhakukeskustelun, täydentävän työnhakukeskustelun tai alkukartoituksen järjestämiseksi myöhemmin. 
Työnhakijan ei katsota menetelleen 9 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sillä perusteella, ettei häntä ole tavoitettu puhelimitse alkuhaastattelua, työnhakukeskustelua, täydentävää työnhakukeskustelua, alkukartoitusta taikka työllistymissuunnitelmaa korvaavan suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten. 
12 § 
Pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa 
Työnhakijalla on pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa ja sitä korvaavaa suunnitelmaa siltä osin, kun: 
1) suunnitelmaan sisältyvä työnhakuvelvollisuus ei vastaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 3 ja 5—7 §:ssä säädettyä; 
2) työnhakuvelvollisuus olisi sisällytetty työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan toisenlaisena, jos velvollisuutta asetettaessa olisi otettu huomioon myöhemmin toteutunut työaika; 
3) työnhakija on työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson aikana työllistynyt yhdenjaksoisesti ja kokoaikaisesti vähintään kahden viikon ajan; tai 
4) hän ei työkyvyttömyytensä takia ole voinut toteuttaa suunnitelmaan sisältyvää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työnhakuvelvollisuutta. 
13 § 
Pätevä syy jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä 
Työnhakijalla on pätevä syy jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä: 
1) 5—8 §:ssä tarkoitetusta syystä; 
2) jos hän on vähintään kaksi viikkoa kestävässä osa-aikatyössä; 
3) jos hän on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvussa tarkoitetulla työnhakuvelvollisuuden tarkastelujaksolla hakenut työmahdollisuuksia häneltä edellytetyllä tavalla ja ilmoittanut työnhakuvelvollisuuden täyttymisestä työ- ja elinkeinotoimistolle ennen työtarjouksen tekemistä taikka osoittaa työmahdollisuuksien hakemisen ennen työtarjouksen tekemistä luotettavana pidettävällä tavalla; 
4) kun tarjotun työn vastaanottaminen johtaisi hänestä itsestään riippumattomista syistä työvoimakoulutuksen taikka julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettujen tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettujen työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen keskeytymiseen. 
14 § 
Pätevä syy palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen 
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä 9 §:ssä tarkoitetusta palvelusta ja keskeyttää palvelu, jos: 
1) palvelu ei ole hänen terveydentilansa tai työ- ja toimintakykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa; 
2) päivittäinen matka palvelun järjestämispaikalle ylittää keskimäärin kolme tuntia; 
3) palvelunjärjestäjä olennaisesti laiminlyö vastuutaan palveluun osallistuvan työturvallisuudesta tai palvelua ei muusta syystä voida järjestää turvallisesti; 
4) palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö noudattaa palvelun järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä tai palvelusta tehdyn sopimuksen ehtoja; 
5) palvelu olennaisesti poikkeaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta. 
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työvoimakoulutuksesta ja keskeyttää koulutus myös, jos kyseisen ammattialan työ ei ole hänen terveydentilansa ja työkykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa tai henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo ei ole kohtuullisesti turvattu koulutuksen aikana. Henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, jos työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuden tasoisiin etuuksiin. 
Jos henkilö on hakenut oikaisua tai valittamalla muutosta palvelun keskeyttämistä koskevaan päätökseen eikä oikaisuvaatimusta tai valitusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asiassa annettua lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi joutunut omasta syystään keskeyttämään palvelun. 
14 a § 
Kustannukset palveluun osallistumisesta 
Henkilöllä on 9 ja 10 §:ää sovellettaessa pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa myös siltä osin, kuin suunnitelmassa on sovittu osallistumisesta muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun, sekä pätevä syy kieltäytyä muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ja keskeyttää tällainen palvelu, jos hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle myönnetä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla. 
10 luku 
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset 
4 § 
Tämän lain poikkeava soveltaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun sekä 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisena pidettävän kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetun omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana ei sovelleta 2 lukua, 2 a luvun 1 §:ää ja 4 §:ssä työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä säädettyä, 3 luvun 1 §:n 3 momenttia, 6 luvun 8 §:ää eikä 7 luvun 2 §:ää. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
14 luku 
Erinäisiä säännöksiä 
1 a § 
Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset 
Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 2 a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 6 §:n 1 ja 2 kohdassa, 5 luvun 4 §:n 3 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Lain 2 a luvun 14 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023. Muutosehdotus päättyy 
Työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Työnhakijan menettelyä, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, ei oteta huomioon arvioitaessa menettelyn toistuvuutta lain 2 a luvun 9 ja 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Lain 2 a luvun 14 a §:ää sovelletaan työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamatta jättämiseen, palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen, jos palvelu on tai olisi alkanut viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Muutosehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain (1269/2020) 2 §:n 1 momentin 1 kohta, 4 ja 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentin 1 kohta ja 15 §, sellaisina kuin niistä on 4 § osaksi laissa 421/2021, seuraavasti: 
2 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) työttömällä henkilöä: 
a) joka ei ole työsuhteessa; ellei hän ole kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa ole alle neljä tuntia viikossa taikka hänen vaihtelevaa työaikaa koskevassa työsopimuksessaan taattu vähimmäistyöaikansa ole alle neljä tuntia viikossa; 
