2.1
Ehdotuksen perustelut
EU on viime vuosina keskittynyt torjumaan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa sekä lisäämään avoimuutta. Merkittäviä parannuksia on tehty erityisesti tietojenvaihdon alalla tekemällä lukuisia muutoksia virka-apudirektiiviin. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 03/2021: Verotietojen vaihto EU:ssa: vankka perusta, mutta toteuttamisessa puutteita. ja Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2021 verotietojen vaihtoa koskevien EU:n vaatimusten täytäntöönpanosta: edistyminen, saadut kokemukset ja esteet. tuotiin kuitenkin esiin direktiivin tehottomuutta joiltakin osin ja tarvetta tehdä direktiivin useaan osa-alueeseen parannuksia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa ongelmallisena pidettiin erityisesti sellaisten sääntöjen puuttumista, jotka kattaisivat sähköisen rahan ja digitaalisen keskuspankkirahan sekä varakkaita yksityishenkilöitä koskevat rajat ylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset. Erityiskertomuksessa nostettiin esiin myös selkeyden puute vaatimustenmukaisuuden tarkastamista koskevissa toimenpiteissä.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan, että kryptovaluutat jäävät tietojenvaihdon soveltamisalan ulkopuolelle. Jos verovelvollisella on rahaa sähköisinä kryptovaluuttoina, salkunhoitopalveluita tällaiselle asiakkaalle tarjoava alusta tai muu sähköinen palveluntarjoaja ei ole velvollinen ilmoittamaan veroviranomaisille tietoja kyseisistä summista tai saaduista voitoista. Näin ollen tällaisten sähköisten välineiden hallussa olevat varat jäävät suurelta osin verottamatta.
Tietojenvaihdon ja hallinnollisen yhteistyön kehittämiselle on edellä mainituista syistä selkeä tarve. Olemassa olevien sääntöjen tiukentamisen lisäksi on tarpeen laajentaa hallinnollista yhteistyötä uusille aloille. Kryptovarojen koko ajan lisääntyvä käyttö sijoitustarkoituksessa ja alan nopea kehitys tuovat haasteita. Hallinnollisen yhteistyön laajentaminen helpottaisi ja tehostaisi verojen keräämistä sekä antaisi jäsenvaltioiden veroviranomaisille paremmat mahdollisuudet pysyä mukana alan kehityksessä. Kryptovarojen luonteesta johtuen verotettavien tapahtumien havaitseminen on vaikeaa, erityisesti silloin, kun kryptovaroilla käytävässä kaupassa on mukana eri valtioissa sijaitsevia osapuolia. Kryptovarojen sijoituksista saatujen tulojen oleminen raportoinnin ulkopuolella aiheuttaa vajetta jäsenvaltioiden verotuloihin. Lisäksi se antaa kryptovarojen käyttäjille etulyöntiaseman verrattuna niihin, jotka eivät sijoita kryptovaroihin. Jos näihin havaittuihin puutteisiin ja epäkohtiin ei puututa, ei voida taata oikeudenmukaisesti toimitetun verotuksen tavoitteen toteutumista.
Komissio toteaa, että hyvin toimiva sekä koordinoitu raportointi ja tietojenvaihto ovat tarpeen myös Venäjälle asetettujen pakotteiden täytäntöönpanossa. Tämä korostaa tarvetta uusille säännöksille kryptovarojen omistus- ja tapahtumatietojen raportoinnista ja tietojenvaihdosta.
2.2
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
2.2.1
Yleistä
Ehdotuksessa esitetään kryptovarapalvelun tarjoajille velvollisuutta ilmoittaa verotarkoitusta varten tietoja käyttäjistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtaisivat näitä tietoja. Ehdotus ei ole täysin selvä sen osalta, koskisiko ilmoitusvelvollisuus myös tilanteita, joissa sekä kryptovarapalvelun tarjoaja että palvelun käyttäjä ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia. Huolellisuusmenettelyjä, raportointivaatimuksia ja muut raportoivia kryptovarapalvelun tarjoajia koskevat säännöt perustuvat OECD:n kryptovarojen raportointikehykseen.
