1  Tausta ja sopimuksen tavoite

Vuonna 1994 voimaan tullut Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus (SopS 49 ja 50/1996, jäljempänä YK:n merioikeusyleissopimus) määrää valtamerten käyttöä, niiden luonnonvaroja ja meriympäristön suojelua koskevista valtioiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ja sen katsotaan yleisesti muodostavan oikeudelliset puitteet kaikelle mereen liittyvälle toiminnalle. Merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevia sopimuksia on tehty kaksi: vuonna 1994 tehty sopimus koskee yleissopimuksen XI osan soveltamista (SopS 49 ja 50/1996) ja vuonna 1995 tehty sopimus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia yleissopimuksen määräyksiä (SopS 80–82/2003). 

Merioikeusyleissopimuksen osapuolina Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot osallistuivat vuosina 2006–2015 kokoontuneeseen YK:n avoimeen epäviralliseen ad hoc -työryhmään, joka selvitti merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella. Ad hoc -työryhmä suositti uuden, YK:n merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevan sopimuksen laatimista ja valmistelukomitean perustamista ennen hallitustenvälisen konferenssin järjestämistä. Valmistelukomitean tehtävänä oli laatia YK:n yleiskokoukselle sisällöllisiä suosituksia sopimusluonnoksen elementeistä.  

Euroopan unionin neuvosto valtuutti 18 päivänä maaliskuuta 2016 komission neuvottelemaan unionin puolesta valmistelukomitean kokouksissa siltä osin kuin oli kyse unionin toimivaltaan kuuluvista asioista, joiden osalta unioni oli hyväksynyt sääntöjä. Unionin lisäksi myös EU:n jäsenvaltiot osallistuivat vuosien 2016 ja 2017 aikana järjestettyihin neljään valmistelukomitean istuntoon. Valmistelukomitea suositti YK:n yleiskokoukselle muun muassa, että tämä tekisi pian päätöksen hallitustenvälisen konferenssin kutsumisesta koolle. 

Euroopan unionin neuvosto valtuutti 19 päivänä maaliskuuta 2018 komission aloittamaan neuvottelut unionin puolesta merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella koskevasta kansainvälisestä ja oikeudellisesti sitovasta Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevasta sopimuksesta (jäljempänä BBNJ-sopimus) siltä osin kuin on kyse unionin toimivaltaan kuuluvista asioista, joiden osalta unioni on hyväksynyt sääntöjä. 

YK:n yleiskokouksen joulukuussa 2017 hyväksymän päätöslauselman A/RES/72/249 mukaisesti BBNJ-sopimusta neuvotteleva hallitustenvälinen konferenssi aloitti työnsä 16.–18.4.2018 New Yorkissa ja on sen jälkeen kokoontunut viiteen kaksiviikkoiseen neuvotteluistuntoon. Viidennen neuvotteluistunnon jatkoistunto järjestetään New Yorkissa 20.2.–3.3.2023.  

Päätöslauselman mukaisesti hallitustenvälisessä konferenssissa on käsitelty teemoja, joista sovittiin vuonna 2011 ad hoc -työryhmässä konsensuksella hyväksytyssä pakettiratkaisussa, eli meren geenivaroja, mukaan lukien niiden käytöstä saatavan hyödyn jakamiseen liittyvät kysymykset, aluelähtöisiä merenhoitotoimia, kuten merensuojelualueet, ympäristövaikutusten arviointia sekä valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtämistä. Lisäksi hallitustenvälisessä konferenssissa on käsitelty yleisempiä läpileikkaavia kysymyksiä, kuten yleisiä periaatteita, päätöksenteko- ja riitojenratkaisumenettelyjä sekä suhdetta muihin sopimuksiin ja järjestelyihin. Valtuuskuntien pyynnöstä hallitustenvälisen konferenssin puheenjohtaja laati sopimusluonnoksesta ensimmäisen version elokuussa 2019 järjestettyyn neuvotteluistuntoon, jonka jälkeen neuvotteluja voitiin covid-19-pandemiasta johtuen jatkaa vasta maaliskuussa 2022 rajoitetussa kokoonpanossa ja elokuussa 2022 täysimääräisesti. Elokuun neuvotteluistunnossa saavutettiin merkittävää edistystä sopimuksen kaikilla osa-alueilla. 