b) joka ei työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa, tai jolla on oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen estämättä työttömyysturvalain 2 luvun 5 a §:n perusteella; ja 
c) joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija tai jolla on oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n perusteella; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 § 
Kokeilualueen kunnan asiakkaat 
Kokeilualueen kunnan asiakkaita ovat työttömät työnhakijat, ne työnhakijat, jotka ovat vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat, joiden kotikunta on kyseisessä kunnassa ja jotka: 
1) eivät täytä työttömyysturvalain 5 luvun 2 §:n 1 momentissa tai 6 §:n 1 momentissa säädettyjä ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä; tai 
2) ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä henkilöitä. 
Kokeilualueen kunnan asiakkaita ovat 1 momentissa tarkoitetut henkilöt, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi, jotka kokeilun aikana ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi tai jotka kokeilun aikana ilmoittautuvat työnhakijoiksi ja ovat vaarassa jäädä työttömiksi kahden viikon kuluessa, ja jotka työ- ja elinkeinotoimisto siirtää kokeilualueen kunnan asiakkaiksi. 
6 § 
Asiakkuuden päättyminen ja uudelleen käynnistäminen 
Kokeilualueen kunnan asiakkaaksi ohjatun asiakkuuden päättymiseen sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 2 §:ssä säädetään työnhaun voimassaolon lakkaamisesta. Kokeilualueen kunnan asiakas voi tehdä mainitussa lainkohdassa tarkoitetun ilmoituksen kokeilualueen kunnalle tai työ- ja elinkeinoviranomaiselle. 
Jos kokeilualueen kunnan asiakkaan työnhaku on päättynyt ja henkilö kokeilun kestäessä käynnistää työnhakunsa uudelleen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti, asiakkuus jatkuu kokeilualueen kunnassa, vaikka tämän lain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyisi. 
Kokeilualueen kunnan asiakkaana ollut henkilö voi käynnistää työnhaun uudelleen myös pyytämällä sitä kokeilualueen kunnalta. Kunta voi rajoittaa henkilön oikeutta käynnistää työnhaku sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa, jos työnhaun voimassaolo on päättynyt julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 2 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella. Jos henkilöasiakasta ei voida rekisteröidä työnhakijaksi, kunta antaa päätöksen työnhakijaksi rekisteröimisen epäämisestä. 
8 § 
Työnhakijan haastattelut ja palvelutarpeen arviointi 
Kokeilualueen kunta järjestää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetut työnhakijan haastattelut ja vastaa mainitun luvun 612 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. 
Kokeilussa kuntaan sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 4 ja 14 §:ssä säädetään työnhakijan informoimisesta ja työ- ja elinkeinoviranomaisen velvollisuuksista ja 15 §:ssä muistutuksen antamisesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Kokeilualueen kunnan suunnitelmia koskevat tehtävät 
Kokeilualueen kunta hoitaa asiakkaidensa osalta työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät, joista säädetään: 
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja sen 2 luvun 12 §:n nojalla annetuissa säännöksissä asiakkaan työllistymissuunnitelman laatimiseksi; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
15 § 
Kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työttömän työnhakijan velvollisuudet 
Kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työnhakijan velvollisuuksiin sovelletaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 13 §:ää ja sen nojalla annettuja säännöksiä. 
Työnhakijan velvollisuuksien vastaisen menettelyn vaikutukseen hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 2 a luvun 9—14 ja 14 a §:ssä säädetään. Kunnan tarjoamaan työhön sovelletaan, mitä mainitun lain 2 a luvun 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
1. Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. 
2. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan tämän lain 8 §:n 1 momentin nojalla henkilöön, joka on rekisteröity työnhakijaksi tämän lain voimaantulon jälkeen. 
3. Jos henkilö on rekisteröity työnhakijaksi ennen tämän lain voimaantuloa, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan tämän lain 8 §:n 1 momentin nojalla, kun työnhakijan edellisestä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 8 §:ssä tarkoitetun haastattelun järjestämisestä on kulunut kolme kuukautta. 
4. Jos henkilö on rekisteröity työnhakijaksi ennen tämän lain voimaantuloa, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan tämän lain 8 §:n 1 momentin nojalla, kun henkilölle on järjestetty työnhakukeskustelu edellä 3 momentissa säädetyn perusteella ja hänen työttömyytensä on jatkunut kuusi kuukautta. 
5. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 7 §:n 2 momenttia sovelletaan tämän lain 8 §:n 1 momentin nojalla työnhakukeskustelun ja täydentävän työnhakukeskustelun järjestämiseen, jos työnhakijan työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, palkkatuki-jakso tai kuntoutus päättyy 1 päivänä kesäkuuta 2022 tai sen jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 10 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 17 §:n 3 momentti seuraavasti: 
10 § 
Alkukartoituksen järjestäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Alkukartoitukseen kuuluvia toimia voidaan järjestää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen täydentävien työnhakukeskustelujen sijasta. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa on tehtävä yhteistyötä palvelujen järjestäjän kanssa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
14 § 
Kotoutumissuunnitelman laativan viranomaisen tehtävät 
Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Kotoutumissuunnitelman tulee sisältää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa tarkoitettu työnhakuvelvollisuus, ellei mainitun luvun 7 §:stä johdu muuta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
17 § 
Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Maahanmuuttaja on velvollinen osallistumaan kotoutumissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa sekä hakeutumaan ja osallistumaan säännöllisesti suunnitelmaan sisältyvään suomen tai ruotsin kielen opetukseen ja muihin suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin ja palveluihin. Maahanmuuttaja on myös velvollinen suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla ilmoittamaan suunnitelman laatimiseen osallistuneille viranomaisille, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa. Maahanmuuttajan on säilytettävä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa tarkoitetun työnhakuvelvollisuuden täyttämiseen liittyvät selvitykset ja esitettävä ne työ- ja elinkeinotoimistolle sen pyynnöstä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain (1369/2014) 4 ja 5 § seuraavasti 