Ehdotuksessa esitetään lisäksi virka-apudirektiivin voimassaolevien säännösten vahvistamista, jolla vastattaisiin sisäisillä ja kansainvälisillä markkinoilla tapahtuneeseen kehitykseen. Säännösmuutokset tehostaisivat raportointia ja tietojenvaihtoa. Niissä otettaisiin huomioon OECD:n Common Reporting Standardiin tehdyt viimeisimmät lisäykset, mukaan lukien sähköistä rahaa ja digitaalista keskuspankkirahaa koskevat säännökset OECD (2022), Crypto-Asset Reporting Framework and Amendments to the Common Reporting Standard, OECD, Paris. Lisäksi säännösmuutoksilla selkiytettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin vaatimusten noudattamista koskevia toimenpiteitä sekä laajennettaisiin rajat ylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset koskemaan varakkaita yksityishenkilöitä.
2.2.2
Automaattinen tietojenvaihto
Ehdotuksessa vahvistettaisiin tulolajit, joihin sovelletaan jäsenvaltioiden välistä pakollista automaattista tietojenvaihtoa. Muulle kuin säilytystilille maksetut osinkotulot lisättäisiin tällä hetkellä tietojenvaihdon piirissä oleviin tulo- ja pääomalajeihin. Muutoksessa jäsenvaltiot velvoitetaan vaihtamaan kaikki saatavilla olevat tiedot kaikista direktiivissä mainituista tulo- ja pääomaluokista verokausilta, jotka alkavat tammikuussa vuonna 2026 tai sen jälkeen.
Ehdotuksessa laajennettaisiin rajat ylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten pakollinen automaattinen tietojenvaihto koskemaan sellaisia varakkaita yksityishenkilöitä, joiden hallinnoitavana olevien finanssivarojen tai sijoitettavissa olevan varallisuuden arvo, pois lukien henkilön pääasiallinen asunto, on vähintään miljoona euroa. Muutoksessa jäsenvaltiot velvoitetaan vaihtamaan tietoja varakkaita yksityishenkilöitä koskevista ennakkopäätöksistä, jotka on annettu, muutettu tai uudistettu 31.12.2023 jälkeen. Tämän lisäksi tietoja olisi vaihdettava ja ilmoitettava komissiolle 1.1.2020–31.12.2025 välisenä aikana annetuista, muutetuista tai uudistetuista ennakkopäätöksistä, jos ne ovat edelleen voimassa 1.1.2026.
Ehdotuksen keskeisin sisältö koskee säännöksiä kryptovarapalvelun tarjoajien raportointivelvoitteiksi ja kryptovarapalvelun tarjoajien toimivaltaisille viranomaisille raportoimien tietojen pakolliseksi automaattiseksi vaihtamiseksi. Raportointivelvoitteilla pyritään siihen, että veroviranomaiset saavat tietoja kryptovaratapahtumista. Se mahdollistaisi verojen määräämisen oikean ja kattavan tiedon perusteella. Ehdotus tasapuolistaisi markkinoiden toimintaedellytyksiä ja toisi toimijoille lisää oikeusvarmuutta. Lisäksi käyttäjät mieltäisivät markkinat oikeudenmukaisemmiksi ja turvallisemmiksi.
Ehdotetussa uudessa 8 ad artiklassa vahvistetaan soveltamisala kryptovarojen raportoinnille ja edellytykset tietojen pakolliselle automaattiselle vaihdolle. Direktiivin liitteessä VI vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt. Siinä esitetään muun ohessa määritelmät, joilla rajataan raportointisääntöjen soveltamisala.
Ehdotuksen mukaan raportoivalla kryptovarapalvelun tarjoajalla tarkoitetaan mitä tahansa kryptovarapalvelun tarjoajaa ja kryptovarapalveluoperaattoria, joka tarjoaa yhtä tai useampaa kryptovarapalvelua sallimalla käyttäjien toteuttaa vaihtotapahtumia.