Neuvotteluissa huomioidaan biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (SopS 78/1994, jäljempänä CBD-sopimus), joka määrittelee biologisen monimuotoisuuden ja jonka tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö sekä perintöaineksen (geenivarojen) käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella CBD-sopimusta sovelletaan osapuolten lainkäyttövallan tai valvonnan alaisuudessa toteutettavan tuotannon ja toimintojen osalta. CBD-sopimukseen liittyvää geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehtyä Nagoyan pöytäkirjaa (SopS 45–47/2016) sovelletaan CBD-sopimuksen 15 artiklan soveltamisalaan kuuluviin geenivaroihin ja niiden käytöstä saataviin hyötyihin samoin kuin CBD-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietoon sekä tällaisen tiedon käytöstä saataviin hyötyihin.  

2  Sopimuksen pääasiallinen sisältö

Sopimusluonnos on laajahko ja sisältää noin 70 artiklaa. Se muodostuu johdannosta ja kahdestatoista osasta, joista I osa sisältää yleismääräykset ja II–V osat käsittelevät vuoden 2011 pakettiratkaisussa sovittuja teemoja. Muut osat koskevat muun muassa institutionaalisia järjestelyjä, rahoitusta ja riitojenratkaisua.  

Sopimusta sovellettaisiin kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella merialueella eli YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti määritellyllä aavalla merellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Itämerellä tällaista kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta ei ole. Sopimusta ei sovellettaisi sota-aluksiin eikä laivaston aluksiin. Muihin valtion omistamiin tai operoimiin aluksiin, joita käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, sopimusta sovellettaisiin vain geenivaroja koskevan sääntelyn osalta, koska suuri osa meritieteellisestä tutkimuksesta tehdään valtion tutkimusaluksilla.  

II osassa määrättäisiin geenivaroja koskevista toimista ja niistä saatavista hyödyistä. Osan määräykset eivät koskisi kalojen ja muiden biologisten luonnonvarojen käyttöä hyödykkeenä eikä kansainvälisessä oikeudessa säänneltyä kalastusta. Geenivarojen keräämistä in situ samoin kuin niitä koskevien tietojen ja mahdollisuuksien mukaan myös alkuperäisten näytteiden säilyttämistä koskevista tiedoista ilmoitettaisiin muille osapuolille. Osapuolten tulisi varmistaa, että myös pääsystä niiden toimivaltaan kuuluviin tietokantoihin ja säilytyspaikkoihin ilmoitetaan. Edelleen ilmoitettaisiin myös geenivarojen käytöstä ja käyttöön perustuvien tuotteiden kaupallistamisesta. Sellaiseen geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietoon, joka on alkuperäiskansojen hallussa, olisi pääsy vain tällaisen alkuperäiskansan vapaalla ja tietoon perustuvalla ennakkosuostumuksella. Osassa määriteltäisiin, miten geenivaroista saatavat hyödyt jaettaisiin. 

III osa koskisi menettelyä, jolla BBNJ-osapuolikokous voisi tehdä päätöksiä aluelähtöisistä merenhoitotoimista, merensuojelualueet mukaan lukien. Osapuolen yksin tai yhdessä muiden kanssa tekemä ehdotus toimitettaisiin sihteeristölle, joka julkistaisi ehdotuksen. Osapuolikokouksen alaisen tieteellisteknisen toimielimen alustavan tarkastelun pohjalta muokatusta ehdotuksesta konsultoitaisiin kaikkia relevantteja sidosryhmiä ja näiltä saatu palaute julkistettaisiin. Tieteellistekninen toimielin tekisi palautteen johdosta muokatusta ehdotuksesta suosituksen osapuolikokoukselle, joka tekisi asiaa koskevan päätöksen. Osapuolet varmistaisivat, että niiden toimivallan tai valvonnan puitteissa tapahtuva toiminta olisi sopusoinnussa BBNJ-sopimuksen alaisuudessa päätettyjen merenhoitotoimien kanssa, ja raportoisivat merenhoitotoimien täytäntöönpanosta osapuolikokoukselle. Tieteellistekninen toimielin arvioisi merenhoitotoimien tehokkuutta ja toimittaisi niitä koskevia neuvoja ja suosituksia osapuolikokoukselle. BBNJ-sopimuksella ei heikennettäisi muiden toimivaltaisten tahojen aluelähtöisiä merenhoitotoimia koskevaa päätösvaltaa mutta pyrittäisiin edistämään tällaisten toimien keskinäistä johdonmukaisuutta ja koordinaatiota. 