4 § 
Monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen 
Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja työtön laativat 3 §:ssä tarkoitetun kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Työllistymissuunnitelman tulee sisältää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa tarkoitettu työnhakuvelvollisuus, ellei mainitun luvun 7 §:stä johdu muuta. 
Työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista. Työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava työllistymissuunnitelman tarkistamisesta työttömän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein, sekä ellei se asiakkaan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta, työttömän sitä erikseen pyytäessä. Kunta osallistuu työllistymissuunnitelman tarkistamiseen työnhakijan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. 
Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kansaneläkelaitoksen tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kansaneläkelaitos osallistuu suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkistamiseen. 
Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan sisällytettävään työnhakuvelvollisuuteen sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:ssä säädetään kiellosta hakea oikaisua ja valittaa. Monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta, seurannasta, seurannan yhteydessä ilmoitettavista tiedoista ja suunnitelman tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
5 § 
Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan liittyvät velvollisuudet 
Työtön on velvollinen osallistumaan monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Työtön on myös velvollinen suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla ilmoittamaan suunnitelman laatimiseen osallistuneille viranomaisille, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa. Työttömän on säilytettävä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa tarkoitetun työnhakuvelvollisuuden täyttämiseen liittyvät selvitykset ja esitettävä ne työ- ja elinkeinotoimistolle sen pyynnöstä. 
Työttömän 1 momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien laiminlyönnin vaikutuksesta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja vaikutuksesta hänen oikeuteensa saada toimeentulotukea toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997). 
Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta ovat velvollisia selvittämään työttömälle 1 momentissa tarkoitetut velvollisuudet. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, 5 §:n 4 momentti, 8 § ja 9 §:n 2 ja 3 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat, 3 §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale sekä 5 §:n 4 momentti laissa 937/2012 sekä 8 § osaksi laeissa 314/2010, 937/2012, 1372/2014 ja 702/2020, ja 
lisätään 28 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1293/2002, 937/2012 ja 1314/2014, uusi 3 momentti seuraavasti:  
3 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle: 
1) jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; 
2) jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut työttömyysturvalain 6 luvun 7 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa; taikka 
3) jolle on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu työnhakukeskustelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. 
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle, jolle on aiemmin laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 § 
Aktivointisuunnitelman laatiminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ennen toimenpiteiden aloittamista varmistua, että henkilön kanssa on tehty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:n mukainen työllistymissuunnitelma. Kunnan tulee ennen toimenpiteiden aloittamista varmistua, että työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt henkilön kanssa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:n mukaisen työllistymissuunnitelman tai että työ- ja elinkeinotoimisto on varannut tämän lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle henkilölle tilaisuuden julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun työnhakukeskusteluun. Jos työllistymissuunnitelmaa ei ole voitu tehdä tai tilaisuutta työnhakukeskusteluun varata sen johdosta, ettei henkilön työnhaku ole ollut voimassa, kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin aktivointisuunnitelman laatimiseksi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 § 
Aktivointisuunnitelman sisältö 
Aktivointisuunnitelmaan merkitään: 
1) henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot; 
2) arvio aikaisempien julkisten työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta; 
3) arvio aikaisempien työllistymissuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta; 
4) toimenpiteet, jotka voivat olla julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja; 
5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa tarkoitettu työnhakuvelvollisuus, ellei mainitun luvun 7 §:stä johdu muuta. 
Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota julkisia työvoimapalveluja. Suunnitelma voi näiden toimenpiteiden ohella sisältää myös työllistymismahdollisuuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. 
9 § 
Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa työllistymissuunnitelmassa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ennen suunnitelman allekirjoittamista on työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan informoitava henkilöä kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen perusteella maksettavista etuuksista ja korvauksista. 
Aktivointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava aktivointisuunnitelman tarkistamisesta kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. 
28 § 
Muutoksenhaku 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Aktivointisuunnitelmaan sisällytettävään työnhakuvelvollisuuteen sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:ssä säädetään kiellosta hakea oikaisua ja valittaa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20. 
 Lakiehdotus päättyy 