Kryptovarapalvelun tarjoajana pidettäisiin mitä tahansa oikeushenkilöä tai yritystä, jonka ammattina tai liiketoimintana on yhden tai useamman kryptovarapalvelun ammattimainen tarjoaminen kolmansille osapuolille. Lisäedellytyksenä olisi, että palvelun tarjoajalla on toimilupa kryptovarapalvelujen tarjoamiseen jäsenvaltiossa tällä hetkellä valmisteltavana olevan kryptovarojen markkinoista ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta annetun asetuksen COM(2020) 593 final, jäljempänä MiCA-asetus, mukaisesti.
Kryptovarapalveluoperaattorina pidettäisiin ketä tai mitä tahansa sellaista luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai yritystä, jonka ammattina tai liiketoimintana on yhden tai useamman kryptovarapalvelun ammattimainen tarjoaminen kolmansille osapuolille, mutta joka ei ole MiCA-asetuksen soveltamisalan piirissä.
Kryptovarapalvelun tarjoaja ilmoittaisi raportoitavat tiedot jäsenvaltiossa, jossa sillä on MiCA-asetuksen mukainen toimilupa. Niiden kryptovarapalvelun tarjoajien, jotka eivät ole MiCA-asetuksen soveltamisalan piirissä, olisi rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa direktiivin liitteessä VI vahvistetun menettelyn mukaisesti ja ilmoitettava raportoitavat tiedot rekisteröitymisvaltiossa.
Direktiiviehdotus sisältää raportointivelvollisuuden sellaisille sekä EU:ssa että EU:n ulkopuolella sijaitseville kryptovaraoperaattoreille, joilla on EU:n jäsenvaltiossa asuvia käyttäjiä. Tämä on tärkeää tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikille kryptovarapalvelun tarjoajille ja epäreilun kilpailun estämiseksi. EU:n ulkopuolella sijaitseva kryptovarapalveluoperaattori olisi vapautettu rekisteröitymis- ja raportointivelvoitteista, jos operaattorin kotivaltio ja jäsenvaltiot vaihtaisivat direktiiviä vastaavia tietoja. Komissio tekisi arvion ja ratkaisun tietojen vastaavuudesta. Mekanismi vastaisi virka-apudirektiivin edelliseen muutokseen (EU) 2021/514, niin sanottu DAC7-direktiivi) sisältyvää mekanismia. Sen tarkoitus on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää palveluntarjoajien hakeutuminen sääntelyn kannalta edullisempaan valtioon.
Raportoiville kryptovarapalvelun tarjoajille asetettaisiin velvoite kerätä tietoja palvelun käyttäjän kryptovarojen vaihto- ja siirtotapahtumista. Kryptovarapalvelun tarjoajien olisi vahvistettava tietojen oikeellisuus direktiivin liitteessä VI vahvistettujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.
Raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi ilmoitettava tiedot asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tiedot olisi ilmoitettava raportoitavan tapahtuman ajankohtaa seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitusvelvollisuus koskisi sekä rajat ylittäviä että kotimaisia tapahtumia.
Kryptovarapalvelun tarjoajan olisi ilmoitettava jokaiselle luonnolliselle henkilölle, joista tietoja on kerätty ja ilmoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle, että häntä koskevia tietoja on kerätty ja ilmoitettu.
Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vaihtaisi saamansa tiedot toimivaltaisten viranomaisten kanssa kahden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä.
Direktiiviehdotus sisältää lisäksi velvoitteen kryptovarapalvelun tarjoajille estää palvelun käyttäjää toteuttamasta kryptovaratapahtumia tämän jättäessä ilmoittamatta itsestään direktiivin edellyttämiä tietoja.