IV osa käsittelisi ympäristövaikutusten arviointia. Osapuolten tulisi varmistaa, että niiden toimivallan tai valvonnan puitteissa tapahtuvan toiminnan mahdolliset vaikutukset meriympäristöön arvioitaisiin ja että arviointimenettely sisältäisi sopimuksessa määritellyt elementit. Menettelyn tulisi olla läpinäkyvä, inklusiivinen ja proaktiivinen. Jos ympäristövaikutusten arviointi olisi tehty jonkin muun sopimuksen tai järjestön puitteissa ja vastaisi riittävällä tavalla BBNJ-sopimuksen vaatimuksia, uutta arviointia ei tarvittaisi. Ympäristövaikutusten arviointiselvitys tulisi julkistaa, samoin kuin mahdollinen päätös jättää arviointi tekemättä. Osassa määriteltäisiin, minkä tahon päätöksellä ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena oleva toiminta voisi edetä. Osapuolten tulisi monitoroida luvan saaneen toiminnan vaikutuksia meriympäristöön ja raportoida niistä. Osassa määrättäisiin myös jatkotoimista, jos tällaiset vaikutukset olisivat haitallisia. Osapuolikokousta avustava tieteellistekninen toimielin kehittäisi standardeja tai ohjeistusta mm. kumulatiivisten vaikutusten arvioinnista osapuolikokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Sopimuksessa käsiteltäisiin myös ohjelmien ja suunnitelmien ympäristövaikutusten arviointia.  

V osa koskisi sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämää valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtämistä. Meriteknologialla tarkoitettaisiin mm. laitteita, meritieteitä koskevaa tietoa ja neuvontaa sekä osaamista. Osapuolet tekisivät yhteistyötä, suoraan ja relevanttien muiden instrumenttien ja toimielinten välityksellä, avustaakseen erityisesti kehittyviä osapuolia sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Sopimuksessa määrättäisiin valmiuksien lisäämisen ja meriteknologian siirtämisen muodoista ja modaliteeteista. Sopimuksen mukaisesti tapahtunutta valmiuksien lisäämistä ja meriteknologian siirtämistä monitoroitaisiin ja arvioitaisiin määräajoin.  

VI osa sisältäisi institutionaalisia järjestelyjä koskevat määräykset. Ylimpänä sopimusta täytäntöönpanevana toimielimenä olisi osapuolten kokous, jota tukisi sihteeristö. Lisäksi sopimuksella perustettaisiin osapuolikokouksen alaisuuteen mm. tieteellistekninen toimielin. Sopimuksen edellyttämää tietojenvaihtoa tuettaisiin open access -periaatteella toimivalla sovellusalustalla. 

VII osa koskisi sopimuksen rahoitusta ja VIII osa sopimuksen täytäntöönpanoa ja noudattamista. Riitojenratkaisumääräykset olisivat IX osassa. X osa velvoittaisi osapuolia kannustamaan sopimuksen ulkopuolisia valtioita sitoutumaan sopimukseen ja hyväksymään sen kanssa sopusoinnussa olevaa lainsäädäntöä. XI osassa edellytettäisiin sopimuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämistä vilpittömässä mielessä. Loppumääräykset sisältyisivät XII osaan.  

Sopimusluonnoksessa on vielä runsaasti avoinna olevia kohtia. Niistä keskeisimmät koskevat geenivaroista saatavien hyötyjen jakamista, sopimuksella perustettavia institutionaalisia järjestelyjä ja BBNJ-osapuolikokouksen päätöksentekomenettelyjä. Hallitustenvälisen konferenssin puheenjohtaja jakoi elokuussa 2022 järjestetyn viidennen neuvotteluistunnon puolivälissä päivitetyn sopimusluonnoksen (A/CONF.232/2022/CRP.12) ja vielä istunnon viimeisenä päivänä uuden version päivitetystä sopimusluonnoksesta (A/CONF.232/2022/CRP.13). Jälkimmäinenkään näistä luonnoksista ei sisällä vielä viimeisenä päivänä pienryhmissä käytyjen neuvottelujen tuloksia eikä puheenjohtajan tekemää kompromissiehdotusta. Hallitustenvälisen konferenssin bureaussa ei ole yksimielisyyttä siitä, minkä tekstiversion pohjalta neuvotteluja viidennen neuvotteluistunnon jatkoistunnossa tullaan jatkamaan. 