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti uudistuksen vaikutuksia työllisyyden kehittymiseen, palvelun onnistumiseen ja kuntakokeilujen edistymiseen sekä resurssien riittävyyteen ja niiden kohdentamisen onnistumiseen kiinnittäen erityisesti huomiota yksityiskohtaisen sääntelyn toimivuuteen sekä antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2023 loppuun mennessä. Eduskunta edellyttää, että tarvittaessa hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi.  

2.

Eduskunta edellyttää, että TE-toimistojen ja kokeilukuntien määrärahan riittävyyttä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi sekä niiden oikeasuhtaista jakautumista kuntien ja TE-toimistojen kesken seurataan tarkasti ja että tarvittaessa toimintaan ohjataan lisää määrärahoja valtion lisätalousarvioissa tai talousarviossa vuodelle 2023. Määrärahojen riittävyyden arvioinnissa on otettava huomioon asiakaspalvelun vaatimien henkilöstöresurssien lisäksi myös toimitilojen ja tietojärjestelmien kehittämisen vaatimat määrärahat. 

3.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoimapalveluita ja työttömyysturvaa koskevan sääntelyn ymmärrettävyyden ja ennakoitavuuden parantamiseksi sekä antaa asiassa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. 
Helsingissä 1.12.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 jäsen 
Bella Forsgrén vihr 
 jäsen 
Atte Kaleva kok 
 jäsen 
Tuomas Kettunen kesk 
 jäsen 
Rami Lehto ps 
 jäsen 
Niina Malm sd 
 jäsen 
Hanna-Leena Mattila kesk 
 jäsen 
Jukka Mäkynen ps 
 jäsen 
Anders Norrback r 
 jäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 jäsen 
Arto Satonen kok 
 jäsen 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 varajäsen 
Jari Myllykoski vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Marjaana Kinnunen  
 

Vastalause 1

Perustelut

Hallituksen esityksessä (HE 167/2021 vp) ehdotetaan muutettavaksi julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettua lakia, työttömyysturvalakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Esityksellä toteutettaisiin niin sanottu pohjoismainen työvoimapalveluiden malli, joka muistuttaa suurilta osin viime hallituskaudella rauennutta aktiivimallin toista osaa. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä kannattaa esitykseen sisältyvää työnhakuvelvoitetta. On tärkeää, että työnhakijoilta edellytetään omaa aktiivisuutta sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä. Tämä luo kannusteita sille, että työttömän työnhakijan omalla aktiivisuudella on merkitystä.  

Hallituksen esityksen suurimpana ongelmana voidaan pitää sitä, että siinä määritellään hyvin kaavamaisesti, millä tavalla palvelut on toteutettava. Käytännössä painopisteen pitäisi olla työttömien alkukartoituksessa, työllisyyssuunnitelman laatimisessa sekä yksilöllisten palvelupolkujen tukemisessa. Esityksessä käytännössä määritellään lain tasolla, kuinka usein tapaamisia pitää järjestää TE-palveluiden kanssa.  

Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen perusteella on myös ilmeistä, että hallituksen lisäresursointi ei tule riittämään uusien lakisääteisten velvollisuuksien toteuttamiseen. Mikäli resursointi ei ole kunnossa, se johtaa käytännössä siihen, että esityksessä mainittuja tavoitteita ei saavuteta eikä tätä voida pitää tarkoituksenmukaisena.  

Hallitus on varannut määräaikaista RRF:n rahoitusta 70 miljoonaa euroa TE-palveluiden henkilökunnan lisäämiseksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurssien kasvua suuremmaksi, ja moni työnhakija miettii, mitä yksilölliselle palvelulle tulee käymään. Kokoomus uskoo, että jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tarjotun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoomus on esittänyt työvoimapalveluiden vahvistamista edelleen 20 miljoonalla eurolla. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1. lakiehdotuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentti muutettuna. (Vastalauseen muutosehdotukset) 

Vastalauseen muutosehdotukset

6 § 
Työnhakukeskustelujen ja täydentävien työnhakukeskustelujen järjestäminen 
Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää: 
1) työttömälle ja työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tarpeelliseksi arvioimansa määrän työnhakukeskusteluja Muutosehdotus päättyy alkuhaastattelua seuraavan kolmen kuukauden aikana; Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi täydentäviä työnhakukeskusteluja järjestetään kuitenkin neljä, jos alkuhaastattelua on edeltänyt täydentävä työnhakukeskustelu; Poistoehdotus päättyy 
2) työttömälle ja työttömyysuhan alaiselle sekä muulle osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle tai työaikaa lyhentämällä lomautetulle työnhakijalle työnhakukeskustelun aina, kun alkuhaastattelusta tai edellisestä tämän kohdan mukaisesta työnhakukeskustelusta on kulunut kolme kuukautta; 
3) työttömälle työnhakijalle Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tarpeelliseksi arvioimansa määrän täydentäviä työnhakukeskusteluja Muutosehdotus päättyy kuukauden aikana aina, kun alkuhaastattelusta tai edellisestä tämän kohdan mukaisesta täydentävästä työnhakukeskustelusta on kulunut kuusi kuukautta; 
4) henkilöasiakkaalle 1—3 kohdassa säädetyn lisäksi täydentäviä työnhakukeskusteluja tämän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. 
(2 ja 3 mom. kuten TyVM) 
Helsingissä 1.12.2021
Arto Satonen kok 
 
Atte Kaleva kok 
 

Vastalause 2

Perustelut

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin työllisyyden vahvistamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu kuitenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemysten perusteella epäilevästi siihen, onko hallituksen esittämällä mallilla edellytyksiä saavuttaa sille esitettyjä tavoitteita. 