2.2.3
Hallinnollinen yhteistyö
Direktiiviin ehdotetaan uutta 25 a artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamussäännöksistä, joita sovellettaisiin virka-apudirektiivin 8 artiklan 3 a kohdan ja 8 aa–8 ad artiklan täytäntöönpanemiseksi säädettyjen kansallisten säännösten vastaiseen menettelyyn. Kyseisissä artikloissa säädetään pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta, jotka koskevat finanssitilitietoja (DAC2-direktiivi), maakohtaisia raportteja (DAC4-direktiivi), raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä (DAC6-direktiivi), alustaoperaattoreiden ilmoittamia tietoja (DAC7-direktiivi) sekä raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien ilmoittamia tietoja (DAC8-direktiivi). Seuraamusten tulisi olla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Ehdotus sisältää vaatimuksen rahamääräisestä vähimmäisseuraamuksesta tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollinen ei ole ilmoittanut vaadittua tietoa kahden muistutuksen jälkeen tai ilmoitetut tiedot sisältävät epätäydellisiä, virheellisiä tai vääriä tietoja, joiden osuus ylittää 25 prosenttia vaadituista ilmoitettavista tiedoista. Komission mukaan vähimmäistason määrittäminen seuraamusmaksuille olisi tarpeen riittävän tehokkuuden takaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
Ehdotetun vähimmäisseuraamusmaksun määrä vaihtelee 20 000 euron ja 500 000 euron välillä riippuen siitä, mistä edellä mainittuun virka-apudirektiivin mukaiseen tietojenvaihtoon liittyvästä ilmoitusvelvollisuuden rikkomuksesta on kyse ja onko kyse oikeushenkilöstä vai luonnollisesta henkilöstä. Vähimmäisseuraamusmaksut olisivat ehdotuksen mukaan seuraavat.
DAC2-direktiivin mukainen kansallinen ilmoitusvelvollisuus:
— 50 000 euroa, kun raportoivan finanssilaitoksen vuosittainen liikevaihto on alle kuusi miljoonaa euroa;
— 150 000 euroa, kun raportoivan finanssilaitoksen vuosittainen liikevaihto on vähintään kuusi miljoonaa euroa
DAC4-direktiivin mukainen kansallinen ilmoitusvelvollisuus:
— 500 000 euroa
DAC6-direktiivin mukainen kansallinen ilmoitusvelvollisuus:
— 50 000 euroa, kun palvelun tarjoajan tai asianomaisen verovelvollisen vuosittainen liikevaihto on alle kuusi miljoonaa euroa;
— 150 000 euroa, kun palvelun tarjoajan tai asianomaisen verovelvollisen vuosittainen liikevaihto on vähintään kuusi miljoonaa euroa;
— 20 000 euroa, kun palvelun tarjoaja tai asianomainen verovelvollinen on luonnollinen henkilö (suomalainen luonnollinen henkilö ei voi olla DAC6-direktiivin mukainen palvelun tarjoaja)
DAC7-direktiivin mukainen kansallinen ilmoitusvelvollisuus:
— 50 000 euroa, kun raportoivan alustaoperaattorin vuosittainen liikevaihto on alle kuusi miljoonaa euroa;
— 150 000 euroa, kun raportoivan alustaoperaattorin vuosittainen liikevaihto on vähintään kuusi miljoonaa euroa;
— 20 000 euroa, kun raportoiva alustaoperaattori on luonnollinen henkilö (suomalainen luonnollinen henkilö ei voi olla DAC7-direktiivin mukainen raportoiva alustaoperaattori)
DAC8-direktiivin mukainen kansallinen ilmoitusvelvollisuus:
— 50 000 euroa, kun raportoivan kryptovarapalvelun tarjoajan vuosittainen liikevaihto on alle kuusi miljoonaa euroa;
— 150 000 euroa, kun raportoivan kryptovarapalvelun tarjoajan vuosittainen liikevaihto on vähintään kuusi miljoonaa euroa;
— 20 000 euroa, kun raportoiva kryptovarapalvelun tarjoaja on luonnollinen henkilö
2.2.4
Muut säännökset
Direktiiviehdotus sisältää muutoksia virka-apudirektiivin mukaisten tietojen käyttöön. Direktiivin 16 artiklaan lisättäisiin uusi 7 kohta, joka edellyttää jäsenvaltioiden ottavan käyttöön tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan 8 - 8 ad artiklan (eräiden tulo- ja pääomalajien, finanssitilitietojen, maakohtaisten raporttien, raportoitavien rajatylittävien järjestelyjen, alustaoperaattoreiden ilmoittamien tietojen ja kryptovarapalvelun tarjoajien raportoimien tietojen pakollinen automaattinen tietojenvaihto) mukaisen raportoinnin ja automaattisen tietojenvaihdon kautta saatujen tietojen käyttö.