3  Sopimuksen oikeusperusta

Sopimusta neuvotellaan unionin puolesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan mukaisessa menettelyssä. Neuvotteluvaltuuksien myöntämistä koskevassa päätöksessä todetaan aineellisena oikeusperustana SEUT 192 artiklan 1 kohta (ympäristö), jonka lisäämistä komission ehdottamaan päätökseen valtioneuvosto aikanaan piti tarpeellisena. SEUT 192 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan unionin toimista 191 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Sopimuksen aineellinen oikeusperusta voidaan määritellä tarkasti vasta siinä vaiheessa, kun lopullinen sopimusteksti on valmis. 

4  Sopimuksen vaikutukset

Sopimuksen soveltamisala kattaisi noin puolet maapallon pinta-alasta ja noin kaksi kolmasosaa meripinta-alasta. Aavan meren merkitys maapallon biologisen monimuotoisuuden kannalta on suuri. BBNJ-osapuolikokouksen toimivalta päättää aluelähtöisistä merenhoitotoimista sekä sopimuksella edellytettävä ympäristövaikutusten arviointi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla lisäisivät merkittävästi välineitä biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Geenivaroja koskevat määräykset edistäisivät tiedonsaantia meritieteellisen tutkimuksen tuloksista ja pääsyä niihin. Valmiuksien kehittämisellä ja meriteknologian siirtämisellä huolehdittaisiin siitä, että valtioilla olisi paremmat edellytykset vastuulliseen toimintaan kansainvälisellä merialueella. 

Kokonaisuutena sopimus edistäisi valtamerillä tapahtuvan ihmistoiminnan kokonaisvaltaisempaa hallinnointia ja mahdollistaisi paremman tasapainon merellisten luonnonvarojen suojelemisen ja kestävän käytön välillä. 

Sopimuksen sisältämällä rahoitusratkaisulla olisi taloudellisia vaikutuksia. Sopimuksella perustettavat toimielimet rahoitettaisiin osapuolten maksuosuuksin. Taloudellisia vaikutuksia syntyisi myös meren geenivaroista saatavien hyötyjen jakamista koskevista määräyksistä. 

5  Sopimuksen suhde Suomen lainsäädäntöön

Sopimus tulisi valtioneuvoston alustavan arvion mukaan sisältämään sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Näin ollen sopimuksesta tulisi sekasopimus, joka edellyttäisi jäsenvaltioiden allekirjoitusta ja kansallista hyväksyntää. Lopullinen arvio toimivallan jakautumisesta voidaan tehdä vasta, kun neuvottelut on saatettu päätökseen ja sopimusteksti on kokonaisuudessaan valmis. 

Myös sopimuksen suhdetta Suomen lainsäädäntöön selvitetään tarkemmin myöhemmässä vaiheessa. Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että sopimus tulisi sisältämään lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on säädetty Suomessa lailla. 

6  Ahvenanmaan toimivalta

Lähtökohtana on, että BBNJ-sopimusta sovellettaisiin sellaisella merialueella, joka ei kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan, eli YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisella aavalla merellä ja merenpohja-alueella. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan kuitenkin tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön puitteissa.  

7  Sopimuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Euroopan unionin neuvoston tekemien päätösten mukaisesti SEUT 218 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna erityiskomiteana toimii neuvoston merioikeustyöryhmä (COMAR).  

Komissiolle annetut neuvottelumandaatit ja merioikeustyöryhmässä komission ja jäsenvaltioiden kesken yhteisesti täsmennetyt tavoitteet ja sisältökannat sopimusneuvotteluja varten vastaavat myös valtioneuvoston näkemystä. Yhteistyö tavoitteiden ja kantojen edelleen kehittämiseksi on jatkunut tiiviinä koko neuvotteluprosessin ajan. 

Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat alusta alkaen pitäneet BBNJ-sopimushanketta tärkeänä ja tukeneet meriympäristön suojelun kannalta mahdollisimman kunnianhimoista lopputulosta. Brestissä 9.–11.2.2022 järjestetyn One Ocean -huippukokouksen yhteydessä lanseerattiin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin aloitteesta High Ambition Coalition, joka pyrkii edistämään BBNJ-sopimuksen pikaista syntymistä ja kunnianhimoista lopputulosta. Koalitioon ovat alusta alkaen kuuluneet kaikki EU:n jäsenvaltiot ja siinä oli joulukuussa 2022 kaikkiaan yli 50 jäsentä. 

Eduskunnan kanta tulisi valtioneuvoston tämänhetkisen arvion mukaan olla käytettävissä ennen seuraavaa neuvottelukierrosta, joka alkaa 20 päivänä helmikuuta 2023.  

8  Sopimuksen kansallinen käsittely

Ulkoministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaoston, ympäristöjaoston ja meripolitiikkajaoston kirjallisessa menettelyssä 12.–17.1.2023. 

Eduskunnalle annettiin selvitys ehdotuksesta valmistelukomiteaa koskevaksi neuvottelumandaatiksi 15.2.2016 päivätyllä E-kirjeellä E 6/2016 vp, minkä lisäksi ehdotuksesta hallitustenvälistä konferenssia koskevaksi neuvottelumandaatiksi on annettu selvitys 16.2.2018 päivätyllä E-jatkokirjeellä EJ 3/2018 vp ja sopimusneuvotteluista on annettu selvitys 20.5.2020 päivätyllä E-jatkokirjeellä EJ 8/2020 vp. Ympäristövaliokunta yhtyi E-kirjeessä E 6/2016 vp esitettyyn valtioneuvoston kantaan ja antoi E-jatkokirjeen EJ 3/2018 vp johdosta lausunnon YmVL 5/2018 vp. Ympäristövaliokunta päätti, että E-jatkokirjeen EJ 8/2020 vp johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin. Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi kannanoton, jossa valiokunta yhtyi E-jatkokirjeessä EJ 8/2020 vp esitettyyn valtioneuvoston kantaan. Valiokunta piti tärkeänä EU:n vahvaa roolia sopimusneuvotteluiden edistämisessä ja totesi, että sopimuksen aikaansaaminen olisi merkittävä askel mertensuojelun kannalta sekä vahvistaisi YK:ta ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Liikenne- ja viestintävaliokunta päätti, että E-jatkokirjeen EJ 8/2020 vp johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin. 

9  Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo

Neuvottelujen ollessa kesken allekirjoittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Sopimusluonnokseen sisältyy määräys väliaikaisesta soveltamisesta. Sen mukaan valtio tai alueellinen taloudellinen yhdentymisjärjestö voisi antaa suostumuksensa väliaikaiseen soveltamiseen ilmoittamalla siitä kirjallisesti sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille allekirjoituksensa tai sitoutumiskirjansa tallettamisen yhteydessä. Sopimusluonnokseen sisältyvän voimaantulomääräyksen mukaan sopimus tulisi voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona siihen on sitoutunut vielä sovittava lukumäärä osapuolia. Sen jälkeen sopimus tulisi voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun sitoutumiskirja on talletettu.  

10 

11  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto korostaa tarvetta vahvistaa kansainvälistä valtamerten ympäristönsuojelun oikeudellista kehikkoa vuonna 2019 hyväksytyn valtioneuvoston meripolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Kansainvälisillä sopimuksilla on erityinen merkitys merialueiden ympäristöongelmien hallitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Vahvalla vaikuttamisella kansainväliseen merten hallinnointiin, suojeluun ja kestävään käyttöön voidaan parhaiten vaikuttaa meren tilaan.  

Valtioneuvosto pitää meriluonnon monimuotoisuuden suojelua tärkeänä, jotta turvataan merten hyvinvointi ja kestävä käyttö. Valtioneuvosto korostaa, että BBNJ-neuvotteluiden lopputuloksena tulee pyrkiä YK:n merioikeusyleissopimuksen muodostamaan oikeudelliseen kehikkoon perustuvaan tehokkaaseen, käytännönläheiseen ja aikaa kestävään täytäntöönpanosopimukseen. Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi täytäntöönpanosopimuksella tulisi myös edistää poikkisektoraalista yhteistyötä ja koordinaatiota relevanttien globaalien ja alueellisten järjestöjen samoin kuin muiden yhteistyöjärjestelyiden kesken. 

Valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan puitteet tehokkaasti hallinnoidun merensuojelualueiden verkoston perustamiselle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille merialueille. Toinen valtioneuvoston prioriteetti koskee ympäristövaikutusten arvioinnin edellyttämistä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla tapahtuvilta hankkeilta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että BBNJ-sopimusneuvotteluja jatkettaessa huomioitaisiin tähän mennessä saavutettu edistys täysimääräisesti ja että neuvottelut saatettaisiin päätökseen mahdollisimman pikaisesti.