Mallin keskiössä on työnhakijoiden tapaaminen merkittävästi nykyistä useammin sekä työvoimapalveluiden resurssien vahvistaminen. Mallin laskettu hyötysuhde on kuitenkin huono: työ- ja elinkeinotoimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työvoimapalveluja hoitavan henkilöstön määrää lisätään noin 1 200 henkilötyövuodella, mutta malli laskennallisesti vahvistaa työllisyyttä arviolta vain noin 9 500—10 000 työllisellä. Mallilla saavutettavan työllisyyden kasvun on arvioitu vähentävän julkisen talouden menoja pitkällä aikavälillä arviolta noin 230 miljoonalla eurolla vuodessa; resurssien lisäyksestä johtuvat kustannukset huomioiden nettovaikutus on kuitenkin vain noin 140 miljoonaa euroa. 90 miljoonan euron välittömästä menolisäyksestä johtuen laskennallinen meno yhtä saavutettua työpaikkaa kohden on siis noin 9 000 euroa siinäkin tapauksessa, että esitettyihin tavoitteisiin päästään. 

Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat nostaneet esiin mallissa lukuisia merkittäviä ongelmia. Keskeisimpänä on järjestelmän kaavamaisuus ja se, että työvoimapalveluille ei jätetä riittävää harkintavaltaa ja liikkumavaraa, vaan niiden pitää järjestää kaavamaisesti maksimaalinen määrä haastatteluja riippumatta siitä, millaiset työllistymisedellytykset kullakin työnhakijalla on. Tämä johtaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan resurssien tehottomaan käyttöön. Sääntely on monin tavoin sekavaa työnhakijan näkökulmasta, ja erityisesti ehdotus työnhakuvelvollisuudesta on kokonaisuudessaan työttömän työnhakijan kannalta sekava ja vaikeaselkoinen. Malli ei huomioi riittävästi osatyökykyisiä, työkyvyttömiä, osa-aikatyötä tekeviä, koulutukseen osallistuvia tai sellaisia työnhakijoita, joiden tilanteessa yhdistyy useampi näistä seikoista. Muistutusten asema jää työnhakijan oikeusturvan kannalta kyseenalaiseksi, ja asianmukainen muutoksenhakumahdollisuus työllistymissuunnitelmaan ei toteudu. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää alkuhaastatteluja tarpeellisina, mutta toteaa, että kaavamaiset tapaamiset kahden viikon välein itsetarkoituksena ovat turhia niiden työnhakijoiden osalta, joiden työllistymismahdollisuudet ovat muutenkin hyvät, ja resurssien kaavamainen käyttö tältä osin heikentää niiden työnhakijoiden, jotka ovat erityisesti tuen tarpeessa, mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluiden henkilöstön ajanpuutteen vuoksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaavilla tahoilla tulisi olla esitettyä merkittävästi suuremmat mahdollisuudet kohdentaa resursseja sinne, missä näkee niiden käytöstä olevan eniten hyötyä. Koulutuksessa olevien työnhakijoiden osalta tärkeintä tulisi olla, että henkilö saa suorittaa koulutuksensa rauhassa loppuun eikä esimerkiksi koulutuksen osana työharjoittelua tekevää henkilöä ole tarkoituksenmukaista pakottaa työnhakuun. Ennakoimattomasti sijoittuvat työntekojaksot voivat aiheuttaa opintojen viivästymistä ja oppimisen laadullista vaikeutumista. Pahimmillaan opintojen katkonaisuudesta voi seurata opintojen keskeytyminen, mikä on koulutuspoliittisten resurssienkin näkökulmasta epätarkoituksenmukainen lopputulos.  

Toistaiseksi voimassa olevassa osa-aikaisessa työsuhteessa olevaa tai etenkään osa-aikaisesti lomautettua ei tulisi velvoittaa ottamaan vastaan sellaista kokoaikaista työtä, jonka jatkuvuus on epävarmaa tai joka ei vastaa hänen koulutustaan. Ns. nollatuntisopimuksella tehtävää työtä, jossa henkilö kuitenkin käytännössä tekee paljonkin tunteja, ei ole mallissa asianmukaisesti huomioitu, vaan tällaisia henkilöitä haastatellaan vastaavalla tavoin kuin työttömiä. Vastaavasti kuntoutuksessa olevien tai osatyökykyisten tosiasialliset mahdollisuudet työllistymiseen tai edes mallin edellyttämään työnhakuun voivat olla vähäiset. Malli ei myöskään huomioi esimerkiksi toiselta asteelta valmistuvia opiskelijoita, jotka jatkavat kolmannelle asteelle ja joiden haastatteluja ennen opiskelupaikan varmistumista ja opintojen alkua on perusteltua pitää resurssien haaskauksena. 