Direktiivin 16 artiklan 2 kohtaa muutettaisiin sen varmistamiseksi, että virka-apudirektiivin mukaisesti raportoituja ja vaihdettuja tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuin välittömään verotukseen tilanteissa, joissa EU:n tasolla on sovittu kyseisten tietojen käyttämisestä kansainvälisten pakotteiden asettamisessa. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti tilanteet, joissa rajoittavia toimenpiteitä koskevat päätökset on tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 215 artiklan mukaisesti. Virka-apudirektiivin mukaisesti vaihdetut tiedot voivat olla hyvin tärkeitä rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen tai kiertämisen havaitsemiseksi. Mahdolliset pakoterikkomukset ovat vastaavasti verotusmielessä olennaisia, koska rajoittavien toimenpiteiden välttäminen merkitsee useimmissa tapauksissa myös veronkiertoa pakotteiden kohteena olevien varojen osalta. Ottaen huomioon todennäköiset synergiaedut, tietojen ehdotettu laajempi käyttö on komission mukaan perusteltua.
Direktiivin 27 artiklan 2 kohta korvattaisiin velvoittamalla jäsenvaltiot seuraamaan ja arvioimaan direktiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunnassa. Jäsenvaltioiden olisi vuosittain toimitettava komissiolle arviointinsa tulokset direktiivin arviointia varten. Tällä lisäyksellä poistettaisiin direktiivin liitteessä IV oleva rajat ylittävien järjestelyjen tunnusmerkeistä joka toinen vuosi tehtävä arviointi.
Direktiivin lisättäisiin uusi 27 c artikla, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 8 artiklan 1 ja 3 a kohdan (eräiden tulo- ja pääomalajien sekä finanssitilitietojen pakollinen automaattinen tietojenvaihto), 8 a artiklan 6 kohdan (rajat ylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto), 8 aa artiklan 3 kohdan (maakohtaista raporttia koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto), 8 ab artiklan 14 kohdan (raportoitavia rajat ylittäviä järjestelyjä koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto), 8 ac artiklan 2 kohdan (alustaoperaattoreiden ilmoittamia tietoja koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto) ja 8 ad artiklan 3 kohdan (kryptovarapalvelun tarjoajien raportoimia tietoja koskeva pakollinen automaattinen tietojenvaihto) osalta raportoitujen henkilöiden ja yritysten verotunniste sisältyy vaihdettaviin tietoihin verovuodesta 2026 alkaen. Verotunniste olisi annettava, vaikka kyseiset artiklat eivät niitä erityisesti edellytäkään.
Direktiiviehdotus sisältää mahdollisuuden jäsenvaltioille käyttää tunnistamispalvelua palveluntarjoajien ja verovelvollisten tunnistamisessa. Tämä yksinkertaistettu ja standardoitu tunnistamismenettely olisi jäsenvaltioille vapaaehtoinen.
Direktiivi mahdollistaa direktiivin nojalla vaihdettujen tietojen käytön muuhunkin kuin välittömän ja välillisen verotuksen tarkoituksiin, jos tiedot lähettänyt jäsenvaltio on ilmoittanut erillisessä luettelossa tietojen sallitun käyttötarkoituksen. Ehdotus poistaa tämänhetkisen tarpeen kuulla erikseen lähettävää jäsenvaltiota, jos tietojen käyttö sisältyy lähettävän jäsenvaltion laatimaan luetteloon. Lisäksi ehdotuksessa selvennetään, että jäsenvaltioiden välillä vaihdettuja tietoja voidaan käyttää myös tullimaksujen arviointiin, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan.