Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä.

Hallituksen esityksessä tarkoitetulla kansainvälisen työjärjestön (ILO) suosituksella pyritään työsuhteen olemassaolon määrittelyyn ja työntekijöiden suojeluun liittyvän lainsäädännön kehittämiseen. Jäsenvaltioiden tulee edistää työntekijöiden suojelua kansallisella toimintapolitiikalla, jolla parannetaan muun muassa työsuhteen olemassaolon toteamiseen ja määrittelyyn liittyvää opastusta, naamioitujen työsuhteiden käytön estämistä, työsuhteeseen liittyvien riitojen ratkaisemista, työsuhdetta koskevien lakien ja määräysten noudattamista sekä työlainsäädännöllistä koulutusta.

Suomessa työsuhteen tunnusmerkeistä säädetään pakottavalla tavalla työsopimuslaissa. Lisäksi työsuhteissa sovelletaan muun muassa työaikalakia, vuosilomalakia, opintovapaalakia, yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia ja työturvallisuuslakia. Käytännössä työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät usein alakohtaisten työehtosopimusten mukaan.

Hallituksen esityksen mukaan Suomen työlainsäädäntö vastaa suosituksen tavoitteita. Työnteon tavat ovat kuitenkin myös Suomessa viime vuosina monimuotoistuneet. Työtä tehdään yhä useammin tilanteissa, joissa työntekijän asema on hämärtynyt tai raja työntekijän ja yrittäjän välillä on epäselvä. Valiokunta korostaakin suosituksen pyrkimystä edistää työlainsäädännön soveltamisalasäännösten pitämistä ajan tasalla.

Valiokunta on käsitellyt uusien työnteon muotojen työ- ja sosiaalilainsäädännölle asettamia haasteita valtioneuvoston työelämäselonteosta antamassaan mietinnössä (TyVM 4/2005 vp). Toimintojen ulkoistamisen ja alihankinnan yleistymisen seurauksena aikaisemmin työsuhteessa tehtyä työtä suoritetaan usein yrittäjätyönä eikä siirtyminen yrittäjäasemaan aina tapahdu työntekijän aloitteesta. Työsopimuslakiin liittyvässä valvontatoiminnassa saatujen kokemusten pohjalta tuleekin harkita, onko tarvetta lainsäädännöllä nykyistä selvemmin turvata epäitsenäisessä asemassa olevien yrittäjien asemaa.

Valiokunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota myös työhallinnon ja sosiaalihuollon lainsäädännöllä säädeltyjen työnteon muotojen jäämiseen työsuhteen ulkopuolelle. Eduskunta edellytti mietinnön käsittelyn yhteydessä hallituksen selvittävän, millä edellytyksillä työ- ja sosiaalilainsäädäntöön perustuvaa suojaa voitaisiin ulottaa uusiin työnteon muotoihin, kuten työharjoitteluun, työelämävalmennukseen sekä perhe- ja omaishoitoon.

Valiokunta toistaa uusista työnteon muodoista työelämäselonteon käsittelyn yhteydessä lausumansa ja kiirehtii hallituksen toimenpiteitä työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseksi niin, että uudet työnteon muodot tulevat nykyistä kattavammin niiden piiriin.