Asiantuntijakuulemisissa on peräänkuulutettu TE-palveluiden järjestäjille laajempaa vapautta valita palveluiden tuottamistapa ja mahdollistaa myös ostopalveluiden käyttö, jolloin oman tuotannon henkilöstölisäystarve olisi vähäisempi. Kunnille mallin käytöstä aiheutuvat kustannukset tulisi korvata täysimääräisenä ja huomioida se, että esimerkiksi kuntoutuspalveluihin aiheutuu mallin seurauksena todennäköisesti lisäresurssien tarvetta. Ylipäänsä mallin resursointi on riittämätön: TE-toimistojen resursointi on lähes kaksinkertainen muissa Pohjoismaissa keskimäärin. Hallitus on sitoutunut lisäämään TE-toimistojen resursseja vuoden 2020 talousarvioesityksessä 20 miljoonaa euroa ja pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa 70 miljoonaa euroa. Pohjoismainen taso edellyttäisi vielä noin 200 miljoonan euron lisäpanostuksia. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaisesti mallin kaavamaisuuteen keskeisenä osana liittyvät määräajat ovat liian lyhyitä ja epärealistisia: lakiuudistuksessa esitetään alkukartoituksen määräajaksi viisi päivää. Tämän toteuttaminen on vieraskielisillä ja kotoutumisaikaisilla asiakkailla lähes mahdotonta, sillä EU:n ulkopuolelta tulevilta asiakkailta tarvitaan erillinen TE-toimiston lausunto ennen alkukartoitusta. Tämän lisäksi tulkkauspalveluita on tarpeen käyttää asiakaspalvelutilanteessa, mikä osaltaan pitkittää palveluprosessia. Esimerkiksi työnhaun alkaessa alkuhaastatteluun tulee tilata tulkki, jota voidaan joutua odottamaan jopa pari viikkoa. Viiden päivän määräaikaa voidaan pitää myös muiden asiakasryhmien osalta mahdottomana suhteessa toiminnan resursointiin. Asiakasta velvoittavasta käyntiasioinnista voidaan informoida asiakasta vain kirjepostia käyttämällä. Uudistus ei huomioi postinkululle tarvittavaa aikaa. Käytännössä aikavarauksia ei saada sovittua lain edellyttämissä aikarajoissa. Lisäksi tulkkauspalveluiden lisääntyneestä käyttötarpeesta aiheutuvia kustannuksia ei ole arvioitu. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että asiantuntija-arvioiden mukaan malli voi jopa kääntyä itseään vastaan. Hallituksen esitysluonnoksen työnhakuvelvoite on mittava, ja sen toteuttaminen vaatii työnhakijalta paljon ylimääräistäkin paikkojen hakemista, mahdollisesti jopa koulutustaan tai osaamistaan vastaamattomiin tehtäviin. Lähtökohtaisesti, kun mitataan määrää eikä laatua, syntyy työmarkkinoille tilanne, jossa yrityksiin ja työnantajille tulee paljon hakemuksia myös henkilöiltä, joilla ei ole riittävää osaamista tai motivaatiota tehtävien vastaanottamiseen. Lisäksi työnhaun seuraaminen lisää viranomaistyötä ja on lähes mahdoton toteuttaa, sillä esimerkiksi työnantajalla ei ole velvollisuutta välittää hakijatietoa TE-viranomaiselle. Muutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia TE-palvelujen maineeseen, ja tämä voi jopa vaikeuttaa työnhakijoiden työllistymistä TE-palveluiden kautta. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen mukainen malli muistuttaa vuonna 2007 Tanskassa käyttöön otettua, hyvin jäykkää ja kaavamaista mallia, jota korjattiin vuonna 2015 yksilöllisempään ja resurssien tarkoituksenmukaisempaan käyttöön johtavaan malliin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena, ettei Tanskan kokemuksia hyödynnetä ja säädetä Tanskassa nykyisin käytössä olevaa vastaavaa, joustavampaa mallia, vaan hallitus haluaa ottaa käyttöön Tanskassa aikaisemmin käytössä olleen mallin, jota on jo jouduttu korjaamaan ja jolla ei puutteellisesti resursoituna ole odotettavissa tavoiteltuja työllisyysvaikutuksia. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1. ja 3.—6. lakiehdotus hylätään, että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus). 

Vastalauseen muutosehdotukset

2. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kumotaan Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 9 kohta sekä 2 a luvun 12 a ja 13 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 5 §:n 1 momentin 9 kohta laissa 1001/2012, sekä 2 a luvun 12 a § laissa 1451/2016 ja 2 a luvun 13 a § laissa 423/2021 Poistoehdotus päättyy, 
muutetaan Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2 luvun 1 §:n 3 momentti ja 16 §:n 1 momentin 2 kohta,  Poistoehdotus päättyy2 a luvun 1 ja 4—7 § Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sekä  Muutosehdotus päättyy8 §:n 1 momenttiValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi , 9—12, 13 ja 14 §, 10 luvun 4 §:n 2 momentti, sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti, Poistoehdotus päättyy 
sellaisina kuin ne ovat,Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  2 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 1001/2012 ja 2 luvun 16 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1374/2014, 2 a luvun 1 § laeissa 288/2012, 1049/2013 ja 128/2019, Poistoehdotus päättyy 2 a luvun 4 ja 6 §, 8 §:n 1 momenttiValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi , 12 ja 13 § sekä 10 luvun 4 §:n 2 momentti  Poistoehdotus päättyylaissa 1451/2016, 2 a luvun 5 § laeissa 1451/2016 ja 380/2018, 2 a luvun 7 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 11 Poistoehdotus päättyy § laissa 288/2012, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2 a luvun 9 § laeissa 288/2012, 1370/2014 ja 1451/2016, 2 a luvun 10 § laeissa 1370/2014, 1374/2014 ja 1451/2016, 2 a luvun 14 § laeissa 288/2012, 918/2012, 1374/2014 ja 1451/2016, sekä 14 luvun 1 a §:n 1 momentti laissa 380/2018, ja Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi lisätään  Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2 a lukuun väliaikaisesti uusi 14 a §  Poistoehdotus päättyyseuraavasti: 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2 luku Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työtön työnhakija Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijana pidetään henkilöä, joka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) on rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) on pitänyt työnhakunsa työ- ja elinkeinotoimistossa voimassa; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 16 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Koulutusta vailla olevan nuoren työttömyysturvaoikeuden palautuminen Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen 13 §:n 2 momentissa taikka 14 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten takia, on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, jos: Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) hän on toiminut vähintään 21 kalenteriviikon ajan 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2 a luku 
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 
1 ja 4—8 § 
(Kuten TyVM) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen seitsemän päivän ajalta laiminlyönnin tai muun menettelyn jälkeen, jos hän työttömänä tai palkkatuetussa työssä ollessaan taikka saadessaan työttömyysetuutta 3 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella ilman 11—14 §:ssä tarkoitettua taikka näihin pätevyydeltään rinnastettavaa syytä 12 kuukauden aikana toisen kerran: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) jättää saapumatta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun alkuhaastatteluun tai työnhakukeskusteluun; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) jättää saapumatta kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka muulla kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla menettelyllään aiheuttaa, ettei suunnitelmaa voida laatia tai tarkistaa; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4) kieltäytyy kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetusta alkukartoituksesta taikka muulla kuin 2 kohdassa tarkoitetulla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei alkukartoitusta voida tehdä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 5) laiminlyö hakea työtä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa edellytetyllä tavalla, tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 6) jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen, jos hänelle viimeksi järjestetystä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta alkuhaastattelusta on kulunut vähintään kuusi kuukautta; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 7) kieltäytyy seuraavasta palvelusta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää seuraavaa palvelua: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi a) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, koulutuskokeilu tai työkokeilu; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi b) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työvoimakoulutus; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi c) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi d) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 8) keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään 7 kohdassa tarkoitetun palvelun; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9) kieltäytyy työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta työ- ja elinkeinoviranomaisen, kunnan tai palveluntuottajan järjestämästä työnhakua tai työllistymistä tukevasta muusta kuin 7 kohdassa tarkoitetusta palvelusta tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää tällaista palvelua; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10) keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään 9 kohdassa tarkoitetun palvelun; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 11) kieltäytyy palvelutarpeen arvioimiseksi välttämättömästä työkyvyn tutkimuksesta tai arvioinnista tai omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei hänelle voida järjestää tällaista palvelua; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 12) laiminlyö noudattaa, mitä monialaisessa työllistymissuunnitelmassa on sovittu työnhaun ja työllistymisen yleisten edellytysten parantamisesta, jos hänelle ei ole asetettu työnhakuvelvollisuutta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:n perusteella. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Edellä 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua menettelyä arvioidaan kokonaisuutena kullakin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvussa säädetyllä työnhakuvelvollisuuden tarkastelujaksolla. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Jatkuva työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijalla, joka työttömänä tai palkkatuetussa työssä ollessaan taikka saadessaan työttömyysetuutta 3 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella ilman 11—14 §:ssä tarkoitettua tai näihin pätevyydeltään rinnastettavaa syytä menettelee 9 §:n 1 momentin 1—12 kohdassa tarkoitetulla tavalla 12 kuukauden kuluessa: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) kolmannen kerran, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 14 päivän ajalta mainitussa lainkohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) neljännen kerran tai tätä useammin, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen toistaiseksi mainitussa lainkohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen, ennen kuin etuusoikeus palautuu 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Poistoehdotus päättyy (Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi työssäolovelvoite Poistoehdotus päättyy). 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen, kun henkilö on yhteensä vähintään 12 kalenteriviikkoa: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) opiskellut omaehtoisesti 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4) työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Oikeus työttömyysetuuteen palautuu työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen myös kun: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) työnhakija korjaa 9 §:n 1 momentin 1—12 kohdassa tarkoitetun työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelynsä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta alkuhaastattelusta; työssäolovelvoite on tällöin kuitenkin aina voimassa vähintään 14 päivää; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) työssäolovelvoitteen alkamisesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Mitä 1 momentissa ja 9 §:ssä säädetään, ei sovelleta aikana, jolta työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 1 momentin tai 9 §:n perusteella. Mitä 1—9 §:ssä sekä 2 luvun 13 §:n 2 momentissa sekä 14 §:n 3 momentissa säädetään, ei sovelleta työssäolovelvoitteen aikana. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 11 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Pätevä syy olla osallistumatta työnhakijan palveluprosessiin liittyviin toimiin Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijalla on pätevä syy jättää saapumatta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuun alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun, täydentävään työnhakukeskusteluun, kotoutumisen edistämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun alkukartoitukseen sekä työllistymissuunnitelmaa korvaavan suunnitelman laatimis- ja tarkistamistilaisuuteen, jos: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) saapumatta jääminen johtuu sairaudesta tai tapaturmasta taikka henkilöstä itsestään riippumattomasta syystä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) saapumatta jäämiselle on muu hyväksyttävä syy; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) työnhakija on etukäteen ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle olevansa estynyt saapumasta ja työ- ja elinkeinotoimisto hyväksyy työnhakijan esittämän syyn alkuhaastattelun, työnhakukeskustelun, täydentävän työnhakukeskustelun tai alkukartoituksen järjestämiseksi myöhemmin. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijan ei katsota menetelleen 9 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sillä perusteella, ettei häntä ole tavoitettu puhelimitse alkuhaastattelua, työnhakukeskustelua, täydentävää työnhakukeskustelua, alkukartoitusta taikka työllistymissuunnitelmaa korvaavan suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 12 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijalla on pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa ja sitä korvaavaa suunnitelmaa siltä osin, kun: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) suunnitelmaan sisältyvä työnhakuvelvollisuus ei vastaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 3 ja 5—7 §:ssä säädettyä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) työnhakuvelvollisuus olisi sisällytetty työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan toisenlaisena, jos velvollisuutta asetettaessa olisi otettu huomioon myöhemmin toteutunut työaika; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) työnhakija on työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson aikana työllistynyt yhdenjaksoisesti ja kokoaikaisesti vähintään kahden viikon ajan; tai Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4) hän ei työkyvyttömyytensä takia ole voinut toteuttaa suunnitelmaan sisältyvää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työnhakuvelvollisuutta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 13 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Pätevä syy jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijalla on pätevä syy jättää hakematta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) 5—8 §:ssä tarkoitetusta syystä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) jos hän on vähintään kaksi viikkoa kestävässä osa-aikatyössä; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) jos hän on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvussa tarkoitetulla työnhakuvelvollisuuden tarkastelujaksolla hakenut työmahdollisuuksia häneltä edellytetyllä tavalla ja ilmoittanut työnhakuvelvollisuuden täyttymisestä työ- ja elinkeinotoimistolle ennen työtarjouksen tekemistä taikka osoittaa työmahdollisuuksien hakemisen ennen työtarjouksen tekemistä luotettavana pidettävällä tavalla; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4) kun tarjotun työn vastaanottaminen johtaisi hänestä itsestään riippumattomista syistä työvoimakoulutuksen taikka julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettujen tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitettujen työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen keskeytymiseen. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 14 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Pätevä syy palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä 9 §:ssä tarkoitetusta palvelusta ja keskeyttää palvelu, jos: Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1) palvelu ei ole hänen terveydentilansa tai työ- ja toimintakykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) päivittäinen matka palvelun järjestämispaikalle ylittää keskimäärin kolme tuntia; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 3) palvelunjärjestäjä olennaisesti laiminlyö vastuutaan palveluun osallistuvan työturvallisuudesta tai palvelua ei muusta syystä voida järjestää turvallisesti; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4) palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö noudattaa palvelun järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä tai palvelusta tehdyn sopimuksen ehtoja; Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 5) palvelu olennaisesti poikkeaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työvoimakoulutuksesta ja keskeyttää koulutus myös, jos kyseisen ammattialan työ ei ole hänen terveydentilansa ja työkykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa tai henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo ei ole kohtuullisesti turvattu koulutuksen aikana. Henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, jos työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuden tasoisiin etuuksiin. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Jos henkilö on hakenut oikaisua tai valittamalla muutosta palvelun keskeyttämistä koskevaan päätökseen eikä oikaisuvaatimusta tai valitusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asiassa annettua lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi joutunut omasta syystään keskeyttämään palvelun. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 14 a § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Kustannukset palveluun osallistumisesta Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Henkilöllä on 9 ja 10 §:ää sovellettaessa pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa myös siltä osin, kuin suunnitelmassa on sovittu osallistumisesta muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun, sekä pätevä syy kieltäytyä muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ja keskeyttää tällainen palvelu, jos hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle myönnetä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 10 luku Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämän lain poikkeava soveltaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun sekä 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisena pidettävän kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22—24 §:ssä tarkoitetun omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana ei sovelleta 2 lukua, 2 a luvun 1 §:ää ja 4 §:ssä työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä säädettyä, 3 luvun 1 §:n 3 momenttia, 6 luvun 8 §:ää eikä 7 luvun 2 §:ää. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 14 luku Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Erinäisiä säännöksiä Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 1 a § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 2 a luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 6 §:n 1 ja 2 kohdassa, 5 luvun 4 §:n 3 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin). Poistoehdotus päättyy 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämä laki tulee voimaan Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi päivänä Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kuuta 20 Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi . Lain 2 a luvun 14 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Työnhakijan menettelyä, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, ei oteta huomioon arvioitaessa menettelyn toistuvuutta lain 2 a luvun 9 ja 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Lain 2 a luvun 14 a §:ää sovelletaan työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamatta jättämiseen, palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen, jos palvelu on tai olisi alkanut viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Poistoehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee eduskunnan käsittelyyn työttömyysturvalainsäädännön uudistuksen, jonka lähtökohtana on työnhakijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja jonka käytännön toteuttamiseen on varattu riittävä rahoitus sekä muut resurssit. 
Helsingissä 1.12.2021
Rami Lehto ps 
 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
Jukka Mäkynen ps